Hyppää sisältöön

Erityisavustukset kuntien kulttuuritoiminnan kehittämistehtävään ja kokeiluihin

Avustuksella edistetään kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista, erityisesti sen 6 §:n mukaisen kehittämistehtävän toimeenpanoa. Lisäksi avustuksella edistetään lain toimeenpanoon liittyviä kokeiluja.

Haku alkaa 7.5.2020 ja päättyy 2.9.2020 klo 16:15.

Päätökset pyritään tekemään marraskuun 2020 aikana. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä asiointiliittymässä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käytettävissä haun mukaisten avustusten toteuttamiseen yhteensä enintään 1,4 milj. euroa, josta on tarkoitus kohdentaa noin 1,1 milj. euroa valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistehtävän toimeenpanoon ja enintään noin 300 000 euroa kokeiluhankkeisiin. Lopullinen jako määräytyy hakemusten perusteella.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019), valtionavustuslaki (688/2001).

Avustusta voivat hakea oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt. Avustuksia ei voida myöntää yksityishenkilöille.

Avustuksella toimeenpannaan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) mukaista kehittämistehtävää ja lain mukaisten kuntien tehtävien toteuttamiseen liittyviä kokeiluja.

Avustuksen tavoite perustuu kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategiaan 2025 ja sen tavoitealueisiin.

Kehittämistehtävä

Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kehittämistehtävän toteutuksen tulee olla laaja-alaista ja pitkäjänteistä. Toimintaa voidaan rahoittaa alueellisen kehittämistehtävän osalta vuosien 2020-2022 aikana ja valtakunnallisen kehittämistehtävän osalta vuosien 2020-2023 aikana. Kehittämistehtävien toteuttajilta toivotaan useamman toimijan yhteistyötä.

Alueellinen kehittämistehtävä

Vuonna 2020 haetaan ensisijaisesti alueellisen kehittämistehtävän toteuttajia alueilla, joilla ei vielä toteuteta alueellista kehittämistehtävää (kts. meneillään olevat kehittämistehtävät). Alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen myönnettävä määräraha on tarkoitettu alueellisin perustein kuntien kulttuuritoiminnan vahvistamiseen. Alueellisen toiminnan tulee olla vähintään yhden maakunnan laajuista ja toiminnan tulee kattaa sen kaikki kunnat. Toiminnan toteuttaminen edellyttää osallistujilta keskinäistä yhteistyötä. Alueellisena kehittämistehtävänä voidaan tukea myös toimintaa, jota toteutetaan aluerakenteeltaan useammilla saman tyyppisillä tai kokoisilla alueilla eri puolilla Suomea. Näitä alueita tai seutuja voivat olla esimerkiksi kaupunkiseudut, maaseutumaiset alueet, kaupunkien lähiöt tai muutoin samankaltaisia haasteita kulttuuripalveluiden tuottamisessa kohtaavat alueet.

Alueellinen kehittämistehtävä kohdistuu kulttuurin ja taiteen yhdenvertaisen saatavuuden ja monipuolisen käytön edistämiseen eri väestöryhmissä sekä taiteellisen työn ja toiminnan edellytysten luomiseen. Tämä on tavoitteena erityisesti niissä kunnissa tai kuntien osissa, joissa taide- ja kulttuuripalveluita on saatavilla vähän tai palveluiden käyttö on vähäistä.

Kehittämistehtävä voi kohdistua esimerkiksi:

  • Palveluiden erilaisten käyttäjien ja ei-käyttäjien tarpeiden ja odotusten tunnistamiseen
  • Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tapoihin eri väestöryhmille
  • Kulttuuri- ja taidepalveluiden yhteisten alueellisten tuotantorakenteiden luomiseen (esim.  kuntien, taide- ja kulttuurilaitosten sekä muiden toimijoiden yhteistyö, resurssit ja palvelut yli kunta- ja maakuntarajojen)
  • Taiteilijoiden uusien työskentelymahdollisuuksien luomiseen alueilla, missä taiteellisesta työskentelystä saatava toimeentulo on vähäistä ja taidetta on vähän asukkaiden saatavilla
  • Rakenteisiin ja toimintaan, millä vahvistetaan taide- ja kulttuuripalveluiden alueellisia välittäjä- ja koordinaatiorakenteita.

Ministeriön tavoitteena on, että alueellisen kehittämistehtävän toimeenpanoon valitaan 4-8 toimijaa (noin 100 000-200 000 euroa/toimija).

Valtakunnallinen kehittämistehtävä

Valtakunnallisen kehittämistehtävän haku kohdistuu vuonna 2020 kuntien kulttuuritoiminnan tietoperustan kehittämiseen.

