Hyppää sisältöön

Erityisavustus jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseen

Erityisavustus on tarkoitettu jatkuvan oppimisen hankkeisiin, joilla uudistetaan työ- ja elinkeinoelämää, vastataan yhteiskunnan ja talouden haasteisiin sekä murroksesta syntyviin uusiin osaamistarpeisiin.

Hakuaika alkaa 6.10.2020

Hakuaika päättyy 11.11.2020 klo 16:15

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää avustuksiin yhteensä enintään 20 000 000 euroa.
Päätökset pyritään tekemään vuoden 2020 loppuun mennessä.

Avustus myönnetään valtionavustuslain (688/2001) nojalla. Avustettavaan toimintaan sovelletaan seuraavia säädöksiä: laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017), laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), yliopistolaki (558/2009), ammattikorkeakoululaki (932/2014).
 

Koronavirustilanne on heikentänyt talouden kehitystä ja nopeuttanut talouden rakennemuutosta. Valtion neljännessä lisätalousarviossa vuodelle 2020 momentille 29.01.53 on lisätty 20 miljoonaa euroa työikäisen väestön osaamisen kehittämisen nopeavaikutteisiin toimiin. Avustus on tarkoitettu toimiin, joilla uudistetaan työ- ja elinkeinoelämää ja vastataan yhteiskunnan ja talouden haasteisiin sekä koronakriisin nopeuttamasta murroksesta syntyviin uusiin osaamistarpeisiin. Tavoitteena on, että osaamisen puute ei muodostu yhteiskunnan ja työelämän toipumisen esteeksi. Avustusta voidaan myöntää korkeakouluille, koulutuksen järjestäjille ja ylläpitäjille.

Määrärahoja suunnataan koulutushankkeisiin sekä ohjaus- ja tukitoiminnan hankkeisiin. Avustettavien hankkeiden tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamisen kehittäminen ja/tai yhteiskunnan ja talouden murroksesta syntyviin uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen. 

Määrärahojen käytön suuntaamisesta eri tyyppisiin koulutus-, ohjaus- ja tukihankkeisiin päätetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisen valmistelun pohjalta.
 

Avustusta voi hakea kolmeen eri tarkoitukseen:

1.  Parannetaan aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen hakevalla toiminnalla ja koulutuksilla

Avustuksen tavoitteena on lisätä jatkuvassa oppimisessa aliedustettuna olevien ryhmien osallistumista, tukea henkilöiden työllistymis- ja opiskeluvalmiuksia ja opiskelumotivaatiota sekä parantaa henkilöiden työmarkkina-asemaa. 

Jatkuvassa oppimisessa aliedustettuja ryhmiä ovat esimerkiksi henkilöt, joiden koulutus- ja osaamistaso on heikkoa tai riittämätöntä työelämän vaatimuksiin nähden, työvoiman ulkopuolella olevat, työttömät, pienemmissä yksityisen sektorin yrityksissä työskentelevät, itsensä työllistäjät, manuaalista rutiinityötä tekevät työntekijät, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat. 

Avustusta voi käyttää:

  1. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämisluvan mukaisen koulutuksen opiskelijarekrytoinnin kehittämiseen, hakevaan toimintaan ja ennen opintojen aloittamista tapahtuvan opiskelumotivaatiota kasvattavan toiminnan tukemiseen ja alavalinnan osuvuuden parantamiseen. 
  2. Korkeakoulujen tutkinnon osista koostuviin lyhytkestoisiin koulutuksiin, koulutukseen ja työllistymiseen liittyviin ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluihin, koulutuksen aikaiseen tukeen, osaamiskartoituksiin ja koulutukseen hakevaan toimintaan sekä niiden kehittämiseen.
  3. Vapaan sivistystyön oppilaitosten lyhytkestoiseen, tutkintoon johtamattomaan koulutukseen ja sen kehittämiseen sekä perustaitojen vahvistamiseen, koulutukseen liittyviin tukitoimiin ja hakevaan toimintaan.

