Hyppää sisältöön

Työryhmä kehittämään saamelaisopetusta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 6.2.2020 14.16
Tiedote
Saamen lippu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa sekä tehdä tarvittavia esityksiä. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Tiina Silander opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden lopussa.

Työryhmän tulee tehdä esityksiä muun muassa saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen, koulutuksen, varhaiskasvatuksen sekä saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan kehittämisestä ja saatavuuden vahvistamisesta, sekä opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta.

Lisäksi työryhmän tulee tehdä esityksiä saamenkielisen oppimateriaalin saatavuudesta, saamen kielten, saamelaisten historian ja kulttuurin tunnettavuuden lisäämisestä sekä Pohjoismaisen kouluyhteistyön vahvistamisesta saamelaisopetuksessa. Työryhmä tekee esityksiä myös saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutustarpeista.

"Saamenkielisen opetuksen asema on yksi tärkeimmistä saamelaisten tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Koulun merkitystä saamen kielten, saamelaisen kulttuurin ja saamelaisyhteisön tulevaisuudelle ei voi ylikorostaa. Saamen kielten aseman vahvistaminen on todella tärkeää, koska vielä on paljon tehtävää, jotta saamelaisten kielioikeudet toteutuvat läpi maan", sanoo opetusministeri Li Andersson.

Saamelaisilla on perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan koko maassa. Seurantatietojen mukaan alle 10-vuotiaista saamelaislapsista valtaosa asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Suomessa puhutuista saamen kielistä pohjoissaame on uhanalainen ja inarinsaame sekä koltansaame vakavasti uhanalaisia.

Monet saamen kielten jatkuvuuden sekä yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta keskeiset toiminnot, kuten saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta, ovat riippuvaisia niille määräajoin myönnettävästä harkinnanvaraisesta rahoituksesta. Koska saamelaisten kielelliset oikeudet on määritelty lainsäädännössä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella eritasoisina, on tarpeellista tarkastella saamelaisopetuksen tilannetta yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisesti ja kaikilla koulutusasteilla.

Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2014 periaatepäätöksen saamen kielten elvyttämisen toimenpideohjelmasta. Toimenpideohjelma sisälsi monia toimenpiteitä, joiden toimeenpanoa jatketaan ja uusia tarpeita ilmenee jatkuvasti.

Taustaa

Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia on yhteensä 75 000-100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.

Lisätietoja: johtaja Jari Rajanen, p. 0295 330 268

Muualla verkossa

Tiedotteeseen lisätty ministeri Anderssonin sitaatti 7.2.2020 kello 9.30

  •