Hyppää sisältöön

Korkeakoululakien muutokset voimaan vuodenvaihteessa — jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia lisätään

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 28.12.2018 12.17
Tiedote

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2030 liittyvät muutokset yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin tulevat voimaan 1.1.2019. Lakien muutokset tuovat lisää jatkuvan oppimisen ja tilauskoulutuksen mahdollisuuksia korkeakouluihin. Niillä myös helpotetaan korkeakouluun pääsyä. Tasavallan presidentti vahvisti lait 28.12.2018.

— Lainmuutos tuo yliopistoille ja ammattikorkeakouluille uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin, kuten jatkuvan oppimisen kysyntään, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

- Jatkuva oppiminen tulee korkeakoulujen tehtäväksi, korkeakoulutukseen pääsyä ja alanvaihtoa helpotetaan, jatkuva haku tulee mahdolliseksi ja hankerahoituksen hallinnollinen taakka vähenee, Grahn-Laasonen luettelee.

Lait ovat luonteeltaan mahdollistavia: korkeakoulut voivat ottaa uusia toimintamalleja käyttöön oman harkintansa mukaan. Muutokset on valmisteltu yhdessä korkeakoulujen kanssa.

Jatkuvan oppimisen edistämistä osana korkeakoulujen tehtävää korostetaan. Jotta jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia voidaan käytännössä lisätä, ministeriö on kohdentanut yliopistoille 30 miljoonan euron strategiarahoituksen jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ja toimintamallien kehittämiseen.

Korkeakoulututkintoon johtavaan tilauskoulutukseen voivat jatkossa osallistua myös EU- ja ETA-maiden kansalaiset. Opiskelijalta ei voi periä maksuja, vaan koulutuksen tilaaja maksaa kustannukset.

Korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan. Korkeakoulut voivat halutessaan valita sisäiset siirto-opiskelijat erillään muista siirto-opiskelijoista. Erillisvalintojen käyttöalaa täsmennetään, ja niissä voi käyttää joustavaa valintaa ympäri vuoden.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pääsy helpottuu. Kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävässä ylempään tutkintoon johtavassa koulutuksessa korkeakoulu voi päättää tutkinnon laajuuden joustavasti. 

Hankerahoitusten hallinnollinen taakka vähenee. Korkeakouluille myönnettävät hankerahoitukset siirretään valtionavustuslain piiristä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaiseen rahoitusjärjestelmään. Vastaava muutos on tehty valtion talousarvioon 2019.

Eduskunta hyväksyi lakien yhteydessä lausumat, joissa edellytetään valtioneuvoston seuraavan tilauskoulutuksen vaikutuksia ja raportoivan seurantatulokset sekä seuraavan ja varmistavan, että uusien tehtävien toteuttaminen ei vaaranna korkeakoulujen mahdollisuutta hoitaa tutkintokoulutusta ja tutkimusta koskevia perustehtäviään.

Myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston nimi vaihtuu: uusi nimi on 1.1.2019 alkaen Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT. Näin yliopiston molemmat  kampusalueet näkyvät sen nimessä.

Lisätietoja:
- Opetusneuvos Birgitta Vuorinen p. 0295330335 
- Erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

Lait ovat osa Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä korkeakoulut ja tiedelaitokset julkistivat marraskuussa 2017 yhteisen vision ”Ehdotus Suomelle: Suomi 100+”. Visiossa tavoitteeksi asetetaan muun muassa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantaminen korkeakouluissa sekä se, että vähintään 50 prosenttia ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Korkeakoulutus ja tiede Koulutus Sanni Grahn-Laasonen