2. Toteutetaan lyhytkestoisia koulutuksia osaamistarpeisiin vastaamiseksi

Avustus on tarkoitettu koulutukseen, jolla uudistetaan työ- ja elinkeinoelämää ja vastataan yhteiskunnan ja talouden haasteisiin sekä koronakriisin nopeuttamasta murroksesta syntyviin uusiin osaamistarpeisiin. Koulutusten tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen, ja/tai yhteiskunnan ja talouden murroksesta syntyviin uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen. Lisäksi otetaan huomioon sellaiset rakennemuutostilanteet, joissa tarvitaan nopeasti eri aloja ja koulutusmuotoja yhdistävää osaamisen uusintamista. Tavoitteena on varmistaa, ettei osaamisen puute muodostu yhteiskunnan, talouden ja työelämän toipumisen ja uusiutumisen esteeksi. 

Avustusta voidaan käyttää:

  1. Korkeakoulututkintojen osista muodostettujen nopeavaikutteisten koulutuskokonaisuuksien toteuttamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen toteuttamiseksi avustusta korkeintaan 140 euroa opintopiste/aloittajaa kohti
  2. Ammattikorkeakoululaissa tai yliopistolaissa säädettyjen erikoistumiskoulutuksien kehittämiseen ja toteuttamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen toteuttamiseksi avustusta korkeintaan 220 euroa opintopistettä ja aloittavaa opiskelijaa kohti. Jos avustusta haetaan erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseen, hakemuksen liitteenä on toimitettava ammattikorkeakoululain tai yliopistolain mukainen erikoistumiskoulutusta koskeva sopimus. Rahoitusta myönnetään erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen vain, mikäli koulutuksesta on tarkoitus sopia ja käynnistää viimeistään vuoden 2021 aikana. Tällöin hakemuksessa on osoitettava esimerkiksi aiesopimuksella korkeakoulujen sitoutuminen erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmisteluun ja käynnistämiseen. Kehittämisrahoitusta myönnetään enintään 25 000 euroa/koulutus. 
  3. Enintään 2 vuotta kestävään (enintään 120 op) korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen toteuttamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen toteuttamiseksi avustusta korkeintaan 7 200 euroa aloittavan opiskelijan opintovuotta kohti.
  4. Ulkomaisen tutkinnon tai koulutuksen suorittaneille suunnatun nk. pätevöittävän koulutuksen toteuttamiseen. Koulutuksen tulee tukea toimivaltaisen viranomaisen tekemää tutkintojen tunnustamista. Koulutukset pohjautuvat suomalaisten korkeakoulututkintojen tuottamaan osaamiseen.
  5. Vapaan sivistystyön lyhytkestoisten koulutusten  ja niihin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien tukitoimien toteuttamiseen

Korkeakoulujen on hakemuksissaan ilmoitettava koulutuksiin otettavien opiskelijoiden määrä ja opintojen laajuus opintopisteinä. Jos tavoitteena on tuottaa opintotarjonta, jossa opiskelija voi suorittaa opintoja tarpeen mukaan erilaajuisia määriä, on hakemuksessa ilmoitettava keskiarvo kunkin opiskelijan suorittamien opintojen määrästä. 

3. Tuetaan työllisyyden edistämisen kuntakokeiluja

Avustus on tarkoitettu työllisyyden edistämisen kuntakokeiluja tukeviin hankkeisiin, joihin opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole aiemmin myöntänyt erityisavustusta. Avustus kohdennetaan ensisijaisesti työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun täydentävän hallituksen esityksen (HE 114/2020) mukaisille uusille kuntakokeilualueille. Avustusta voidaan erityisestä syystä myöntää myös niille kuntakokeilualueille, johon opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustusta 12.6.2020 annetuilla päätöksillä. Erityinen syy voi olla yhteistyöverkoston laajentaminen uusilla koulutuksen järjestäjillä, ylläpitäjillä tai korkeakouluilla.

Avustuksella tuetaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilun kohderyhmän työllisyystavoitteita. Kohderyhmänä ovat kuntakokeilussa kuntien vastuulle ohjattavat työttömät ja työnhakijat (https://tem.fi/tyollisyyskokeilut) ts.

  • Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavat tai siihen oikeutetut työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat,
  • kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja
  • kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset työnhakijat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hankealueiden TE-toimistoissa.

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen tavoitteena on parantaa kokeilun piirissä olevien asiakkaiden työllistymisen edellytyksiä ja sujuvoittaa palveluun ohjausta. Työnhakijan palvelupolkua havaitusta osaamistarpeesta soveltuvan osaamisen kehittämisen kautta työhön halutaan sujuvoittaa oleellisesti. Tavoitteen toteutumiseksi jokaisella kuntakokeilualueella toivotaan olevan tai muodostettavan kuntien, koulutuksen järjestäjien ja ylläpitäjien, korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön, työhallinnon ja alueen työ- ja elinkeinoelämän yhteistyöverkosto.

Ammatillisessa koulutuksessa avustusta myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, joihin osallistuvalla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on järjestämisluvassaan työvoimakoulutuksen tehtävä. Myös muita ammatillisen koulutuksen järjestäjiä voidaan tukea, mikäli työttömien omaehtoiselle koulutukselle on alueella osoitettavissa tarvetta ottaen huomioon työllisyyden kuntakokeilun kohderyhmä. 

Avustusta voidaan käyttää:

  1. Työllisyyden kuntakokeilualueiden yhteistyörakenteiden muodostamiseen, yhteisten toimintamallien kehittämiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, jotta asiakkaan palveluprosessi olisi sujuva ja tuloksellinen
  2. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien työvoimakoulutuksena toteutettavan koulutuksen henkilökohtaistamisen toimintamallien kehittämiseen ja koulutuksen työllistävyyden parantamiseen (esimerkiksi henkilökohtaistamista koskevien prosessien laadun parantamiseen ja monipuolistamiseen, koulutuspolun suunnitteluun, moniammatillisen yhteistyön toimintatapojen luomiseen, työnantajayhteistyön kehittämiseen sekä muiden koulutuksen työllistävyyttä edistävien toimien parantamiseen). Ensisijaisena tavoitteena on kehittää järjestämisluvan mukaista työvoimakoulutusta, mutta rahoituksella voidaan tukea myös työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisesti opiskelevien koulutusprosessien kehittämistä.
  3. Korkeakoulujen tutkinnon osista koostuviin lyhytkestoisiin koulutuksiin, koulutukseen ja työllistymiseen liittyviin ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluihin, osaamiskartoituksiin ja koulutukseen hakevaan toimintaan sekä niiden kehittämiseen sekä koulutuksen aikaiseen tukeen 
  4. Vapaan sivistystyön oppilaitosten työllistymistä tukevien koulutusten, niihin liittyvien tukitoimien ja hakevan toiminnan toteuttamiseen sekä niiden kehittämiseen lukuun ottamatta kototutumissuunnitelmaan hyväksytty maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon ja muu kototuttava koulutus

* * *
Kaikissa kolmessa käyttötarkoituksessa avustuksen tavoitteena on tukea erityisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjien, vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien ja korkeakoulujen yhteistyöhankkeita, joilla vastataan kohderyhmien tarpeisiin koulutusmuodot ylittävällä toiminnalla. Avustusta voidaan myöntää myös toimijoiden omiin hankkeisiin.

Avustuksella rahoitettava toiminta tulee kytkeytyä tiiviisti ammatillisen koulutuksen järjestäjien järjestämisluvan mukaiseen toimintaan, korkeakoulujen koulutusvastuisiin sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvan mukaiseen toimintaan. Rahoitettava toiminta ei saa vaikuttaa liiketaloudellisesti toteutettavien palvelujen toimintamahdollisuuksiin. Rahoitettava toiminta on osallistujille maksutonta.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät eivät voi kirjata valtionavustuksella toteutettavaa toimintaa ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin opiskelijavuosiin, ei myöskään esimerkiksi ko. laissa säädettyihin valmentaviin koulutuksiin tai opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin. Avustus on kohdennettava sellaisiin toimintoihin, joita järjestäjä toteuttaa valtionosuusrahoituksella toteutettavien toimintojen lisäksi.

Selkeästi jonkin muun toteutettavan kehittämisohjelman / -kulun piiriin kuuluvia toimia ei rahoiteta.

