Hyppää sisältöön

OKM:n hallinnonala vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 15.9.2016 13.30
Tiedote

Hallitus esittää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 7 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2017. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeille esitetään vuonna 2017 yhteensä 62 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti. Kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja kuvittajille maksettavaa lainauskorvausta korotetaan ja audiovisuaalisten tuotantojen kannustin otetaan käyttöön. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllistymiseen ja koulutukseen pääsyyn esitetään panostusta.

Peruskoulun uudistaminen jatkuu.  Uuden pedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa vauhditetaan. Koulujen kokeiluja ja kehittämistyötä tuetaan ja opettajien osaamista vahvistetaan. Rahoitusta kohdennetaan digitaaliseen osaamiseen sekä kielikokeiluihin ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistämiseen yhteensä 22 miljoonaa euroa vuonna 2017. Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja lukioiden valtionosuuksiin ei kohdistu uusia säästöpäätöksiä, mutta määrärahatasoa tarkistetaan vastaamaan kilpailukykysopimuksen aiheuttamaa alempaa kustannustasoa.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamiseen esitetään 20 miljoonan euron määrärahaa vuodeksi 2017 osana peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Tavoitteena on, että jokaiselle opettajalle taataan mahdollisuus oman osaamisensa kehittämiseen läpi työuran.

Nuorten aikuisten osaamisohjelman rahoitukseen lisätään 10 miljoonaa euroa tavoitteena 1 500 nuoren kouluttaminen ammatilliseen tutkintoon. Etsivän nuorisotyön määrärahoista kohdennetaan 4,5 miljoonaa euroa erityisesti nuorten työllistymisen edistämistä koskeviin toimenpiteisiin.

Yleisistä kirjastoista tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen esitetään varattavaksi 15,6 miljoonaa euroa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan myös hallituksen esitys, jossa lainauskorvausta esitetään maksettavaksi myös tutkimusta ja opetustoimintaa palvelevista korkeakoulukirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta.  Korvausoikeus koskee käytännössä painetussa muodossa olevien teosten tekijöitä ja äänitteillä olevien sävellysteosten tekijöitä.

Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin otetaan käyttöön. Kannustimen tarkoituksena on nostaa Suomen kilpailukykyä sekä kotimaisten että kansainvälisten elokuva-, draama-, dokumentti- ja animaatiotuotantojen toteuttamispaikkana. 25 % maksupalautusmallilla toimiva kannustin rahoitetaan puoliksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Kannustinta hallinnoi Innovaatiorahoituskeskus Tekes.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan. Alimpien tuloluokkiin kuuluvien osalta maksuja pienennetään siten, että kaksi- ja kolmehenkisten perheiden tulorajoja nostetaan ja toisesta lapsesta maksettava varhaiskasvatusmaksu on 90 % ensimmäisen lapsen maksusta. Muutos parantaa varhaiskasvatuksen saavutettavuutta ja kannustaa erityisesti yksinhuoltajia ottamaan työtä vastaan.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden koulutuksessa lisätään perusopetuksen, valmistavan opetuksen, muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen, kielenopetuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Tarkoitukseen esitettyä summaa on tarkistettu muuttunutta turvapaikanhakijatilannetta vastaavaksi.  Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaista rahoitusta on myös tarkistettu suurentuvan ryhmäkoon johdosta. Maahanmuuttajien reittejä koulutukseen ja työelämään nopeutetaan ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan. Kielenopiskelua integroidaan muuhun koulutukseen. Kotoutumista tukevia kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpiteitä lisätään.

Kilpailukykysopimuksen perusteella opetus- ja kulttuuritoimen määrärahatasoa tarkistetaan vastaamaan muuttunutta tarvetta hallinnonalan virastojen, laskennallisen rahoitusjärjestelmän mukaisen rahoituksen saajien sekä korkeakoulujen kohdalla.

Yleissivistävän koulutukseen ja varhaiskasvatukseen sisältäen myös vapaan sivistystyön määrärahan esitetään noin 950 miljoonan euron määrärahaa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen jatkumoa.  Lukiokoulutuksessa pyritään vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden haasteisiin ja tarpeisiin.  Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitus toteutetaan pääosin valtiovarainministeriön hallinnonalalta osana kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää.

Ammatilliseen koulutukseen esitetään vuodelle 2017 yhteensä 767 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen reformissa koko ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus- ja ohjausjärjestelmät sekä tutkintojärjestelmä uudistetaan vuodesta 2018 lukien. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, ja käyttöön otetaan uusi koulutussopimusmalli. Hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2017 lukien tulee voimaan ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron menovähennys.

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen esitetään yhteensä 3,3 miljardia euroa vuodelle 2017. Korkeakoulupolitiikan tavoitteena on edistää profiloitumista, rakenteellista kehittymistä, työnjakoa ja vaikuttavuutta. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi.  Erillisellä 30 miljoonan euron määrärahalla kehitetään korkeakouluopetusta, vahvistetaan digitaalisia oppimisympäristöjä ja parannetaan ympärivuotisen opiskelun edellytyksiä. Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja vuonna 2017 kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla.

