Hyppää sisältöön

Eeva Hellström: Dialogisesti rakennettu tilannekuva tukee lapsistrategian valmistelua

opetus- ja kulttuuriministeriö sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 29.10.2018 14.23
Kuva: Miikka Pirinen/Sitra
Kuva: Miikka Pirinen/Sitra

Dialogi ei ole päätöksenteon menetelmä tai joka paikan työkalu, eikä sillä saavuteta pikavoittoja. Se on kuitenkin erinomainen työkalu, kun tuodaan yhteen moniulotteista tietoa ja näkemystä sekä rakennetaan jaettua ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta. Siksi siitä voi olla hyötyä esimerkiksi laajaa yhteiskuntapoliittista keskustelua korostavalle kansallisen lapsistrategian valmistelulle.

Dialogi tuo moniulotteisesta tietoa yhteen ja ymmärretyksi 

Viime vuosina useissa yhteyksissä on peräänkuulutettu ”oikeaan” tietoon perustuvaa, rationaalista päätöksentekoa. Moniulotteisia ilmiöitä käsiteltäessä yksittäisten tiedonlähteiden arvoa ja asemaa tärkeämpää voi kuitenkin olla se, miten eri muotoista ja jopa keskenään ristiriitaista tietoa onnistutaan tuomaan yhteen yhteisesti tulkittavaksi.  

Dialogi mahdollistaa monilähteisen ja moniulotteisen tiedon tuomisen samaan pöytään sekä ajattelumallien kehittymisen ja ongelmien tarkastelun uudessa viitekehyksessä. Dialogi voi myös tuottaa sellaista tietoa ja ymmärrystä – ja jopa oivalluksia - joita muilla keinoin on vaikea saavuttaa.  

Dialogin käyttöä kannattaa harkita erityisesti, kun aiheen käsittelyssä tarvitaan yksityiskohtaisen tiedon sijaan laaja-alaista näkemystä ja näkemysten avartamista. Dialogin ääreen on hyvä pysähtyä, kun on tärkeämpää ymmärtää näkökulmien moniulotteisuus kuin niiden edustavuus tai jakauma.  

Dialogi ei välttämättä tuota yksiselitteisiä vastauksia tai synteesiä, mutta se voi auttaa tunnistamaan, mitä näkökulmia, tunteita tai intressejä käsiteltävään asiaan liittyy, mistä asioista ollaan yhtä mieltä ja mistä eri mieltä, sekä mikä on uutta. Vaikka dialogi ei ratkaisisi ristiriitoja, se lisää osapuolten ymmärrystä toistensa näkökulmista ja vahvistaa myöhempien päätösten legitimiteettiä ja toimeenpanoa.

Dialogi tukee tilannekuvan muodostumista 

Dialogin mahdollisuudet tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa ovat erityisen varteenotettavat päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Se soveltuu erinomaisesti apuvälineeksi, kun muodostetaan esimerkiksi päätöksentekoa pohjustavaa tilannekuvaa. Dialogin ääreen kannattaa pysähtyä silloin, kun jo itse ongelma on vaikea määrittää ja se voidaan perustellusti rajata monin eri tavoin. Dialogisesti valmistetun tilannekuvan avulla voidaan varmistaa, että päätöksenteon valmistelu kohdistuu oikeisiin ongelmiin.  

Dialogin soveltamisesta päätösvalmistelun tukena löytyy jo kannustavia esimerkkejä. Esimerkiksi poikkihallinnollisessa perusturvan ja toimeentulon uudistushankkeessa (TOIMI) perusturvan uudistustyötä on lähestytty moniulotteisen ja vuorovaikutteisen tietokäsityksen kautta. Työ on käynnistetty kokoamalla dialogisesti yhteen eri muotoista tietoa (mm. tutkimustietoa, ennakointitietoa ja kokeilutietoa) yhteistä tulkintaa ja jaetun ymmärryksen rakentamista varten.  

Lainvalmistelukin voi hyötyä dialogista. Esimerkiksi kulttuurin valtionosuusjärjestelmää (Kulttuuri-VOS) uudistavaa lainvalmistelua pohjustettiin vuosina 2016-17 dialogisella prosessilla, jossa kulttuurikentän osallistujien kanssa käytiin avointa keskustelua uudistuksen tavoitteista jo ennen varsinaista lainvalmistelun alkua sekä sen aikana. 

