Hyppää sisältöön

Lapset ja nuoret haluavat päätöksenteosta lisää tietoa ja toivovat kansalaisaloitteen ikärajan laskemista 16 vuoteen

OikeusministeriöOpetus- ja kulttuuriministeriö
30.6.2021 12.15
Tiedote

Oikeusministeriö on selvittänyt lasten ja nuorten mielipiteitä kansalaisaloitteen ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajoista sekä äänioikeusikärajoista. Kyselyssä kysyttiin ajatuksia myös siitä, miten alle 18-vuotiaat pystyisivät nykyistä paremmin osallistumaan ja vaikuttamaan heitä itseään kiinnostavien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Tuloksia hyödynnetään hallituksen työskentelyssä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi.

Oikeusministeriön verkkokyselyyn vastanneista nuorista hieman alle puolet (44 %) oli sitä mieltä, että sekä kansalaisaloitteen että eurooppalaisen kansalaisaloitteen tekemisen ja kannattamisen ikäraja tulisi laskea 16 ikävuoteen. Ikärajan säilyttämistä ennallaan 18 vuodessa kannatti kansalaisaloitteen osalta 18 % ja eurooppalaisen kansalaisaloitteen osalta 28 % vastanneista.

Kysyttäessä äänioikeusikärajoista vajaa puolet (43 %) vastaajista kannatti ikärajan laskemista 16 vuoteen kuntavaaleissa. Hieman yli neljännes (26 %) säilyttäisi ikärajan 18 vuodessa. Muiden yleisten valtakunnallisten vaalien osalta eniten kannatusta sai äänioikeusikärajan säilyttäminen nykyisellään eli 18 vuodessa. Eduskunta- ja presidentinvaalien osalta noin neljännes vastaajista kannatti äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen.

Nuorille suunnattu viestintä päätöksenteosta on tärkeää

Nuorilta kysyttiin myös, miten alle 18-vuotiaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heitä itseään kiinnostaviin asioihin tai päätöksentekoon voitaisiin lisätä. Vastauksissa korostuivat kuntien nuorisovaltuustojen mahdollisuudet osallistua kuntapäätöksentekoon. Lisäksi toivottiin matalan kynnyksen tiedotusta meneillään olevista asioista. Tärkeinä tiedotuskanavina pidettiin sosiaalisen median lisäksi koulujen yhteiskuntaopin opetusta.

Suurimpina esteinä nuorten osallistumiselle vastaajat pitivät tiedon puutetta siitä, mihin asioihin voisi vaikuttaa tai miten pääsisi mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan sekä uskomusta, että nuorten mielipiteitä ei kuitenkaan oteta huomioon. Nuoret toivoivat tiivistettyä tietoa siitä, mitä päätöksiä omassa kunnassa on tehty ja millä perusteilla. Lisäksi tietoa toivottiin jo valmistelun varhaisessa vaiheessa.

Lasten ja nuorten näkemysten kerääminen jatkuu syksyllä 2021

Nuorten mielipiteitä kysyttiin avoimella Nuortenideat.fi-verkkokyselyllä 7.5.–9.6.2021 välisenä aikana ja siihen saatiin yhteensä 185 vastausta. Valtaosa vastaajista kertoi iäkseen 16 vuotta (31 %) tai 15 vuotta (26 %). Hieman yli puolet (51 %) vastaajista ilmoitti opiskelevansa peruskoulussa ja noin kolmannes (31 %) lukiossa.

Verkkokysely toteutettiin anonyymisti ja sen tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Verkkokyselyn jatkona oikeusministeriö järjestää syksyllä 2021 nuorten raateja ja työpajoja, joissa osallistujien on mahdollista kertoa tarkemmin ajatuksiaan ikärajoihin, osallistumiseen ja demokratiaan liittyen. Kyselyn, raatien ja työpajojen tuloksia hyödynnetään muun muassa kansallisen demokratiaohjelman, kansallisen lapsistrategian sekä valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman toimeenpanossa lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi.

Kysely, raadit ja työpajat toteutetaan oikeusministeriön Lasten ja nuorten ääni Euroopassa -hankkeessa, joka saa rahoitusta Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014–2020).

Lisätietoja
erityisasiantuntija Liisa Männistö, oikeusministeriö, p. 0295 150 231, [email protected] (tavoitettavissa 4.8.2021 lähtien)
erityisasiantuntija Laura Nurminen, oikeusministeriö, p. 0295 150 008, [email protected] (tavoitettavissa 2.8.2021 lähtien)
yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmsson, oikeusministeriö, p. 0295 150 348, [email protected] (tavoitettavissa 19.–22.7.2021 ja 9.8.2021 lähtien)

Lue lisää