Suomen Akatemian 348 miljoonan myöntövaltuudesta suunnataan 50 miljoonaa euroa yliopistojen profiloitumisen tueksi, 30 miljoonaa euroa nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen sekä 10 miljoonaa euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman rahoitukseen.

Opintotukeen esitetään yhteensä 781 miljoonan euron määrärahaa, josta opintorahan ja asumislisän osuus on noin 655 miljoonaa euroa. Esityksessä ehdotetaan muun muassa korotettavaksi opintolainan valtiontakauksen määrä, yhtenäistettäväksi eri koulutusteiden opintorahan määrät sekä lyhennettäväksi korkeakouluopintojen tukiaikaa. Vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan ehdotetaan luovuttavaksi itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Ulkomailla opiskelevalle maksettaisiin edelleen asumislisää. Opintoraha- ja asumislisämenot pienenevät 160,9 miljoonaa euroa, josta 115 miljoonaa euroa johtuu opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin ja 45,9 miljoonaa euroa opintotukeen kohdistuvista säästöpäätöksistä.

Kulttuurille ja taiteelle esitetään 463 miljoonaa euroa, josta rahapelitoiminnan voittovarojen osuus on 234 miljoonaa euroa. Tavoitteena on edistää taidetta ja kulttuuria sekä turvata luovan työn tekemisen edellytykset ja kulttuuripalveluihin osallistumisen mahdollisuudet eri puolilla maata.

Lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin lisätään. Taiteen prosenttiperiaatetta laajennetaan kattamaan taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeille esitetään yhteensä 2,8 miljoonaa euroa vuodelle 2017.

Liikunnalle esitetään 162 miljoonaa euroa, josta 154 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Osana hallitusohjelman kärkihankkeita toteutetaan tunti liikuntaa päivässä hanketta. Sen tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana. Hankkeeseen käytetään kärkihankerahoitusta 7 miljoonaa euroa.

Nuorisotyön määrärahoihin esitetään 75 miljoonaa euroa, josta 54 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista. Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -kärkihankkeen rahoitusta kohdistetaan toimiin, joilla syvennetään nuorten palveluja tarjoavien tahojen välistä yhteistyötä ja kootaan hyväksi havaittuja toimintamalleja valtakunnallisesti hyödynnettäviksi.

Rahapelitoiminnan tuottoja esitetään käytettäväksi 546 miljoonaan euroa. Tieteen, taiteen ja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön menoista yhteensä 47,7 prosenttia esitetään rahoitettavaksi rahapelitoiminnan voittovaroista.
_ _ _

Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
- erityisavustaja Matias Marttinen, puh. 044 269 3113
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 02953 30164
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (yleissivistävä koulutus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), puh. 0295 3 30316
- ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30308
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30129
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka), puh. 0295 3 30115
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opintotuki), puh. 0295 3 30110
- johtaja Kirsi Kangaspunta (maahanmuuttajat), puh. 0295 3 30136
- taloussuunnittelupäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
- finanssisihteeri Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30083
- erityisasiantuntija Jyrki Tanskanen (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30309

_ _ _

Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset:

  • HE laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyötä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta. Annetaan viikolla 40.
    • Julkisen talouden suunnitelman mukaisten säästöjen toimeenpano
    • Perusopetukseen liittyvien toimintojen rahoitusuudistus: lisäopetuksen rahoitus, pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitus, yksityisen perusopetuksen järjestäjän toiminnan aloittaminen, muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen rahoitus ja perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus
    • Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennettaisiin 190 miljoonan euron säästö vuodesta 2017 lukien
    • Maahanmuuttajille kohdennettua ammatillista koulutusta ja tutkintoja voitaisiin rahoittaa valtionavustuksin.
  • HE laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d §:n muuttamisesta. Annetaan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
    • Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia Sipilän hallituksen strategisen ohjelman linjausten mukaisesti. Keskeisimpiä ehdotuksia ovat korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasojen yhtenäistäminen toisen asteen opintorahan tasojen kanssa, opintolainan valtiontakauksen määrän nostaminen ja korkeakouluopintoihin tarkoitetun tukiajan lyhentäminen.
  • HE perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta.  Annetaan viikolla 42. Päällekkäisten velvoitteiden purkamisesta syntyvä säästö otetaan huomioon täydentävässä talousarvioesityksessä.
  • HE laeiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta. Annetaan viikolla 46.
    • Lakisääteisten indeksikorotusten jäädytys valtion rahoitukseen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja valtionavustukseen ortodoksiselle kirkolle. Esityksestä on kirkkolain 2 luvun 2 §:n mukaan pyydettävä kirkolliskokouksen lausunto. Kirkolliskokous kokoontuu 8. – 11.11.

Valtion talousarvioesitys 2017: http://budjetti.vm.fi/