Hyppää sisältöön

Tutkijanuria selvittänyt työryhmä: tohtoreiden osaamista voidaan hyödyntää yhteiskunnan kaikilla sektoreilla

Opetus- ja kulttuuriministeriö
17.6.2021 12.11
Tiedote
Mikroskooppi

Tohtorit on koulutettu sekä ratkomaan uutta tietoa synnyttäviä, tieteellisesti kiinnostavia kysymyksiä että tuottamaan tutkittuun näyttöön perustuvia ratkaisuja yhteiskunnan ja sen toimijoiden tarpeisiin. Tohtoreiden osaamisen nykyistä laajempi hyödyntäminen tuottaisi uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Tutkijoiden liikkuvuuden lisääminen tuo osaamisen entistä vahvemmin yritysten, yhteisöjen ja julkisen sektorin käyttöön. Tutkijanuria selvittänyt työryhmä ehdottaa joukkoa konkreettisia toimenpiteitä, joilla tohtorinkoulutuksen saaneiden työllistymistä korkeakoulujen ulkopuolelle yrityksiin, yhteistöihin ja julkiselle sektorille vahvistetaan. Työryhmä luovutti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. kesäkuuta.

Raportti tukee pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman tavoitetta tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamisesta sekä osaamistason nostamisesta, ja tekee näkyväksi kaikkein korkeimmin koulutettujen merkitystä työelämässä. Tilannekuvan mukaan tohtorit myös työllistyvät hyvin.

Tutkimuksen rahoittajilla on suuri rooli tutkijanurien edistämisessä, sillä rahoittajan arvot ja missio vaikuttavat tutkijoiden liikkuvuuteen. Kansallisella ohjauksella tuetaan pääasiassa pitkän aikavälin suunnittelua, mutta valtion rahoituksen kautta asetetaan myös yliopistokohtaiset tavoitteet tohtorikoulutettavien määristä.

Monipuolisilla toimenpiteillä kohti syvempää yhteistyötä

Tutkijanurien kehittäminen vaatii toimijakentän välistä yhteistyötä, jotta tohtoreiden osaamista hyödynnetään nykyistä laajemmin yhteiskunnassa. Työryhmä ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi.

Yliopistot voivat työryhmän mukaan vahvistaa yhteistyötään tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa ja kannustaa tutkijoita meritoitumaan yliopistojen ulkopuolella. Henkilöstöjärjestöt voivat kertoa laajemmin urapoluista ja lisätä tutkijoiden työelämätietoisuutta.

Elinkeinoelämän järjestöjen tehtävänä olisi muun muassa tukea liikkuvuutta sekä luoda alustoja yritysten ja tutkijoiden yhteistyölle. Julkiset tutkimusrahoittajat Suomen Akatemia ja Business Finland voivat vaikuttaa tutkijanuriin strategioidensa ja linjaustensa kautta. Säätiöt ja rahastot edistävät tutkijoiden uria apurahojen lisäksi tukemalla tutkijoiden viestintä- ja verkostoitumistaitoja.

Ministeriöiden keinot vaikuttaa tutkijanuriin muualla kuin ministeriöissä ovat välillisiä. Ministeriöt kohdentavat rahoitusta valtion talousarviosta tutkimusta tekeville organisaatioille (korkeakoulut, valtion tutkimuslaitokset) sekä tutkimusrahoittajille (kuten Suomen Akatemia ja Business Finland). Valtionhallinto voi edistää sääntelyllä tutkijanuria ja tutkijoiden osaamisen laajempaa hyödyntämistä.

Lisätietoja:

  • opetusneuvos Paavo-Petri Ahonen, p. 0295 330 247
  • opetusneuvos Saara Vihko, p. 0295 330 005
  • johtaja Erja Heikkinen, p. 0295 330 101