Unescon maailmanperintökomitea nimesi uusia kohteita ja korosti kohteiden suojelua

Unescon maailmanperintökomitean kokoontui 40. istuntoonsa Istanbulissa, Turkissa, 10. - 17. heinäkuuta. Maan epävakaan turvallisuustilanteen takia istunto päättyi kolme päivää suunniteltua aikaisemmin. Tämän vuoksi komitea jatkaa työtään lokakuussa Pariisissa. Komitea nimesi maailmanperintöluetteloon 21 uutta kohdetta, joista 12 edustaa kulttuuriperintöä, kuusi luonnonperintöä ja kolme sekä kulttuuri- että luonnonperintöä. Maailmanperintökohteiden kokonaismäärä on päätösten jälkeen 1052.

Maailmanperintökomitea päättää vuosittain uusien kohteiden nimeämisestä maailmanperintöluetteloon. Maailmanperintösopimuksen jäsenvaltioita on 192, joista 21 muodostaa maailmanperintökomitean. Suomi on komitean jäsen vuosina 2014 - 2017.

Tänä vuonna komitea keskusteli muun muassa kolmen modernia arkkitehtuuria edustavan kohteen nimeämisestä. Moderni arkkitehtuuri on aliedustettu kategoria maailmanperintöluettelossa ja uusina kohteina luetteloon hyväksyttiin seitsemän valtion alueelle levittäytyvä Le Corbusierin modernin arkkitehtuurin sarjakohde sekä brasilialaisen Oscar Niemeyerin Pampulhan vapaa-ajanviettokeskus. Sekä kulttuuri- että luonnonperintöä sisältävistä sekakohteista luetteloon lisättiin muun muassa Saharan autiomaan etelälaidalla sijaitseva Ennedin ylänköalue Koillis-T?adissa ja luontokohteista Sudanin Sanganebin ja Mukkawar-saaren merisuojelualueet.

Myös Afrikka ja pienet saarivaltiot ovat maailmanperintöluettelossa aliedustettuina. Luettelon tasapainoa lisäsivät Tsadin ja Sudanin kohteiden lisäksi Mikronesian sekä Antigua ja Barbudan saamat ensimmäiset kohteet, jotka ovat Nan Madolin seremoniallinen keskus ja Antiguan laivastotelakka. Suomi on maailmanperintötyössä korostanut luettelon maantieteellisen tasapainottamisen tärkeyttä.

Tärkeänä osana työtä komitea seuraa aiemmin maailmanperintöluetteloon liitettyjen kohteiden tilaa ja tarvittaessa siirtää kohteita uhanalaisten kohteiden luetteloon. Komitea päätti siirtää muun muassa Libyan kaikki viisi kulttuurikohdetta vaarantuneiden kohteiden luetteloon. Vastaavasti vaarantuneiden luettelosta palautettiin tällä kerralla maailmanperintöluetteloon Georgian Mtskhetan historialliset monumentit.

Komiteaistunto päättyi poikkeuksellisesti kolme päivää ennakoitua aikaisemmin Turkin epävakaan turvallisuustilanteen takia. Istunnossa ei ehditty käsitellä muun muassa maailmanperintörahaston kaksivuotisen budjetin hyväksymistä eikä komitealle tärkeän toimintaohjeistuksen päivittämiseen liittyviä asioita. Kaikki jäljelle jääneet asiakohdat käsitellään myöhemmin lokakuussa järjestettävässä ylimääräisessä kokouksessa Pariisissa.

Suomen valtuuskuntaa johti suurlähettiläs Okko-Pekka Salmimies Suomen Unesco-edustustosta Pariisista ja pääasiantuntijoina toimivat maailmanperintökoordinaattori Susanna Lindeman Metsähallituksesta ja erikoisasiantuntija Stefan Wessman Museovirastosta.

Vuonna 2017 komitea kokoontuu Puolan Krakovassa.

Lisätietoja:
Okko-Pekka Salmimies, +33 6 2558 7140, [email protected]
Susanna Lindeman, +358 40 556 2652, [email protected] (luonnonperintökohteet)
Stefan Wessman, +358 295 33 6256, [email protected] (kulttuurikohteet)

Maailmanperintötietoa Unescon sivuilla
Komitean 40. istunnon sivusto


OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