Hyppää sisältöön

Pienten lasten liikkumisesta uutta tietoa: Reipasta ja vauhdikasta liikkumista kaivataan lisää

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 15.9.2021 12.00
Tiedote
Pojat pelaavat jalkapalloa kentällä.

Varhaiskasvatusikäisille, 4–6-vuotiaille lapsille suositellaan kolme tuntia liikkumista päivittäin, josta vähintään tunti reipasta ja rasittavaa liikkumista. Kolmen tunnin fyysisen aktiivisuuden kokonaissuosituksen saavutti tuoreiden tulosten perusteella reilusti yli 90 prosenttia lapsista.

Yhden tunnin reippaan ja rasittavan liikkumisen suosituksen saavutti vain 46–85 prosenttia lapsista. Varhaiskasvatusikäiset lapset liikkuvat keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa, kun mukaan lasketaan kevyt, reipas ja rasittava fyysinen aktiivisuus. 

Tulokset saatiin Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa vuosina 2019–2021 valittiin ja kehitettiin menetelmien kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää pienten lasten liikkumisen seurannassa. Liikkumisen lisäksi mitattiin myös monipuolisesti lasten motorisia taitoja, jotka luovat liikkumisen perustan.

Hankkeen tulosten mukaan pojat olivat keskimäärin tyttöjä aktiivisempia. Lasten motoriset taidot eli staattinen ja dynaaminen tasapaino sekä liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot olivat sitä parempia, mitä vanhempia lapset olivat. Tytöillä oli poikia parempi staattinen tasapaino ja poikien välineenkäsittelytaidot olivat tyttöjä paremmat.

– Tuloksissa liikkumisen määrä vaikuttaa kokonaisuudessaan positiiviselta, mutta reipasta ja vauhdikasta liikkumista kaivataan edelleen lisää, vaikkapa hippaleikin ja trampoliinihyppelyn muodossa, muistuttaa tutkimusjohtaja Tuija Tammelin Likesiltä.

– Lasten välillä on yksilöllisiä eroja. Aktiivisuuden määrän lisäksi tuleekin kiinnittää erityistä huomiota liikkumisen monipuolisuuteen, erilaisten taitojen opetteluun sekä liikkumisen iloon, kommentoi apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Suomessa ei ole vielä systemaattista seurantajärjestelmää varhaiskasvatusikäisten lasten liikkumisen osalta. 

– Meidän on lisättävä lasten liikettä ja liikkumista monipuolisesti eri keinoin. Tavoitetta tukee parempi ymmärrys liikkumisesta ja liikunnan määrään vaikuttavista tekijöistä. Kouluikäisille meillä on olemassa erinomaiset liikkumisen seuranta- ja tiedonkeruujärjestelmät jopa maailman mittakaavassa. Piilo-hanke viitoittaakin tietä uudelle tiedonkeruulle, jonka avulla saadaan tietoa pienten lasten liikkumisen määrästä, motorisista taidoista ja liikkumiseen liittyvistä tekijöistä, kommentoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen Piilo-hankkeen taustoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kolmivuotisen Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeen aikana noin 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuivat tutkimukseen pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Likes ja Jyväskylän yliopisto. Hanke on osa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteutusta.

Tietoa hankkeesta ja tuloksista > Piilo: Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan tutkimus- ja kehittämishanke (Likes)

Lisätietoja
•    kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö, [email protected], p. 0295 3 30054

•    apulaisprofessori Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta, [email protected], p. 040 805 3974

•    tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, Likes, [email protected], p. 0400 247 998

Antti Kurvinen Liikunta