Hyppää sisältöön

Selvitys: Koulutus ja osaaminen lisäävät seutukaupunkien elinvoimaa ja elinkeinojen uudistumista 

Opetus- ja kulttuuriministeriö
9.4.2021 9.04
Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä selvittäjä, FM, kansanedustaja Hanna Kosonen esittää joukon toimia, joilla seutukaupungeissa pystyttäisiin paremmin vastaamaan yritysten osaajatarpeeseen ja lisäämään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Ehdotukset liittyvät hallitusohjelman tavoitteisiin tukea seutukaupunkien elinvoimaisuutta.

Seutukaupungit ovat talousalueensa keskuksia olematta kuitenkaan maakuntien keskuskaupunkeja tai niiden kehyskaupunkeja. Seutukaupunkeja on 57 ja niistä suurimpia ovat Salo, Lohja, Rauma ja Savonlinna. Seutukaupungeissa on myös merkittäviä elinkeinokeskittymiä kuten Uudenkaupungin autoklusteri, Savonlinnan mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, Kittilän ja Levin alueen matkailukeskittymä sekä Iisalmen alueen teknologiateollisuuden keskittymä. 

”Seutukaupungit ovat Suomen työllisyyden selkäranka. Niissä toimivilla yrityksillä on kuitenkin usein haasteita löytää osaavaa työvoimaa sekä TKI-rahoitusta hankkeilleen. Selvityksessä lähdettiinkin pohtimaan ratkaisuja näihin ongelmiin”, Kosonen kertoo.

Selvityksen keskeiset ehdotukset liittyvät seutukaupunkien osaajatarpeeseen vastaamiseen, ennakointiin, strategiseen yhteistyöhön sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Seutukaupunkien mahdollisuudet tulisikin huomioida toteutettaessa muun muassa TKI-strategiaa, jatkuvan oppimisen uudistuksen toimia ja koulutuspoliittisen selonteon esityksiä.  

Osaajien pito ja veto vahvistaa seutukaupungin elinvoimaa

Seutukaupunkien elinvoiman tärkeimpiä tekijöitä on osaavan työvoiman saanti alueen yrityksiin sekä TKI-toiminta. Osaajien pito- ja vetovoima paikkakunnalle pohjustaa sitä, että työnantajat onnistuvat saamaan tarvitsemaansa osaamista ja pystyvät kehittämään toimintaansa. 

Opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi koulutuspolkuja ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista alueen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulisi kehittää ja luoda toimintamalleja eri koulutusasteiden yhteisille kampuksille. Lähi-, hybridi- ja etäopetusmalleja tulisi kehittää, jotta paikkariippumaton koulutus ja opiskelu olisi mahdollista. Korkeakoulujen koulutustarjonta tulisi tuoda helposti saavutettavaksi ja löydettäväksi digialustalle. Ylempien korkeakoulututkintojen opiskelun tulisi olla vähintään osin mahdollista seutukaupungeissa. Yliopistokeskusmallin tuomista valittuihin seutukaupunkeihin tulisi harkita. 

”Koronapandemia on tuonut uudella tavalla esille etäyhteyksien mahdollisuudet korkeakouluille. Enää kaikkien opiskelijoiden ei ole pakko olla samassa paikassa. Tämä mahdollistaa paitsi etäopiskelun, myös tällaiset kampukset, joissa osa opetuksesta voidaan toteuttaa myös muualta käsin”, visioi Kosonen.

Koulutusvastuusäätelyä tulisi kehittää siten, että korkeakoulut pystyvät vastaamaan alueiden osaajatarpeisiin laadukkaasti, ketterästi ja joustavasti. Korkeakoulujen rahoitusmallin tulisi palkita vahvemmin korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä ja alueellisesta vaikuttavuudesta. Jatkuvan oppimisen ja TKI-toiminnan rahoituksessa tulisi olla seutukaupungeille korvamerkittävä rahoitusosuus, jotta työikäisten koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa saadaan lisättyä seutukaupungeissa. 

”Tällä hetkellä moni seutukaupunki on eräänlaisen väliinputoajan asemassa. Suuri osaa TKI-rahoituksesta ohjautuu suuriin kaupunkeihin ja EU-rahoitus lähinnä vain Itä- ja Pohjois-Suomeen”, Kosonen muistuttaa.

Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton tarve on alueiden ikärakenteen takia seutukaupungeissa jopa muuta Suomea suurempi. Osaajatarpeeseen voidaan vastata järjestämällä ja markkinoimalla englanninkielisiä koulutuskokonaisuuksia, kokoamalla palvelupaketteja seutukaupunkeihin muuttaville opiskelijoille ja varmistamalla harjoittelupaikat kansainvälisille osaajille paikallisten yritysten kanssa.

Seutukaupunkien, korkeakoulujen, alueen yritysten ja muiden työnantajien tulisi tehdä strategisia kumppanuussopimuksia ja toimintamalleja, jotka varmistavat osapuolien sitoutumisen toimintaan ja tavoitteet. Seutukaupungin, korkeakoulujen sekä muiden koulutuksen järjestäjien ja alueen yritysten sekä työnantajien tulisi luoda yhteinen foorumi, jossa käydään läpi osaajatarpeet, harjoittelumahdollisuudet sekä keskustelut koulutustarjonnasta. Tarvittavaa lyhyen aikavälin alueellista ennakointitietoa tuotetaan yhteistyönä.

TKI-toimintaan liittyen selvityksessä ehdotetaan, että seutukaupungeille luodaan oma TKI-ohjelma Business Finlandin sekä Suomen Akatemian rahoituksen kautta. 

Lisätietoja:
- selvittäjä Hanna Kosonen, p. 050 911 9879 (eduskunta-avustaja Otto Suhonen)
- opetusneuvos Jukka Haapamäki (OKM), p. 0295 330 088

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Tiede