Väliraportti kokoaa havaintoja korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksista
Korkeakoulujen lukuvuosimaksujen käyttöönoton seuranta- ja arviointiryhmän julkaisema väliraportti esittelee tilannekuvaa, joka on muodostettu tilastotiedon ja korkeakouluille tehdyn kyselyn perusteella. Väliraporttiin on koottu tietoa muun muassa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määristä, lukuvuosimaksujen suuruudesta sekä korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnista ja markkinoinnista.
Lukuvuosimaksujen käyttöönotto vähensi hetkellisesti korkeakoulujen vieraskielisiin koulutusohjelmiin hakeneiden määrää, mutta hakijamäärät ovat sittemmin ylittäneet lukuvuosimaksuja edeltäneen tason. Tosin joissain korkeakouluissa määrä on kuitenkin jäänyt alle vuoden 2016 tason.
Vajaa kolmannes ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaalaisista perustutkinto-opiskelijoista oli lukuvuosimaksuvelvollisia vuonna 2019. Vuosina 2017−2020 uusien, aloittavien lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Lukuvuosimaksuvelvolliset muodostavat vain osan kaikista vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoista.
Ammattikorkeakouluissa lukuvuosimaksut ovat keskimäärin pienempiä kuin yliopistoissa. Kyselyn mukaan yleisimmät yksittäiset lukuvuosimaksut olivat ammattikorkeakouluissa 6 000 euroa ja 8 000 euroa. Yliopistoissa yleisin yksittäinen maksu oli 12 000 euroa. Lukuvuosimaksujen suuruudet eivät ole juuri muuttuneet korkeakouluissa niiden käyttöönoton jälkeen. Enemmistö lukuvuosimaksuvelvollisista opiskelijoista saa korkeakoulultaan jonkin suuruisen apurahan. Apuraha kattaa yleensä osan lukuvuosimaksusta.
Lukuvuosimaksuista saatujen tulojen määrä vaihtelee runsaasti korkeakoulujen välillä. Valtaosa korkeakouluista jakaa yli puolet lukuvuosimaksujen potentiaalisesta tuotosta apurahoina ja vapautuksina. Näiden apurahojen ja vapautusten jälkeen korkeakoulut arvioivat saaneensa tuloja lukuvuosimaksuista yhteensä yli 14 miljoonaa euroa lukuvuonna 2019−2020.
Korkeakoulujen mukaan lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointiin on panostettu aiempaa enemmän. Samalla markkinointia on kohdistettu ja monipuolistettu entisestään. Markkinoinnissa ja viestinnässä korkeakoulujen yhteistyö koetaan tärkeäksi Suomen maakuvan kannalta.
Seuranta- ja arviointiryhmän toimikausi jatkuu vuoden loppuun
Lukuvuosimaksujen periminen tuli korkeakouluja velvoittavaksi 1.8.2017 alkaen. Seuranta- ja arviointiryhmän tehtävänä on arvioida lukuvuosimaksujen käyttöönoton vaikutuksia korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja opiskelijavirtoihin sekä kerätä tietoa korkeakoulujen apurahakäytännöistä. Ryhmä raportoi säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Ryhmän toimikautta on jatkettu vuoden 2021 loppuun, jotta arviointityössä olisi mukana laajemmin myös opiskelijoiden näkökulma. Koronaepidemia on viivästyttänyt tiedon keräämistä ja vaikutusten arviointia. Tarkempi analyysi ja johtopäätökset valmistuvat vuoden 2021 lopussa.
Lisätietoja
- Seuranta- ja arviointityöryhmän puheenjohtaja, johtaja Birgitta Vuorinen, [email protected], p. 0295 330 335
- Seuranta- ja arviointityöryhmän sihteeri, vastaava asiantuntija Irma Garam, [email protected]
- Seuranta- ja arviointityöryhmän sihteeri, hallinnollinen avustaja Marika Bäckman, [email protected]