Hyppää sisältöön

Koulutuksen kärkimaiden opetusministerit ja opettajajärjestöjohtajat vierailevat Suomessa huippukokouksessa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 27.2.2019 8.36
Tiedote

Suomi järjestää ensimmäisenä Pohjoismaana kansainvälisen opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen 14.–15.3.2019. Kokoukseen on kutsuttu PISA-testeissä parhaiten menestyneet ja omaa osaamistasoaan vahvasti nostaneet maat.

Suomeen tulee ennakkotietojen mukaan yhdessä lähes 20 ulkomaista opetusministeriä ja opettajajärjestöjohtajaa. Suomi vie osallistujat myös koulu- ja päiväkotivierailuille tutustumaan suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluihin. 

– Maailman kärki tulee meille kylään. Tämä on hieno mahdollisuus esitellä suomalaista koulutusosaamista ja jakaa parhaita käytäntöjä, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.  

Suomen aloitteesta varhaiskasvatus nousee tänä vuonna uutena teemana kokouksen agendalle. Varhaisten vuosien merkitys tunnistetaan yhä vahvemmin maailmalla ja varhaiskasvatus on noussut vahvasti mukaan eri kansainvälisten toimijoiden tavoitteisiin. Tutkimus on lisääntynyt varhaisten vuosien merkityksestä. Ensimmäisen viiden elinvuotensa aikana lapsi oppii nopeasti mm. kielellisiä, kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Lisäksi lapsen erilaiset taidot sekä tiedot ja valmiudet kehittyvät.

– Varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on ymmärretty maailmalla yhä vahvemmin ja varhaiskasvatus nähdään aikaisempaa enemmän investointina tulevaisuuteen. Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee syrjäytymistä ja auttaa erityisesti lapsia, jotka ponnistavat heikommista lähtökohdista, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

– Olen samaa mieltä varhaiskasvatuksen merkityksestä ja mielissäni siitä, että varhaiskasvatus ja ammatillinen koulutus nousevat Suomen aloitteesta nyt ensimmäisen kerran huippukokouksen keskusteluaiheisiin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Tärkeä ero eri maissa on suhtautuminen lasten oppimistuloksiin ja niiden asettamiseen, saavuttamiseen ja arvioimiseen. Koulun aloitusikä myös vaihtelee maittain 3–4 vuodesta aina noin 7 vuoden ikään. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat vieneet eteenpäin ajatusta, että lapsille ei aseteta varhaiskasvatuksessa oppimistavoitteita esimerkiksi liittyen tietoihin ja taitoihin, vaan tavoitteet asetetaan oppimisvalmiuksien kehittymiselle ja henkilökunnan toiminnalle ja laadukkaalle ympäristölle.

Suomessa varhaiskasvatus siirtyi 2010-luvulla kokonaisuudessaan sosiaalipalveluista osaksi koulutuspolitiikan kokonaisuutta. Jatkumoa varhaiskasvatuksen ja peruskoulun välillä on vahvistettu myös esiopetuksen velvoittavuudella ja opetussuunnitelmilla.

– Suomessa eräs varhaiskasvatuksen – ja peruskoulunkin – vahvuus on ymmärrys leikin voimasta oppimisessa. Ei aikaista koulunaloitusta, vaan lapsuuden arvostamista, leikkiä, satuja ja perustaitoja, opetusministeri Grahn-Laasonen sanoo.
 
---
 
International Summit on the Teaching Profession (ISTP) -kokous järjestetään kerran vuodessa OECD:n, maailman opettajajärjestön Education International’in sekä kokouksen järjestäjäksi valitun isäntämaan yhteistyönä. Aiemmin kokous on ollut muun muassa Saksassa, Kanadassa, Portugalissa, Uudessa Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Koulutuksen huippukokouksen toimintatapana on alusta alkaen ollut, että maa voi osallistua virallisena osallistujana vain niin, että sekä opetusministeri tai varaministeri ja opettajajärjestön puheenjohtaja/varapuheenjohtaja molemmat osallistuvat. OAJ:n puheenjohtaja Luukkainen pitää menettelyä erinomaisena, koska se korostaa yhdessä tekemistä tasa-arvoisen koulutuksen laadun vahvistamiseksi. Osallistujiksi kutsuttavat maat ovat jonkin verran vuosien aikana vaihtuneet, mutta Suomi on saanut kutsun kaikilla kerroilla.
 
Tänä vuonna Suomeen saapuu opetusministereitä/varaministereitä yhdessä opettajajärjestön puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa mm. Belgiasta, Etelä-Koreasta, Georgiasta, Hong Kongista, Espanjasta, Irlannista, Iso-Britanniasta (ja Skotlannista), Latviasta, Moldovasta, Portugalista, Puolasta, Ruotsista, Singaporesta, Sloveniasta, Sveitsistä, Tšekistä, Venäjältä, Vietnamista ja Virosta.

Varhaiskasvatuksen lisäksi ISTP- kokouksen muut teemat ovat jaettu ja osallistava johtajuus sekä kestävyyshaasteet koulutuksessa.
 
Lisätietoja:
-         opetusministerin erityisavustaja Juho Mäki-Lohiluoma, puh. 0295160812
-         ISTP: suunnittelija Kati Anttalainen, puh. 0295330061
-         Mediatilaisuudet: viestintäasiantuntija Katarina Koch, puh. 0295330157
-         Opettajajärjestöt: kv- koordinaattori Anders Rusk, OAJ, puh. 0405083268
-         www.istp2019.fi

Koulutus Sanni Grahn-Laasonen Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus