Hyppää sisältöön

Erityisavustus 5-vuotiaiden maksuttoman 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksen kokeiluun vuonna 2020-2021

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on päätetty laajentaa vuonna 2018 alkanutta 5-vuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilua. Parhaillaan on käynnissä elokuussa 2019 alkanut maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun toinen vaihe vuosille 2019–2020.

Avustusta voivat hakea kunnat. Avustusta ei voida myöntää yksityishenkilöille eikä yksityisille varhaiskasvatusta järjestäville yrityksille, yhteisöille tai säätiöille. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat olla kokeilussa mukana sopimalla asiasta kunnan kanssa.

Hakuaika alkaa 22.1.2020 ja päättyy 26.2.2020 klo 16:15.

Kokeiluun käytetään noin 6 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Päätökset pyritään tekemään huhtikuussa 2020. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:

Avustuksella tuettavan kokeilun tavoitteena on:

  • selvittää, miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen,
  • selvittää kokeilun vaikutusta perheen nuorempien lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteeseen
  • selvittää maksuttoman varhaiskasvatuksen kustannusvaikutuksia,
  • edistää vanhempien työllistymistä,
  • selvittää ja arvioida varhaiskasvatuksen ja nykyisen esiopetuksen toimintamalleja 5-vuotiaiden näkökulmasta ja pohtia pedagogisia ratkaisuja maksuttoman varhaiskasvatuksen tai mahdollisen kaksivuotisen esiopetuksen järjestämiseksi sekä 
  • varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen.
     

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään hakuajan päättymispäivänä klo 16:15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Kuntien ei tarvitse toimittaa tilinpäätöstään hakemuksen liitteenä.


Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.


Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.


Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Ohje Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa (pdf)

Asiointipalvelun käyttöohje (pdf)
 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka järjestää kaikille vuonna 2015 syntyneille lapsille 20 tuntia maksutonta varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta viikossa. Kokeilu alkaa 1.8.2020 ja päättyy 31.7.2021.


Avustusta saa käyttää vain kompensoimaan 5-vuotiaille järjestettävän 20 tunnin maksuttoman varhaiskasvatuksen aiheuttamaa asiakasmaksutulojen vähenemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän avustuksen määrä kattaa vähintään 50 prosenttia toteutuneesta asiakasmaksutulojen vähenemisestä.


Kunnalla tulee olla mahdollisuus tarjota kaikille vuonna 2020 5 vuotta täyttäville lapsille maksutonta päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annettua varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Perheiltä ei saa periä tältä osin muita maksuja. Ylimenevästä varhaiskasvatuksesta voidaan periä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 6 §:n mukainen maksu.


Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat olla kokeilussa mukana, mikäli kunta hankkii varhaiskasvatuksen ostopalveluna taikka kunnan myöntämä palvelusetelin arvo tai yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrä mahdollistavat sen, että varhaiskasvatus on 5-vuotiaan lapsen osalta perheelle 20 tunnin osalta maksutonta.


Mikäli avustusta haetaan enemmän kuin mihin määräraha riittää, priorisoidaan kunnat seuraavien painotettujen indikaattoreiden perusteella kuitenkin siten, että kokeiluun osallistuu sijainniltaan ja väestörakenteeltaan erilaisia kuntia:

 

 

Valtionavustuksen haussa kunnan tulee ilmoittaa taustatietona:

  1. vuonna 2015 syntyneiden lasten lukumäärä kunnassa,
  2. kuinka moni näistä vuonna 2015 syntyneistä lapsistaon varhaiskasvatuspalvelujen piirissä tammikuussa 2020?
  3. vuonna 2015 syntyneiden osallistumisaste päiväkotitoimintaan ja perhepäivähoitoon prosentteina tammikuussa 2020,
  4. arvio siitä, kuinka moni uusi lapsi (vuonna 2015 syntynyt) tulisi kokeilun myötä palvelun piiriin
  5. varhaiskasvatuksen asiakasmaksukertymä 5-vuotiaiden (vuonna 2014 syntyneiden) osalta vuodelta 2019
  6. hakuajankohtana maksuttomassa (ns. nollamaksu) varhaiskasvatuksessa olevien vuonna 2015 syntyneiden lasten lukumäärä
  7. arvio kokeilun aiheuttamasta maksukertymän vähenemisestä
  8. kotihoidon tuen saajien lukumäärä (vuonna 2015 syntyneet)
  9. kotihoidon tuen mahdollinen kuntalisä, sen saamisen ehdot ja määrä

 

Kokeilukunnat osallistuvat Opetushallituksen koordinoimaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun yhteistyöverkostoon.


Kokeilun seurantaan ja arviointiin liittyy Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tekemä selvitys, johon kokeiluun valittavien kuntien tulee osallistua ja tuottaa tarvittavaa tietoa. Lisäksi kokeilukuntien tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle selvitys kokeilusta viimeistään päätöksessä mainittuun päivämäärään mennessä.


Valtionavustus maksetaan kunnille yhdessä erässä sen perusteella, miten kunta on arvioinut 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilun aiheuttaman asiakasmaksutulojen vähenemisen. Liikaa maksettu avustus on palautettava.


2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset


Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.


Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

 

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

3. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.


Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.


Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.


Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.


Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.


Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.


Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.


Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).


Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

 

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

      (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).


Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy kirjallinen selvitys sekä talousraportointi eli kustannuspaikkaraportti tai muu vastaava kirjanpidon tosite avustetun kohteen toteutuneista tuloista ja menoista avustuksen käyttöajalta.


Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.
 

Varhaiskasvatus Yleinen

Lisätietoja

Opetusneuvos
Tarja Kahiluoto
p. 0295 330 386
[email protected]

 

Erityisasiantuntija
Jari Rutanen
p. 0295 330 011
[email protected]

 

Tekninen tuki hakuprosessissa
Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet
[email protected]