Hyppää sisältöön

OECD-vertailu: Suomessa ammatillinen koulutus houkuttelee kaiken ikäisiä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 8.9.2020 12.00
Tiedote
Tilastoa esittävä kuva

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tiistaina 8.9. vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Julkaisussa tarkastellaan mm. OECD:n jäsenmaiden ja eräiden partnerimaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä ja korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli ammatillinen koulutus. Tiedot ovat pääosin vuodelta 2018.

Keskimääräistä useampi nuori valitsee Suomessa ammatillisen koulutuksen

Suomessa ammatillinen koulutus on suosittua ja houkuttelee monipuolisesti eri ikäisiä opintojen pariin. Ammatillinen koulutus on Suomessa myös nuorten keskuudessa kansainvälisesti verraten vetovoimainen vaihtoehto. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee sekä perusopetuksen päättäneitä ensimmäistä tutkintoaan suorittavia nuoria, että aikuisia, jotka haluavat päivittää osaamistaan ja kehittää taitojaan vastaamaan työelämän tarpeita.  

Suomessa 72 prosenttia kaikista toisen asteen (ISCED 3) opiskelijoista opiskelee ammatillisessa koulutuksessa, kun OECD-maissa vastaava luku on 42 prosenttia. Suomen korkeaa lukua selittää aikuisopiskelijoiden määrä. Monissa muissa maissa ammatillinen koulutus on käytännössä nuorten kouluttamista työmarkkinoille, jolloin opiskelijoiden keski-ikäkin on luonnollisesti alhainen. 

Yksi ammatillisen koulutuksen asemaa vahvistava tekijä Suomessa on sen tarjoama yleinen jatko-opintokelpoisuus. Monessa muussakin maassa ammatillinen koulutus avaa reitin työelämän lisäksi myös jatko-opintoihin. Kaikkialla näin ei kuitenkaan ole. 

Ammatillisen koulutuksen aloista tekniikka suosituin  

Tekniikka on ylivoimaisesti suurin ammatillisen koulutuksen aloista. Keskimäärin 33 prosenttia OECD-maiden toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista valmistuu tekniikan alalta. 

Suomessakin tekniikka on suosituin koulutusala. Osuus on kuitenkin selvästi pienempi (24 prosenttia) kuin OECD:ssä keskimäärin, ja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittavien osuus on lähes yhtä suuri (22 prosenttia).

Miehet ovat enemmistönä (55 prosenttia) toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa niin OECD- kuin EU-maissa. Suomessa ammatillisessa koulutuksessa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia, kun vertailuun otetaan kaikki opiskelijat, ei vain peruskoulun päättäneiden ikäluokka.   
OECD-maissa tekniikan aloilla tutkinnon suorittaneista keskimäärin vain 13 prosenttia on naisia. Vastaavasti naiset ovat yliedustettuja terveys- ja hyvinvointialan tutkinnon suorittaneissa. Siellä naisten osuus on keskimäärin 81 prosenttia.

Suomi yhä jäljessä 3-5-vuotiaiden lasten osallistumisasteessa

Suomessa eniten näkyvyyttä saanut varhaiskasvatuksen kansainvälinen vertailuluku on osallistumisaste. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto on ollut jo useita vuosia koulutuspoliittisena tavoitteena, mutta 3-5-vuotiaiden ikäluokassa Suomi jää edelleen kansainvälisen keskiarvon alapuolelle. Varhaiskasvatukseen osallistuu 82 prosenttia ikäluokasta OECD-keskiarvon ollessa 88 prosenttia.  

Suomessakin varhaiskasvatukseen osallistuminen on vuosituhannen alun jälkeen kasvanut, mutta kasvu on ollut muissa OECD-maissa jokseenkin yhtä nopeata.

Suomen sijoitus korkea-asteen koulutettujen vertailussa hiipunut


Korkea-asteen koulutuksen osalta Education at a Glancen seuratuin indikaattori on korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuus eri maissa. 

OECD:n keskiarvo jatkaa nousuaan ja oli vuonna 2019 yhteensä 45 prosenttia ikäluokassa 25-34 –vuotiaat. Myös Suomen osalta 25-34 –vuotiaiden korkea-asteella koulutettujen osuus on ollut nousussa verrattuna vuoteen 2009, mutta kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa kuin OECD-maissa keskimäärin. 

Vuonna 2019 Suomessa 42 prosenttia ikäluokasta 25-34 –vuotiaat oli saanut korkea-asteen koulutuksen.

Koulutuksen moninaiset hyödyt 

Koulutustasolla on merkitystä työllistymiseen kaikissa OECD-maissa. Nuorilla aikuisilla (25-34 –vuotiaat) OECD-maissa keskimäärin ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste on 61 prosenttia, toisen asteen koulutuksen omaavien työllisyysaste 78 ja korkea-asteen koulutuksen omaavien työllisyysaste on 85 prosenttia. 

Suomen luvut ovat toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen omaavien osalta lähes samat kuin OECD-keskiarvo, mutta huomionarvoista, on että ilman toisen asteen koulutusta olevien työllisyysaste on Suomessa vain 49 prosenttia, eli huomattavasti OECD-maiden keskiarvon alapuolella.

Koronapandemia sulki keväällä 2020 kouluja kaikkialla 

Uusi ja ajankohtainen näkökulma tämän vuoden Education at a Glancessa oli koronapandemia ja sen tuomat poikkeusolot. Raportissa pohdittiin pandemian mahdollisia lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulutukseen, oppimiseen ja osaamiseen. 

Raportin mukaan maaliskuun 2020 loppuun mennessä koronapandemia oli sulkenut koulut ainakin joiltain osin kaikissa OECD-vertailun maissa. Valtaosassa maita koulut olivat kiinni maanlaajuisesti, joissain maissa vain pahimmilla riskialueilla. 

OECD:n vertailun maissa koulut olivat ainakin osittain suljettuna 7–19 viikkoa maaliskuun alkupuolelta kesäkuun loppuun, keskimäärin 14 viikkoa. Suomessa peruskoulut olivat pääosin suljettuina keväällä yhteensä 8,5 viikkoa, lukiot ja ammattikoulut puolestaan kevätlukukauden loppuun asti, yhteensä 10,5 viikkoa. Suomen keskimääräistä lyhyempi kesto johtuu osin siitä, että meillä lukukausi päättyy useita maita aikaisemmin jo touko-kesäkuun taitteessa. 
- - - 
Lisätietoja:
- Varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste: Petra Packalen (Opetushallitus), puh. 02953 31162
- Korkeakoulutus: Jukka Haapamäki (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 02953 30088

Raportit taustatilastoihin johtavine linkkeineen ovat vapaasti saatavilla OECD:n verkkosivuilla
 

Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus