Erityisavustus lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen

Erityisavustus on tarkoitettu lajiliittojen ja niiden jäsenseurojen toiminnan turvaamiseen koronavirustilanteesta johtuen. Avustusta voidaan hakea yhteen tai useampaan kokonaisuuteen. 
Avustusta ei myönnetä yksittäiselle seuralle eikä lajiliiton yleiseen toimintaan.

Myönnetyllä avustuksella turvataan lajiliittojen toimintaedellytyksiä ja varmistetaan toiminnan jatkuminen mahdollisimman joustavasti poikkeustilanteen päätyttyä.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Harkinnanvaraisia valtionavustuksia voidaan myöntää kolmessa eri hakukategoriassa, jotka ovat:

1. Koronavirustilanteen vuoksi peruuntuneiden lajiliittojen tapahtumien aiheuttamiin tappioihin
   Avustuksen tarkoituksena on kattaa koronapandemian vuoksi peruuntuneista tapahtumista syntyneitä kustannuksia. Avustuksella voidaan myös kattaa koronapandemian vuoksi siirtyneiden tapahtumien tai pandemiasta johtuneita kansainvälisten lajiliittojen kilpailukalenteriin tehtyjen muutosten vuoksi syntyneitä lisäkustannuksia. 
2. Lajiliittojen koronavirustilanteeseen liittyviin seuratoiminnan kehittämishankkeisiin 
   Avustuksen tarkoituksena on turvata paikallisten seurojen toimintaedellytyksiä lajiliittojen strategisten painopisteisen ja seuratoiminnan kehittämisen mukaisesti. Avustusta voidaan käyttää myös lajiliton seuratoiminnan kehittämishankkeisiin pandemiasta aiheutuneista toimintarajoituksista johtuen (etä- ja digihankkeet mukaan lukien). 
3. Muihin lajiliittojen toiminnan turvaamisen kannalta välttämättömiin kustannuksiin 
   Avustuksen tavoitteena on turvata lajiliittojen toimintaa kattamalla pandemiasta aiheutuneita kustannuksia. Sitä voidaan käyttää myös lajiliittojen sekä koulutuskeskusten yhteisiin etä-, digi- ja innovaatiovalmiuksien kehittämiseen. 

Avustusta voidaan myöntää koronapandemiasta johtuvaan lisärahoitustarpeeseen. Avustusta voidaan hakea joko toiminnan lisärahoituksena jo myönnettyyn erityisavustukseen tai erityisavustuksena eli hankerahoituksena.

Hakemuksessa tulee ilmoittaa muut samaan tarkoitukseen haetut ja saadut julkiset ja yksityiset avustukset sekä muu mahdollinen rahoitus, kuten lainat.

Avustusta voidaan myöntää enintään 95 % kehittämishankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. 

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta. 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
  (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
  Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan.

Jos avustukset kuuluvat EU:n valtiontukisääntelyn piiriin, tarvitaan hakuilmoitukseen lisäksi siihen liittyviä ehtoja:

• De minimis -tukena myönnettävissä avustuksissa tulee olla viittaus de minimis -asetukseen ja maininta siitä, että avustus myönnetään de minimis -tukena. Hakemuksen liitteeksi on pyydettävä selvitys kuluvan verovuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana saaduista de minimis -tuista.
• Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettävissä avustuksissa:
  • ”Deggendorf-ehto”: tukea ei makseta, jos hakijalle on annettu sellaiseen komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
  • Tukea ei myönnetä vaikeuksissa olevalla yritykselle (RPA 2. art. 18 k. määritelmä).
  • Tarvittaessa lisätään tuki-intensiteetin enimmäismäärää koskeva ehto.

Lisätietoja EU:n valtiontukisääntelystä.

2020