Hyppää sisältöön

Ministeri Hanna Kosonen: Koronakriisistä uuteen alkuun

Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.5.2020 10.56
Kolumni
Ministeri Hanna Kosonen.

Ministeriö toteutti huhtikuussa kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille laajan verkkokyselyn koronakriisin vaikutuksista kulttuuritoimijoiden toimintaedellytyksiin. Kyselyyn saatiin lyhyessä ajassa lähes 1600 vastausta eri taiteenalojen yhteisöiltä ja ammattilaisilta.

Tämänkin kyselyn tulokset vahvistavat kuvaa siitä, että koronapandemia on koetellut taiteen ja kulttuurin toimialaa rajusti niin toiminnan kuin taloudenkin osalta. Tulonmenetykset jo kevään osalta ovat huomattavat toimintojen oltua pysähdyksissä. Myös kesällä rajoituksia on voimassa, ja erityisesti suuret kulttuurifestivaalit ja -tapahtumat on jouduttu peruuttamaan.

Suurten yleisötapahtumien peruuntumisella on laajoja vaikutuksia aluetalouteen, sillä isoilla tapahtumilla on laajat talousvaikutukset esimerkiksi palvelusektorille. Varsinaisten tapahtumaorganisaatioiden tappiot ovat suurimmat ja konkreettisimmat, mutta menetettyjä työtilaisuuksia ja asiakasvirtoja löytyy niiden lisäksi myös tapahtumaketjun monelta muulta portaalta valosuunnittelijasta ohjelmatoimistoon.

Pienempienkin tilaisuuksien peruuntumisilla on konkreettisia vaikutuksia palvelualoille; esimerkiksi pitopalvelujen tilauskirjat tyhjentyivät, samoin nuorisoseurojen ja työväentalojen juhlatilojen varaukset. Kulttuuri ja kokoontumiset tuovat leivän hyvin monen eri toimijan pöytään.

Koronakevään vaikutukset heijastuvat syksylle ja pidemmällekin: peruuntuneet työtilaisuudet, lomautukset ja irtisanomiset varjostavat alaa pandemian väistyttyäkin, ja esimerkiksi luoville aloille tärkeiden tekijänoikeustulojen menetykset näkyvät vasta syksyllä ja osin tulevina vuosina.

Turvallisista tilaisuusjärjestelyistä vetovoimatekijä

Suomalaiset sisäistivät kokoontumisrajoitukset ja muut varotoimenpiteet niin hyvin, että ihmisestä toiseen tarttuva virus saatiin pidettyä varsin hyvin aisoissa. Omaa ajatusmaailmaan väkijoukoissa liikkumisen turvallisuudesta ei hetkessä muuteta taas uuteen asentoon.  Lähtevätkö suomalaiset liikkeelle tänä kesänä tapahtumien ja tilaisuuksien yleisöksi – tähän osamme vastata kunnolla vasta kesän jälkeen.

Rajoitustoimien hallittuun purkamiseen liittyy se, että väkijoukkojen kokoontumisia järjestetään terveysviranomaisten suositusten mukaan turvavälit huomioiden, erityistä huomiota hygieniaan kiinnittäen jne. Ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää sekä virustilanteen ylläpidon kannalta että kuluttajaluottamuksen palauttamiseksi. 

Ennustan, että tunne ja tieto siitä, että kulttuuritilaisuuden järjestäjä on ottanut varotoimet tosissaan, tulee olemaan tärkeä vetovoimatekijä tulevana kesänä.

Ansaintalogiikkaa kehitettävä digitaalisiin kulttuuripalveluihin

Kriisin keskellä mahdollisuus elämyksiin, virkistykseen ja vapaa-ajan viettoon on vähintään yhtä tärkeää kuin muulloinkin. Tämä on olennaista myös väestön yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksen kannalta. Yli 1,2 miljoonaa suomalaista asuu yksin ja tämä määrä kasvaa koko ajan. Kulttuuripalveluihin osallistuminen on monelle yksin asuvalle luontainen tapa olla muiden mukana.

Kun tilat ovat olleet kiinni ja esitykset peruutettu, osa kulttuuritoimijoista on onnistunut siirtämään toimintaansa verkkoon. Museot ovat järjestäneet virtuaalisia opastuksia ja muusikot virtuaalisia keikkoja, teatteriesityksiä on suoratoistettu ja taiteilijavierailuja on toteutettu digitaalisesti. Kirjastojen e-aineistot ovat osoittautuneet korvaamattomiksi. Digitaalisten palveluiden on koettu olevan tärkeitä erityisesti yleisösuhteen säilymisen kannalta, vaikka tuloja niistä ei juurikaan synny.

Toivon, että yksi koronakevään oppeja olisi se, että digitaalinen kulttuuripalvelu on todellista kulttuuripalvelua, jolla voidaan entisestään madaltaa kynnystä kulttuurin pariin ja tavoittaa aivan uusia yleisöjä. Jotta digitaaliset palvelut voisivat jatkossakin olla merkittävä osa kulttuuripalvelumme tarjontaa, tulisi niihin kyetä kytkemään riittävä ansaintalogiikka.

Väliaikaisesti ja poikkeustilanteessa palveluita voidaan saada verkkoon liki kuluitta, mutta pysyväksi perustaksi maksuttomuudesta ei ole. Tekijät ansaitsevat palkkansa niin livenä kuin verkossakin – eikä itse tekninen puolikaan digipalveluissa maksutonta ole.

Tuemme kolhuista selviytymisessä

Korona ei ole päässyt iskemään Suomeen samalla voimalla kuin moneen muuhun maahan. Meillä sairastuneiden ja kuolleiden määrä on pysynyt kohtuullisena. Silti Suomessakin on otettu kovaa iskua vastaan rajoitustoimien aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Valtiota on tarvittu apuun ja tullaan tarvitsemaan jatkossakin, jotta kriisin yli selviävät niin ihmiset, erilaiset yhteisöt kuin yrityksetkin.

Ketään tai mitään ei kuitenkaan voida tukea niin paljoa, etteikö kunkin toimijan omallekin kontolle kurottavaa ja sopeuduttavaa jäisi. Kolhuja ja haavoja emme voi estää, mutta niiden parantumista voimme vauhdittaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on edistää ja tukea taiteellisen, kulttuurisen ja muun luovan työn tekemisen, tuottamisen ja jakelun toimintaedellytyksiä koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana. Tässä teemme yhteistyötä myös laajemmin valtioneuvoston piirissä; esimerkiksi työttömyysturvan ehtoja uudistettiin niin, että työttömyysturvan piiriin pääsevät aiempaa paremmin myös kulttuurin ammattilaiset.

Tästä tulee huolehtia jatkossakin. Työ- ja elinkeinoministeriön yritystukien sopivuus myös luovan talouden toimijoille on ollut toinen iso yhteistyön paikka.

Monenlaiselle tuelle on tosiaankin tarvetta: sen osoittaa pelkästään se, kuinka paljon ministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen korona-avustuksiin on saatu hakemuksia. Kulttuuritoimijoiden epätyypilliset tulomuodot ovat vaatineet erityistoimia. 

Hallituksen tuntuvista panostuksista huolimatta kaikkiin avun tarpeisiin ei kyetä silti nyt vastaamaan. Siksi on tärkeää, että kulttuuri tulee huomioiduksi myös tulevissa koronapandemian kolhuja paikkaavissa rahoitus- ja muissa ratkaisuissa. 

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen

Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia

Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla. Raportti kyselyn vastauksista (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:14) 

Hanna Kosonen Kulttuuri