Selvitysmies pohti ratkaisuja positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaan
Tekniikan korkeakoulutusta vahvistetaan merkittävästi Varsinais-Suomessa
Selvitysmies Jari Jokinen on pohtinut keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Positiivisen rakennemuutoksen alueilla osaavasta työvoimasta on pulaa. Selvitys luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille torstaina.
Selvityksessä esitetään 10 toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.
- Toimenpide-ehdotukset on valittu neljän kriteerin näkökulmasta: nopeavaikutteisuus, koulutuksen laadun ylläpitäminen, kustannustehokkuus sekä alueellinen ja kansallinen tasapaino, totesi selvitysmies Jari Jokinen
Selvityksessä esitetään, että Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettaisiin ammatillisen koulutuksen reformia valmistelevia kasvupilotteja, joilla vastataan etupainotteisesti alueiden osaajatarpeisiin. Piloteissa kootaan yhteen alueen yrityksiä, koulutuksen järjestäjiä ja muita toimijoita, selkeytetään koulutus- ja osaajatarvetta ja käynnistetään riittävään pätevyyteen tähtääviä koulutushankkeita, joihin voi osallistua koulutettavia myös alueen ulkopuolelta. Pilottien perusteella vahvistetaan Lounais-Suomen ammatillista koulutusta.
Turun kaupunki on esittänyt Turku Future Technologies Competence Factoryn perustamista. Kyseessä olisi yhteinen alusta, joka mahdollistaisi turkulaisten korkeakoulujen yhteistyön tiivistämisen että kansallisen yritys- ja korkeakouluyhteistyön vahvistamisen. Alusta tukisi verkostomaista yhteistoimintaa ja loisi osaltaan edellytyksiä teknillisen korkeakoulutasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle Lounais-Suomessa.
Suomen tekniikan alan yliopistojen tulisi koota voimansa vastatakseen osaamishaasteisiin, joita orastava vientiteollisuuden kasvu asettaa. Raportissa esitetään, että perustetaan verkostona toimiva tekniikan yliopistojen yhteinen FIT
– Finnish insititute of Technology, jonka esikuvana on eurooppalainen EIT – European Institute of Innovation and Technology. Yhteistyöyliopiston ensimmäinen temaattinen yhteisö keskittyisi meri- ja autotekniikkaan Varsinais-Suomessa. Verkostoyliopiston toimintamalli on vahvasti integroitunut yritysyhteistyöhön, jolloin osa oppimiskokemuksista tapahtuu yritysten tiloissa. Tämä edellyttää, että asumisen lisäksi myös opiskelijoiden liikkuminen tulee ratkaista siten, ettei liikkumiseen kulu kohtuuttomasti aikaa eikä rahaa. Ratkaisu lisäisi Varsinais-Suomen uusien korkeasti koulutettujen tekniikan asiantuntijoiden määrän vuositasolla lähes 200 hengellä.
Selvitysmies esittää, että toimintamalli arvioidaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä arvioidaan myös, onko tarvetta tehdä tekniikan yliopistojen koulutusvastuujaon osalta muutoksia, mikäli osaajatarpeeseen ei ole kyetty vastaamaan tarkoitetulla tavalla.
- Pidän välttämättömänä, että tekniikan yliopistot vahvistavat yhteistyötään niin, että Varsinais-Suomen diplomi-insinööritarve kyetään tyydyttämään eikä osaajapula muodostu kasvun esteeksi, painotti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
- Kiinnittäisin huomioita positiivisen rakennemuutoksen tilanteissa erityisesti työvoiman liikkuvuuteen, työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksiin ja kasvuyritysten tarpeita vastaavaan osaamisen kehittämiseen, korostaa oikeus- ja työministeri Jari Lindström.
Lisäksi ammattikorkeakoulutusta tulisi vahvistaa. Turun AMK:n tekniikan korkeakoulututkintojen määrää tulisi kasvattaa 130 hengellä erityisesti insinööri (AMK) -tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen ja ylemmän AMK-tutkinnon osalta. Lisäys tulisi tasapainottaa kansallisesti siten, että tutkintomäärä ei kokonaisuutena kasva.
Raportissa ehdotetaan, että muuntokoulutusta tulisi jatkaa, laajentaa ja joustavoittaa. Lainsäääntöä tulisi muuttaa siten, että muuntokoultusohjelmia olisi mahdollista käynnistää ainakin vuoteen 2019 saakka. Koulutusta pitäisi kohdistaa laajemminkin kuin vain rakennusalalla ja siinä pitäisi voida suorittaa myös tutkinnon osia.
Selvityksessä ehdotetaan myös, että OKM selvittäisi tarkemmin ohjelmisto-osaajien tarvetta lähivuosina sekä ohjelmisto-alan koulutuksen tasoa. On arvioitu, että Suomessa tarvittaisiin 7 000 uutta ohjelmistoammattilaista.
- - -
Lisätietoja:
- selvityksestä: johtaja Jari Jokinen, puh. 0400 914 839, [email protected]
- erityisavustaja Matias Marttinen (ministeri Grahn-Laasosen haastattelupyynnöt) puh. 044 269 3113
-erityisavustaja Juha Halttunen (ministeri Lindströmin haastattelupyynnöt) puh. 050 574 0236
Positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeet - Selvitysmiehen raportti