Mikäli avustuksen saaja haluaa siirtää avustusta eteenpäin, tulee avustuksen saajan ja käyttäjän laatia siirrettävän avustuksen käyttöä koskeva sopimus opetus- ja kulttuuriministeriössä laaditun mallipohjan mukaisesti. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista.

Korkeakoulut esittävät hankkeen talousarvion mallipohjan mukaisella erillisellä liitteellä. Ks. kohta lomakkeet ja liitteet.
 

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi hakemukset yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Kaikkia hankkeita koskevat myöntöperusteet:

  • Toiminnan vaikuttavuus: miten hanke auttaa työelämän murrokseen vastaamisessa, helpottaa koronakriisistä toipumista sekä tukee osaavan työvoiman saatavuutta alueella.
  • Hankkeen vaikuttavuuden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin suunnitelman laatu sekä tulosten hyödynnettävyys hankkeen päätyttyä.
  • Hankkeen kustannustehokas toteuttaminen
  • Hanketoimijoiden osaaminen ja sitoutuminen
  • Toiminnan laatu (toimijoiden pätevyys, kokemus, ammattitaito)
  • Toteutussuunnitelman selkeys ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa avustuksen tavoitteeseen

Kuntien työllisyyskokeilun tavoitteena on työttömien työnhakijoiden nykyistä tuloksellisempi palveluprosessi. Tätä tavoitetta tukevia hankehakemuksia arvioidaan edellisten lisäksi seuraavin perustein:

  • Miten uskottavasti hankkeessa kyetään osoittamaan kuntakokeilun asiakasryhmien palveluprosessin kehittyminen osaamispalveluiden osalta. Käytännössä arvioidaan koko palveluketjua opiskelijarekrytoinnista työllistymiseen.
  • Miten yhteistyö työllisyyden kuntakokeiluun osallistuvien kuntien kanssa organisoidaan, millainen yhteistyöverkosto hakijalla on käytettävissään tai suunnitteilla ja miten yhteistyöverkostot työnantajien kanssa toteutetaan.

2.  Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
  • Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom.).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
 

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen (pl. korkeakoulut). Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.  (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan.

Korkeakouluja koskevat poikkeukset:

Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusten ehdoista ja rajoituksista poiketen 80 000 euron vuosipalkkarajasta voidaan poiketa silloin, kun korkeakoulussa jo palvelussuhteessa työskentelevä henkilö työskentelee projektille, ja hänellä on edellä mainittua palkkatasoa korkeampi palkka.  Ehdoista ja rajoituksista poiketen hankkeessa käytetään kokonaiskustannusmallia. Yleiskustannuskerroin on 30 % ja henkilösivukulukerroin enintään 50%.

Hankkeessa toteutettavat oppi- ja muut materiaalit on saatettava avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi esimerkiksi hyödyntäen avointa lisensointia. Hankkeessa mahdollisesti toteutettavat oppimateriaalit on saatettava avoimella lisenssillä oppimisen ja opetuksen hyödynnettäväksi kehitteillä oleva kansallisen avoimet oppimateriaalit -palvelun kautta. Palvelussa oppimateriaalit tulee lisensoida valitulla CC-lisenssillä.
 

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyllä erillisellä selvityslomakkeella

Haussa nyt

Hakuaika vuodelle 2020
6.10.2020 - 11.11.2020 16:15

Myönnetyt avustukset

2020

Lisätietoja

Opetusneuvos Annika Bussman, p. 0295 330 407, [email protected] (vapaa sivistystyö)

Opetusneuvos Päivi Bosquet, p. 0295 330 375, [email protected] (korkeakoulut)

Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta, p. 0295 330 136, [email protected] (aliedustetut ryhmät)

Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, p. 0295 330 105, [email protected] (ammatillinen koulutus, työllisyyden kuntakokeilut)

Opetusneuvos Sanna Hirsivaara, p. 0295 330 111, [email protected] (korkeakoulut)

Erityisasiantuntija Saara Ikkelä, p. 0295 330 109, [email protected] (aliedustetut ryhmät)

Opetusneuvos Kaisu Piiroinen, p. 0295 330 359, [email protected] (korkeakoulut)

Opetusneuvos Tiina Polo, p. 0295 330 022, [email protected] (ammatillinen koulutus)