Dialogissa syntyvä ymmärrys ei ole siirrettävä tuote 

Tieto käsitetään usein ihmisestä irrallaan olevaksi tuotteeksi, jonka sisältämä informaatio voidaan välittää ihmiseltä toiselle. Dialogissa syntynyt ymmärrys voidaan kirjata ylös eräänlaiseksi tietotuotteeksi, minkä jälkeen se voidaan raportoida päättäjälle. Vaarana kuitenkin on, että dialogiraportista muodostuu päättäjälle helposti yksi muiden kaltainen tiedonlähde, joka ei ulotu koskettamaan hänen syvää ajatteluaan ja rakentamaan omakohtaista ymmärrystä dialogin aiheesta.  

Tieto ei ole vain siirrettävä tuote, vaan tieto myös syntyy, elää ja kehittyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Ajattelumme kehittyy parhaiten, kun jäsennämme sitä muiden kanssa keskustellen. Dialogi auttaa päätöksentekoon ja sen valmisteluun osallistuvia ymmärtämään omia vakiintuneita ajattelun viitekehyksiään. Se voi tuoda esiin ajattelun vinoumia ja auttaa ylittämään ne.  

Kun päättäjät osallistuvat dialogiin yhdessä muiden osallistujien kanssa, erilaiset tieto- ja näkemysainekset rikastuttavat dialogin aikana toisiaan. Dialogin hyödyt kumpuavat tällöin pikemminkin yhteisemmästä ymmärtämisestä kuin tiedon välityksestä. Dialogin mahdollistama, ajattelua ohjaavien viitekehysten uudistuminen saattaa päätöksenteon kannalta olla jopa olennaisempaa kuin mikään yksittäinen tieto tai kooste muiden käymästä dialogista. 

Usein dialogia tarvitaan eniten, kun sille on vähiten aikaa 

Nyky-yhteiskuntaamme leimaa voimakas ratkaisuhakuisuus ja päätösten tekemisen tarve. Dialogi taas on parhaimmillaan tilanteessa, jossa joko on tai jossa tarvitaan aikaa ja tilaa ajatella. Tämä on suurin haaste dialogin laajamittaiselle käytölle päätöksenteon tukena, mutta juuri tässä piilee myös dialogin mahdollisuus. 

Vaikka dialogi vaatii aikaa, hidastaminen estää syöksymisen tulkintoihin ja johtopäätöksiin. Samalla on mahdollista saavuttaa yhteisempi tilannekuva, ymmärrys omista ja keskustelukumppanien tulkinnoista, tunne kuulluksi tulemisesta ja luottamus jatkokeskusteluihin.   

Yhteiskuntapoliittista keskustelua peräänkuuluttavassa sekä perhe- ja lapsimyönteisyyttä vahvistavaan kulttuuriseen muutokseen tähtäävässä lapsistrategian laadinnassa on oiva mahdollisuus hyödyntää dialogia valmistelun tukena. Strategian valmistelun edellyttämän tilannekuvan rakentamisessa tarvitaan moniulotteista tietoa ja asiantuntemusta. Aiheeseen liittyy runsaasti erilaisia näkökulmia, arvoja ja tunteita, joita ei voida käsitellä yksinomaan rationaalis-analyyttisin menetelmin.  

Strategian valmistelussa on paitsi ”tilausta” myös ”tilaa” dialogille. Tilannekuvaa rakennetaan vasta seuraavaa hallitusta varten, joten nyt on aikaa ja tilaa kuunnella ja ymmärtää, sekä välttää syöksymästä liian aikaisin poliittisen päätöksenteon edellyttämiin ratkaisuihin.  

Kirjoittaja vetää Sitrassa Tieto päätöksenteossa -projektia, joka selvittää, millaista uutta ajattelua ja toimintatapoja tarvittaisiin tiedon hyödyntämisessä monimutkaisia ilmiöitä koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä verkkokolumni perustuu projektin verkkosivuilla marraskuussa 2018 julkaistavaan laajempaan artikkelikokoelmaan ”Dialogi tietoa tulkitsevassa päätöksenteossa”. 

Eeva Hellström

johtava asiantuntija, ennakointi ja strategia

Sitra

Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea http://minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit.