Hyppää sisältöön

Selvitys valmistui: huippu-urheilulaki ei ole nykyoloissa tarpeellinen

Opetus- ja kulttuuriministeriö 10.6.2020 15.34
Tiedote

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana tehdään selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi 27.11.2019 ministeri Lauri Tarastin tekemään tällaisen selvityksen. Tarasti luovutti selvityksensä 10. kesäkuuta tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle.

Selvityksen selkeä johtopäätös on, että erillinen huippu-urheilulaki ei nykyoloissa ole tarpeellinen eikä tarkoituksenmukainen. Syitä tälle on monia, sillä huippu-urheilulain myötä kysymyksiksi nousisivat esimerkiksi, miten huippu-urheilulaki ja liikuntalaki järjestettäisiin keskenään tai mihin lakiin kuuluisivat lajiliitot ja seurat, joissa suurin osa huippu-urheilun käytännön työstä tehdään. Lisäksi Olympiakomitea edustaa nykyisin koko liikuntaa, ei vain huippu-urheilua.

Selvityksessä on pidetty kiinni Suomen urheilun perusrakenteesta: valtio luo edellytyksiä, mutta itse toiminta tapahtuu liitoissa, seuroissa ja muussa kansalaisjärjestöissä.

– Selvitys käsittelee huippu-urheilulain tarpeellisuutta sekä laajemmin huippu-urheilun roolia ja konkreettisia toimia, joilla haetaan vahvempaa menestystä. Toivon, että selvitys toimii virikkeenä laajemmalle keskustelulle valtion ja urheilualan toimijoiden tavoitteista ja keinoista suomalaisen huippu-urheilun kehittämisestä. Lähdemme selvityksen puitteissa tarkastelemaan liikuntalain muutostarpeita, ministeri Hanna Kosonen sanoo.

Selvityksessä ehdotetaan muutoksia liikuntalakiin

Selvityksessä ehdotetaan kahta muutosta liikuntalakiin. Liikuntalain 16 §:n mukaan lain tarkoittamat valtionavustukset suoritetaan nykyisin pääasiallisesti rahapeliyhtiön tuotoista. Selvityksessä ehdotetaan, että näiden tuottojen vähentyessä sanonta muutetaan neutraaliksi: ”suoritetaan rahapeliyhtiön tuotoista ja muista valtion talousarvioon otettavista määrärahoista". 

Toinen merkittävä muutos olisi liikuntalakiin lisättäväksi ehdotettu uusi 14 §:n 2 momentti, jossa liikuntalain termi ”huippu-urheilun edistäminen” määriteltäisiin viidellä tavoitteella. Tämän jälkeen säädettäisiin, että Suomen Olympiakomitean tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden toteuttamista.

Olympiakomitea mainittaisiin nyt ensimmäistä kertaa liikuntalaissa, mikä osoittaisi Olympiakomitean toiminnallisesti johtavan aseman huippu-urheilun edistämisessä. Tämä virke liittyy ehdotukseen, että valtionavustukset urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille siirretään Olympiakomitean päätettäviksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö säilyttäisi valtionavustuslaissa säädetyn valvontaoikeuden Olympiakomiteaan, urheiluakatemioihin ja valmennuskeskuksiin nähden.

Selvityksessä myös todetaan, että liikuntajärjestöjen suurta valtionapupäätöstä (liikuntalain 12 §) ei voida siirtää perustuslain 124 §:n vastaisena, eikä myöskään huippu-urheilijoiden verottomia harjoittelu- ja valmennusapurahoja.

Mukana myös muita ehdotuksia

Selvityksessä on useita muita pienempiä ehdotuksia, kuten:

  • Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen tulisi käsitellä huippu-urheilijoiden sosioekonomiset eri hallinnonhaaroja koskevat ongelmat, joita tässä vain opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaa koskevassa selvityksessä ei ole voitu käsitellä.
  • Sallitussa fysiologisten ja lääketieteellisten keinojen käytössä Suomi on jäänyt jälkeen huippu-urheilun kansainvälisessä edistämisessä, minkä vuoksi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön, KIHUn ja liikuntalääketieteen keskusten toimintakenttää tulisi tässä laajentaa.
  • Urheilijan kykyjen ja taitojen monipuolistamiseksi jokaiselle urheiluakatemian urheiluyläkouluun liittyvälle tulisi valita myös toinen laji harjoiteltavaksi tilanteen salliessa.
  • Valtionavustuksia liikuntabudjetissa siirretään urheilupaikkarakentamisesta urheilun, myös huippu-urheilun toimintaan koronaviruksen vaikutusten lieventämiseksi.

Selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta

Lisätietoja:

Selvityshenkilö Lauri Tarasti, p. 050 5687 300, [email protected]