Hyppää sisältöön

Kohtaanto, kannusteet, motivaatio ja mahdollisuudet puhututtivat jatkuvan oppimisen seurantaryhmää

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 7.11.2019 15.18
Keskusteluissa 6.11. työstettiin ajatuksia parlamentaarisen ryhmän työhön.
Keskusteluissa 6.11. työstettiin ajatuksia parlamentaarisen ryhmän työhön.

Työikäisten osaamista, koulutustarjontaa, toimeentuloa ja työelämän tarpeita tarkastellaan kokonaisuutena parhaillaan valmisteltavassa jatkuvan oppimisen uudistuksessa. Keskeisiä kysymyksiä yhteistä tilannekuvaa varten puntaroitiin marraskuussa seurantaryhmässä.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen valmistelua ohjaa parlamentaarinen ryhmä, jonka työtä tukee muun muassa opiskelijoita, koulutuksen järjestäjiä, työelämää sekä muita keskeisiä järjestöjä ja toimijoita edustava laaja seurantaryhmä. Seurantaryhmän tärkeä tehtävä on tuoda valmisteluun monipuolisesti eri sidosryhmien näkemyksiä.

Seurantaryhmän keskusteluissa sparrailtiin, millainen käsitys jatkuvan oppisen tilanteesta ja tiedontarpeista on hahmottumassa. Miten työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan? Miten mahdollistetaan osallistuminen ja toimeentulo? Miten resurssit pystytään kohdentamaan parhaalla mahdollisella tavalla? Entä millaista tietoa vielä tarvitaan yhteisen tilannekuvan ja tulevien päätösten tueksi?

Uudistaminen ei ole pikamatka vaan maraton

On ennakoitu, että mittava joukko suomalaisia tarvitsee lähivuosina uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta. Erityisenä haasteena on, kuinka koulutukseen hakeutuisivat myös sitä eniten tarvitsevat. Osaavan työvoiman saatavuus haittaa monia aloja ja yrityksiä. Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmältä joustavuutta sekä ihmisille mahdollisuuksia päästä tarvitsemaansa koulutukseen työn ohessa ja sen aikana.

”Uudistuksessa ei ole kyse satasen pikamatkasta, vaan pikemminkin maratonista” kuten eräs osallistujista sen seurantaryhmässä kiteytti. Muutokset toteutuvat eri tahtiin, mutta maalissa häämöttää saavutuksena jatkuvaan oppimiseen liittyvän kokonaisuuden systeeminen muutos.

Olennaista on hahmottaa yhteisen tilannekuvan myötä myös yhteinen tahto. Ensi vuonna valmistuvia jatkuvan oppimisen linjauksia varten tullaan tarkastelemaan muun muassa koulutuksen tarjontaa ja rahoitusta, osaamisen tunnistamista, opintojen aikaista toimeentuloa sekä haetaan ratkaisuja työn ja opiskelun yhteensovittamiseen. Tarkoitus on myös sopia, kuinka uudistusta viedään tulevina vuosina eteenpäin.

Uudistuksen valmistelu jatkuu seuraavaksi parlamentaarisessa ryhmässä. Marraskuussa on luvassa myös päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja tutkijoille tarkoitettu tilaisuus, jossa eri alojen tutkijat tarkastelevat jatkuvaa oppimista yksilöiden, työyhteisöjen ja yhteiskunnan vinkkelistä. Tilaisuudessa saadaan myös ennakkotietoja ensi vuonna julkaistavasta jatkuvaa oppimista Suomessa käsittelevästä OECD-raportista.  

Tutustu myös