Hyppää sisältöön

Suomi liittyy eurooppalaiseen kulttuuriperintötunnukseen

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 28.11.2018 14.30 | Julkaistu suomeksi 28.11.2018 klo 14.31
Tiedote
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli Suomessa voimaan ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Kuvassa äänestetään eduskuntavaaleissa vuonna 1929. Kuva: Museoviraston Kuvakokoelmat

Suomi liittyy mukaan Euroopan kulttuuriperintötunnukseen (European Heritage Label). Tunnus voidaan myöntää EU:ssa sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa.

- Eurooppalainen kulttuuriperintötunnus on Euroopan unionin alainen kulttuuriperintötoimi. Sen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä, sanoo kulttuuriministeri Sampo Terho.

Terhon mukaan eurooppalaiseen kulttuuriperintötunnukseen liittyminen tuo jatkuvuutta päätösvaiheessa olevaan Euroopan kulttuuriperinnön teemavuoteen. - Suomi tulee myös jatkossa olemaan aktiivisesti mukana keskustelemassa siitä, mitä on eurooppalainen kulttuuriperintö, Terho jatkaa.

Tunnuksen myöntämisellä halutaan lisätä kulttuuriperinnön arvostusta ja eurooppalaisten kulttuurikohteiden merkitystä ja tunnettuutta. Tunnus voidaan myöntää muistomerkeille, luonto- tai kaupunkikohteille, kulttuurimaisemille, historiallisille paikoille ja kulttuurihyödykkeille ja -esineille. Se voidaan myöntää myös tiettyyn paikkaan liittyvälle aineettomalle kulttuuriperinnölle.

Tunnuksen saajista päättää puolueeton asiantuntijaraati, jolle jäsenmaat voivat tehdä ehdotuksia tunnuksen saajiksi. Jokainen jäsenvaltio voi joka toinen vuosi esittää hyväksyttäväksi enintään kaksi kohdetta.

Euroopan kulttuuriperintötunnus

Komissio myönsi ensimmäiset tunnukset vuonna 2014. Tähän mennessä tunnuksia on jaettu 38 kohteelle ja lista kasvaa joka vuosi. Unionin 28 jäsenmaasta neljä ei toistaiseksi osallistu hankkeeseen.

Tunnus on pysyvä, mutta sen säilyttämiseksi kohteiden tulee noudattaa tunnuksen myöntämisen edellyttämiä kriteerejä. Tunnus ei maksa mitään, eikä EU rahoita tunnuksen saaneita kohteita.

Tunnuksen saaneiden kohteiden kirjo on laaja. Niiden joukossa on muun muassa Gdańskin telakka, Portugalin kansallisarkistossa säilytettävä kuolemanrangaistuksen kieltävä asiakirja vuodelta 1867 ja Franjan partisaanisairaala Slovenian vuoristossa.

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen, OKM, p. 02953 30281

Muualla verkossa