Hyppää sisältöön

Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti on julkaistu

Opetus- ja kulttuuriministeriö
17.2.2021 13.01
Tiedote

Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa seurantatutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat selvittävät, onnistuiko uudistus tavoitteissaan. Tutkimus valmistuu keväällä 2022. Nyt julkaistavassa väliraportissa esitetään väliaikatietoja tutkimuksesta.

Vuosina 2020–2022 toteutettavassa tutkimushankkeessa tavoitteena on arvioida, miten uudistus on onnistunut korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamisessa. Lisäksi selvitetään uudistuksen vaikutuksia korkeakoulupaikkojen tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen jakautumiseen.

Nyt julkaistu väliraportti keskittyy hakukäyttäytymisen ja opiskelijoiden valikoitumisen muutoksien kuvailuun vuosina 2015–2020. Väliraportissa käytetty aineisto sisältää vasta yhden uudistuksen jälkeisen vuoden.

Tutkijat korostavat, että tässä vaiheessa on syytä pidättäytyä pitkälle menevien johtopäätöksien tekemisestä. Tulokset kuvailevat uudistuksen jälkeistä tilannetta, mutta havaitut muutokset eivät välttämättä johdu valintauudistuksesta, vaan taustalla voi muita ajassa muuttuvia tekijöitä. Esimerkiksi koronaepidemia ja korkeakoulujen lisäpaikat vaikuttanevat valikoitumiseen.

– Väliraportti kokoaa ja yhdistää erittäin hyvin korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmia. Tutkimustiedon karttuessa korkeakoulujen tulee tarkastella näitä kaikkia opiskelijavalintakäytäntöjä edelleen kehittäessään. Raportti tukee osaltaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelua, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen ja yliopistoissa on yhä enemmän siirrytty oppiaineiden yhteisiin valintakokeisiin. Lisäksi valintakokeiden sisältöä on pyritty uudistamaan siten, etteivät kokeet enää vaatisi pitkäkestoista valmistautumista.

Entistä useampia hakukohteita

Eräs opiskelijavalintauudistuksen hyödyistä on, että hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille.

Tutkimuksen perusteella haettujen kohteiden määrä kasvoi hieman (keskimäärin 3,0 paikasta 3,4 paikkaan vuosien 2017 ja 2020 välillä). Etenkin nuoret alle 23-vuotiaat ovat alkaneet hakea useampiin hakukohteisiin.

Haettujen alojen määrässä näkyy selvä muutos vuonna 2020. Vuodesta 2015 jatkunut lasku haettujen koulutusalojen määrässä päättyi ja entistä useampi hakee kolmelle tai useammalle alalle.

Hakupaineet kohdistuvat eri aloille

Opiskelijavalintauudistus vaikuttaa myös hakemusten jakaantumiseen eri alojen ja hakukohteiden välillä. Ammattikorkeakouluissa trendi on ollut useimmilla aloilla viime vuosina laskeva. Merkittävintä lasku on ollut terveys- ja hyvinvointialoilla, joiden osuus hakemuksista laski 27 prosentista 21 prosenttiin viimeisen kolmen vuoden aikana.

Yliopistoissa on tapahtunut merkittävää kasvua erityisesti kaupan ja hallinnon, oikeustieteiden ja lääketieteen aloilla. Vuosina 2018–2020 oikeustieteiden ja lääketieteen hakemusosuudet ovat jopa kaksinkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Lisää nuorempia opiskelijoita

Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Vuonna 2020 yhä useampi hakijoista sai tarjouksen opiskelupaikasta ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi maltillisemmin.

Molemmilla koulutussektoreilla opiskelupaikan vastaanottaneiden keski-ikä oli ollut kasvussa, mutta kasvu näyttää pysähtyneen yliopistoissa vuonna 2018 ja ammattikorkeakouluissa vuonna 2020. 19-vuotiaiden ja tätä nuorempien osuus kasvoi selvästi vuonna 2020. Yliopistossa kasvu koskee myös 20-vuotiaita, mutta 21- ja 22-vuotiaiden ikäryhmien osuudet pienenivät.

Todistusvalinnan kautta valitut opiskelijat ovat koepisteillä valittuja opiskelijoita nuorempia. Todistusvalinnan kautta valitaan erityisen paljon alle 21-vuotiaita. Koepisteillä valituista opiskelijoista 40 prosenttia on yli 25-vuotiaita.

Miesopiskelijoiden osuudessa kasvua

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista on naisia. Naisten osuus opiskelupaikan vastaanottaneista kasvoi vuoteen 2019 asti, jolloin se saavutti 55 prosentin tason. Vuonna 2020 uusien naisopiskelijoiden osuudessa on havaittavissa laskua. Lasku on ollut selvempää ammattikorkeakouluissa, joissa naisten osuus paikan vastaanottaneista supistui 1,5 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna.

Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on vielä hankala arvioida. Ammattikorkeakoulujen tapauksessa pieni enemmistö (53 %) todistuksella valituista ja paikan vastaanottaneista on naisia, kun taas pieni enemmistö (51 %) koepisteillä valituista ja paikan vastaanottaneista on miehiä. Yliopistosektorilla naisilla on puolestaan enemmistö molemmissa ryhmissä, mutta naisten osuus on suurempi (58 %) koepistekiintiön kautta paikan vastaanottaneissa kuin todistuskiintiön kautta paikan vastaanottaneissa (54 %).

Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti

Lisätietoja

  • Tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. 0295 519 465
  • Opetusneuvos Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 117