Arviointi liikunnan seuratukihankkeiden tuloksista: Seurat kokevat tuen lisänneen toiminnan laatua, määrää ja suunnitelmallisuutta
Seuratukea saaneissa urheiluseuroissa koetaan, että avustuksen myötä seurat pystyvät tarjoamaan enemmän ja entistä laadukkaampaa toimintaa. Toiminta on myös muuttunut entistä suunnitellummaksi. Toiminnan edellytykset eivät kuitenkaan ole yhdenvertaisia eri alueilla ja lajeissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunta- ja urheiluseuroille myöntämän seuratuen tarkoituksena on mahdollistaa liikunnan harrastaminen kaikille lapsille ja nuorille sekä edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista.
Vuosien 2014–2015 seuratukihankkeiden tuloksista on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama arviointiraportti. Raportti perustuu kyselyyn, johon vastasi 329 seuratukea saanutta seuraa kesällä 2015. Arvioinnin toteutti LIKES- tutkimuskeskus.
- Seuratoiminnan tilasta ei ole Suomessa kattavaa ja laajaa ajantasaista tutkimusta, joten seuratuen arvioinnin kautta saadaan yleiskuvaa seuratoiminnasta hanketietoja laajemmin, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Sari Virta.
- Kun avustusta saaneita on yli 80 eri lajin toiminnasta, antaa arviointi tietoa myös monimuotoisesta ja monipuolisesta seuratoiminnasta. Arvioinnin avulla kehitämme seuratoiminnan tuen kohdentamista ja käymme vuoropuhelua myös lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa tuloksista ja johtopäätöksistä.
Lisää liikkujia seuroihin – vapaaehtoisista pulaa
Seuratuen avulla mm. osallistumismaksut on tarkoitus pitää kohtuullisina. Tuen avulla seurat sitoutuvat pitämään lasten ja nuorten liikunnan säännölliset kuukausimaksut enintään 50 eurossa.
Seuratukea saaneista seuroista noin joka neljäs järjesti seuratuen avulla uutta, aiempaa edullisempaa toimintaa, alensi maksuja tai järjesti entistä enemmän toimintaa entisellä hinnalla. Vastaajista 85 prosenttia piti myös toiminnan jatkumista jokseenkin tai erittäin todennäköisenä.
– Seuroissa koettiin, että toiminta on mennyt seuratukiaikana eteenpäin. Useimmissa seuroissa onnistuttiin saamaan mukaan uusia harrastajia, mikä onkin yksi seuratuen päätavoitteista, kertoo tutkija Johanna Hentunen LIKES-tutkimuskeskuksesta.
Lapsia ja nuoria tuli harrastamaan etenkin seuroihin, joihin oli palkattu työntekijä seuratuen avulla jo edellisenä vuonna ja joissa toiminta oli muutenkin edennyt suunnitellusti.
Yleisin ongelma seuroissa oli pula vapaaehtoistoimijoista. Seurojen haasteena on vapaaehtoistyön, ammattimaisuuden ja laadun pitäminen tasapainossa.
Virta muistuttaa, ettei ammattimaistuminen tai seuratuki tee seuratyötä vapaaksi ongelmista.
– Enemmän tarvitaan vapaaehtoistoiminnan laajentamista ja kehittämistä sekä erityisesti nuorten ja uuden sukupolven mukaan ottamista kehittämistyöhön.
Arvioinnissa nostetaan esiin myös rahoituspohja sekä seurojen toimintaedellytykset eri alueilla ja lajeissa. Seurojen toimintaan ja harrastamisen hintaan vaikuttavat mm. liikuntapaikkojen kustannukset, joissa on alueellisia eroja.
LIKES-tutkimuskeskus kokoaa vuosittain tietoja seuratukihankkeiden toiminnallisista tuloksista ja harrastamisen hinnasta. Tänä vuonna on tarkoitus tehdä seuroille ja liikuntajärjestöille myös opas seurojen kehittämisprosesseista. Seurannassa on ollut mukana 31 seuraa, joiden kokemusten pohjalta opas kootaan.
Johanna Hentunen, Salla Turpeinen & Janne Pyykönen 2016. Lisää laatua, enemmän toimintaa. Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014–2015. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 312.
Tiivistelmä raportin tuloksista (PDF) LIKES