Kuntien kulttuuritoiminnan tietoperustan kehittäminen liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön Kulttuuripolitiikan strategiaan 2025 sekä Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä -suuntaviivoihin  ja niiden toimeenpanoon. Tavoitteena on vahvistaa taide- ja kulttuuripolitiikan tiedontuotantoa alkuvuodesta 2020 julkaistun Taiteen ja kulttuurin toimialan tilasto- ja tietoperusta –selvityksen pohjalta.

Tavoitteena on luoda kuntien kulttuuritoiminnan tietoperustaratkaisu, joka sisältää yhdellä alustalla keskeisiä tietoja kuntien kulttuuritoiminnasta. Keskeisillä tiedoilla tarkoitetaan ensisijaisesti kuntien kulttuuritoiminnan talous-, sisältö- ja kävijätietoja. Tietoperustaratkaisun tulee sisältää yhden alustan luomisen ja keskeisen tietosisällön määrittelyn lisäksi muun muassa tietovirta-, tietokanta- ja käyttöliittymäratkaisut. Tietoperustan kehittämisen tulee perustua avoimeen dataan ja avoimiin rajapintoihin ja siihen sisällytettävien tietojen tulee olla avoimesti käytettävissä. Alustalle tulee voida tuoda kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden järjestelmistä kulttuuritoimintaa kuvaavia tietoja ja alustalta tulee voida viedä tietoja muihin järjestelmiin.

Kuntien kulttuuritoiminnan tietoperustaratkaisun tuottaminen liittyy kuntien kulttuuritoimintalain 8 §:n toteuttamiseen, missä säädetään tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista. Tietoperustaratkaisu tukee kuntia, aluekehittämistä sekä valtakunnallista kehittämistä. Tässä haussa rahoitettavan kehittämistehtävän tulee varmistaa tietoperustaratkaisun jatkuvuus myös tämän rahoituskauden jälkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että kuntien kulttuuritoiminnan tietoperustan valtakunnallisen kehittämistehtävän toimeenpanoon voidaan valita 1 toimija yhteistyökumppaneineen vuonna 2020 siten, että rahoitus myönnetään kolmeksi vuodeksi.

Kokeilut

Kokeilut ovat valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää pienimuotoisempia kuntien kulttuuritoiminnan edistämistä tukevia hankkeita. Kokeilujen tavoitteena on luoda kuntien kulttuuritoiminnan uusia ja innovatiivisia toimintamalleja tai soveltaa muualla jo toteutettuja malleja. Kokeilut voivat tapahtua yhdessä tai useammassa kunnassa tai kunnan osassa. Toimintamallien tulee edistää kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tavoitteita ja tehtäviä. Kokeiluhankkeiden luonteeseen kuuluu, että niiden tuloksena voi myös olla, että kokeilua ei ole mahdollista viedä käytäntöön. Kokeiluhankkeiden kesto voi olla korkeintaan yksi vuosi ja enimmäisrahoitus enintään 40 000 euroa/rahoituspäätös.

 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, vahvaa sähköistä tunnistusta sekä Katso- tai Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohje 
Lisätietoja OKM:n verkkosivuilla  
Suomi.fi-ohjeet ja tuki
Katso-palvelun ohjeet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon alla kuvatut perusteet. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hakemuksessa täyttyvät kaikki alla olevat hakukohtaiset myöntökriteerit, jotka pisteytetään alempana kerrotulla tavalla. Hakemusten keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon saatu pistemäärä sekä se, miten hyvin yleiset ja valtionavustuslain mukaiset myöntöperusteet täyttyvät. Valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistehtävän osalta opetus- ja kulttuuriministeriö varaa oikeuden käydä tarkentavia keskusteluita hakijoiden kanssa ennen lopullisia päätöksiä.

Hakemukset käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Ennen päätösesitystä hakemukset arvioidaan ja pisteytetään arviointitiimissä.

Pisteitä voi saada 0-5 kustakin hakukohtaisesta myöntökriteeristä. Siten alueellisen kehittämistehtävän maksimipisteet voivat olla 15 pistettä ja valtakunnallisen kehittämistehtävän ja kokeilujen maksimipisteet voivat olla 5 pistettä.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet ja pisteyttämisen periaatteet

Alueellinen kehittämistehtävä

Alueellisen kehittämistehtävän tavoitteita, sisältöä ja toteutusta koskevat myöntökriteerit, jotka otetaan huomioon pisteytyksessä:

A)  Mihin hakuilmoituksen tavoitteeseen, ml. kulttuuripolitiikan strategia 2025, hakija alueellisella kehittämistehtävällä vastaa ja millä tavoin toiminnan tarve on todennettu (esimerkiksi tutkimus-, kokemus- tai muu tieto)?

