Hyppää sisältöön

Saunaperinne Suomesta valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö
17.12.2020 15.20
Tiedote

Saunaperinne Suomesta on nimetty Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17. joulukuuta 2020. Päätöksen teki 24 maan edustajista koostuva hallitustenvälinen komitea. Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen.

Saunakulttuuri on Suomessa vahva ja elinvoimainen. Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan monella tapaa. Elinvoimaisuuden lisäksi vaalitaan omaperäisen saunaperinteen jatkuvuutta, ja nostetaan esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria, hyvinvointia ja demokratiaa. Taustalla vaikuttaa laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä sekä muita saunakulttuuria edistäviä toimijoita. 

-    Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa, mikä lisää ennestään saunakulttuurimme tunnettuutta kaikkialla maailmassa. Tästä voivat olla ylpeitä kaikki saunojat, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää perintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa.

-    Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta. 

Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot

Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.

Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 549 kohdetta 127 maasta. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken.

Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon, josta on mahdollisuus hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Wikiluettelossa on tällä hetkellä 175 kohdetta ja kansallisessa luettelossa 64 kohdetta. Suomen seuraava kansallinen hakemus koskee kaustislaista viulunsoittoa. Suomi on mukana myös monikansallisessa pohjoismaista limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa. Molempiin odotetaan päätöstä joulukuussa 2021. 

Lisätietoja 

  • Mirva Mattila, kulttuuriasiainneuvos, OKM, mirva.mattila(at)minedu.fi, p. +358 2953 30269
  • Leena Marsio, erikoisasiantuntija, Museovirasto, leena.marsio(at)museovirasto.fi, p. +358 2953 36017
  • Ritva Ohmeroluoma, Suomen Saunaseura, ritvaohmeroluoma(at)gmail.com. p. +358 400 109 021

Muualla verkossa

Annika Saarikko Kulttuuri