Hyppää sisältöön

OKM selventää kilpailukykysopimuksen vaikutuksia budjettinsa määrärahoihin

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 15.8.2016 15.00
Uutinen

Valtiovarainministeriön julkistettua 12.8. ensi vuoden talousarvioehdotuksensa ovat keskustelua herättäneet sen kilpailukykysopimukseen liittyvät vaikutukset koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt toimialalleen kirjeen, jolla ministeriö pyrkii selventämään asiaa.

Kirjeessään kilpailukykysopimuksen vaikutuksista opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että kyse on määrärahatason tarkistuksesta, jota vastaavalla määrällä rahoituksen saajien henkilöstökustannukset tosiasiallisesti alenevat.

Valtiovarainministeriö on edellyttänyt opetus- ja kulttuuriministeriön alentavan tiettyjä määrärahoja valtion budjetissa vuodelle 2017 kilpailukykysopimuksen hyväksymisen johdosta. Perusteluna tähän on, että kilpailukykysopimus alentaa työnantajan henkilökustannuksia, mikä vähentää samalla valtion rahoituksen tarvetta. Määrärahojen alentamisella kilpailukykysopimuksen työnantajasäästöjen mukaisesti tavoitellaan kustannusneutraalia vaikutusta julkiseen talouteen. Kyseessä eivät ole uudet säästöt. Valtiovarainministeriö on esittänyt vastaavat alennukset määrärahoissa kaikkien ministeriöiden talousarvioihin.

Kirjeessä ministeriö toteaa, että kilpailukykysopimuksen johdosta rahoitustarve vähenee vuonna 2017 korkeakouluissa noin 21 miljoonaa euroa, ammatillisessa koulutuksessa noin 19 miljoonaa euroa, lukiokoulutuksessa 7 miljoonaa euroa sekä taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja museoissa, teattereissa ja orkestereissa yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntien peruspalveluiden valtionosuustarpeen alentumisesta opetus- ja kulttuuritoimen laskennallinen osuus on noin 11 miljoonaa euroa.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajamaksuja alennetaan yhteensä 1,59 prosenttia. Työnantajamaksujen alennus koskee sekä julkisia että yksityisiä työnantajia ja sen vaikutukset on kohdennettu täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen.

Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahaleikkaus koskee vain julkista sektoria. Siitä syntyvä laskennallinen säästö on jaettu kuntien ja valtion kesken lakisääteisen valtionosuusprosentin mukaisesti julkisten työnantajien osalta. Työajan pidentämisestä seuraavan tuottavuuden kasvun johdosta rahoitusta ei ole alennettu valtionosuusjärjestelmän ja valtion rahoituksen piirissä olevilta. Ainoastaan valtion virastojen toimintamenojen määrärahatasoa on työajan pidentämisen perusteella tarkistettu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö korostaa kirjeessä, että kilpailukykysopimuksen mukainen määrärahatason alennus on kohdistettu ainoastaan lakisääteiseen valtion rahoitukseen. Esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen tasoa ei kilpailukykysopimuksen perusteella ole alennettu, vaikka valtaosa rahoituksesta kohdistuukin henkilöstömenoihin. Tämä parantaa korkeakoulujen rahoitusasemaa Akatemian rahoittamien tutkimusten toteuttajina. Myöskään harkinnanvaraisten valtionavustusten tasoa ei kilpailukykysopimuksen perusteella ole tarkistettu.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje 15.8.2016:   Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2017 talousarvioon (PDF)

Lisätietoja: talouspäällikkö Tiina Heikkinen, puh. 0295 3 30103