B)  Miten hakija toimeenpanee kuntien kulttuuritoiminnasta annettua lakia ja erityisesti lain 6 §:n mukaista alueellista kehittämistehtävää? Suunnitelma ja tarkka kuvaus kehittämistoimenpiteistä, jolla toteutetaan alueellinen kehittämistehtävä: 

  • Kuvaus kehittämistehtävän ja sen toimenpiteiden laajuudesta, laadusta, oletetuista vaikutuksista
  • Kuvaus yhteistyöverkostosta aiesopimuksineen ja yhteistyön muodosta ja tavoista. Alueellisen kehittämistehtävän osalta edellytetään alueen kuntien mahdollisimman laajaa sitoutumista. Lisäksi muita yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi taide- ja kulttuurilaitokset, taide- ja kulttuurialan järjestöt ja yritykset sekä oppilaitokset. Mikäli hakijana on oppilaitos, tulee hakijan kumppanina olla kuntia sekä kulttuuri- ja taidealan toimijoita.
  • Kuvaus hakijan ja yhteistyökumppaneiden roolista hankkeessa, kokemuksesta, ammattitaidosta ja osaamisesta
  • Kuvaus siitä, miten kehittämistehtävän tulokset ja vaikutukset voidaan hyödyntää ja levittää (ml. mahdolliset seurantamittarit)
  • Kuvaus siitä, miten ja millä kustannuksilla kehittämistehtävän jatkuvuus voidaan turvata

C) Millainen on kehittämistehtävän:

  • Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
  • Yhteistyökumppaneiden rahoitusosuus*
  • Aikataulu
  • Viestintäsuunnitelma

* Alueellisen kehittämistehtävän osalta hakijalta ja yhteistyökumppaneilta edellytetään yhteensä vähintään kymmenen (10) prosentin rahoitusta hankkeen kokonaiskustannuksista; ks. OKM:n erityisavustusten ehdot ja rajoitukset sekä hakuopas sivulta: https://minedu.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta.

Valtakunnallinen kehittämistehtävä

Valtakunnallisen kehittämistehtävän tavoitteita, sisältöä ja toteutusta koskevat myöntökriteerit, jotka otetaan huomioon pisteytyksessä:

Valtakunnalliselta kehittämistehtävältä edellytetään suunnitelmaa kuntien kulttuuritoiminnan tietoperustaratkaisun toteuttamisesta. Suunnitelman tulee kattaa mm. seuraavat asiat:

  • Miten hakija toimeenpanee kuntien kulttuuritoiminnasta annettua lakia, tässä tapauksessa erityisesti lain 8 §:n mukaista tiedon tuottamista ja toiminnan arviointia? 
  • Kehittämistoimenpiteiden tarkka kuvaus siitä, millä keinoin saavutetaan tietoperustaratkaisun tavoitteet?
  • Miten tietojen avoimuus, avoin data ja avoimet rajapinnat varmistetaan?
  • Kuvaus siitä, miten ja millä kustannuksilla kehittämistehtävän jatkuvuus ja ylläpito voidaan turvata?
  • Yhteistyökumppanit ja keskeiset sidosryhmät ja näiden rooli
  • Aikataulu, joka sisältää kehittämistehtävän eri vaiheet
  • Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

Kokeilut

Kokeilujen tavoitteita, sisältöä ja toteutusta koskevat myöntökriteerit, jotka otetaan huomioon pisteytyksessä:

Kokeiluhankkeilta edellytetään suunnitelmaa kokeilusta. Suunnitelman tulee kattaa seuraavat asiat:

  • miten kokeilu perustuu kuntien kulttuuritoimintalakiin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan 2025 strategiaan
  • kokeilun tarvekuvaus/asiakas- tai käyttäjäpalaute 
  • kokeilun (idea, ratkaisu tai toimintamalli) mahdollisimman tarkka kuvaus
  • kokeilun uutuusarvo ja innovatiivisuus
  • kokeiluun liittyvien toimenpiteiden kuvaus
  • suunnitelma siitä, miten kokeilu toteutetaan ja viedään käytäntöön kokeiluhankkeen aikana tai testataan
  • mahdolliset yhteistyökumppanit ja aikataulu
  • kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

Huom! avustusta voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 95 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista (katso erityisavustuksen ehdot ja rajoitukset). Hakijan toiminnan tulee olla taloudellisesti kestävällä pohjalla ja hakijan/hakijoiden talous tulee olla asianmukaisesti hoidettu. Haetun valtionavustuksen tulee olla hankkeen kokoon nähden kohtuullinen.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://minedu.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
    (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja rajoitukset kokonaisuudessaan.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyllä erillisellä selvitysomakkeella.

20192018 I 2017 I 2016 I 2015 I 2014 I 2013 I 2012

Haussa nyt

Hakuaika vuodelle 2020
7.5.2020 15:00 - 2.9.2020 16:15

Lisätietoja

Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju

puh. 0295 3 30144, sähköposti: [email protected]

Asiointipalvelua koskevissa teknisissä kysymyksissä saa tukea osoitteesta: [email protected]

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta sivulta: https://minedu.fi/valtionavustusten-hakeminen-kaytto-ja-valvonta.