Usein kysyttyä varhaiskasvatuksesta

UKK varhaiskasvatuksestaHallituksen esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi annetaan eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2018, ja laki voisi tulla voimaan elokuun alussa. Sivulle on koottu vastauksia varhaiskasvatuslakiin liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin.

 

 

Varhaiskasvatuksen järjestäminen ja oikeus varhaiskasvatukseen

Kenellä on vastuu varhaiskasvatuksen järjestämisestä?

Vastuu on kunnalla. Kunta voi hankkia palvelun myös yksityiseltä toimijalta tai myöntää asiakkaalle palvelusetelin. Tähän asetelmaan ei esityksessä esitetä muutoksia. Lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voisivat edelleen valita kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen taikka kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen.

Tuleeko varhaiskasvatukseen oma palveluseteliä koskeva lainsäädäntö?

Lakiesitykseen ei sisälly uusia palveluseteliä koskevia säännöksiä, vaan varhaiskasvatukseen sovellettaisiin toistaiseksi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia. Varhaiskasvatukseen valmistellaan oma palvelusetelilaki ennen kuin nykyinen palvelusetelilaki lakkaa olemasta voimassa.

Onko esityksessä vuorohoitoon liittyviä säännöksiä?

Kyllä. Laissa säädetään vuorohoidon järjestämisestä. Lain 13 §:n mukaan vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.

Muuttuuko lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen?

Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen säilyisi ennallaan. Jokaisella lapsella on yhtäläinen oikeus 20 tuntiin varhaiskasvatusta viikossa. Oikeuden tulisi mukautua lapsen ja perheen tosiasiallisten tarpeiden mukaisesti. Arviointi on aina tapauskohtaista perheen olosuhteiden perusteella.

Varhaiskasvatusta olisi järjestettävä kokoaikaisesti (enintään 10 tuntia päivässä), jos kaikki lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä. Varhaiskasvatusta olisi edelleen järjestettävä kokopäiväisesti kahden kuukauden ajan momentissa mainitun tilanteen päätyttyä, esimerkiksi työsuhteen päättyessä.

Varhaiskasvatusoikeuden laajuus ei saa hankaloittaa työn vastaanottamista ja tekemistä eikä työllistymistä edistäviin palveluihin, kuntoutukseen tai muihin vastaaviin palveluihin osallistumista. Varhaiskasvatusta olisi tarvittaessa järjestettävä tilapäisesti laajempana esimerkiksi silloin, kun muutoin kotona oleva vanhempi työskentelee lyhyehkössä työsuhteessa, jonka vuoksi lapsella on laajemman varhaiskasvatuksen tarve.

Lapselle on kuitenkin aina järjestettävä kokopäiväistä varhaiskasvatusta, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista.

Vaikuttaako laki varhaiskasvatuspaikan hakemiseen?

Ei suoranaisesti. Työn tai opintojen takia tapahtuva yllättävä muutto toiseen kuntaan oikeuttaa kuitenkin hakemaan paikkaa nopeutetussa menettelyssä. Laissa myös korostetaan lähipalveluperiaatetta, jolla pyritään ohjaamaan kuntia palveluiden suunnittelussa.

Voiko päiväkodissa käyttää Wilma-ohjelmaa tai vastaavaa?

Ministeriö ei ota kantaa yksittäisiin kaupallisiin tuotteisiin. Salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyn tulee tapahtua vastaisuudessakin erityisen huolellisesti ja turvallisesti siten, että sivulliset eivät niitä näe, kuule tai saa haltuunsa.

Lakiehdotuksen mukaan salassapitosäännökset kuitenkin  muuttuvat siten, että varhaiskasvatuksen asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot eivät enää ole kaikilta osin salassa pidettäviä. Varhaiskasvatus läheneekin tältä osin perusopetusta. Salassa tulee edelleen pitää, aivan kuten esimerkiksi perusopetuksessa, ainakin terveyttä ja tuen tarvetta, lapsen henkilökohtaisia oloja sekä lapsen henkilökohtaista arviointia koskevat tiedot.

Kysymyksiä henkilöstöstä

Esitetäänkö henkilöstön mitoitukseen muutoksia?

Henkilöstön mitoitus säilyisi ennallaan. Laissa säädettäisiin, että varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tarkemmasta henkilöstömitoituksesta ei säädetä laissa vaan asetuksessa.

Jatkossakin lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku olisi alle 3-vuotiaiden osalta 1/4 ja 3 vuotta täyttäneiden osalta 1/8.

Mitä henkilöstöä varhaiskasvatuksessa olisi tulevaisuudessa?

Päiväkodeissa työskentelisi varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Lisäksi olisi varhaiskasvatuksen erityisopettajia, päiväkodin johtajia sekä muuta henkilöstöä, esimerkiksi avustajia ja keittiöhenkilöstöä.  Myös perhepäivähoitaja on laissa määritelty tehtävänimike.

Miten henkilöstö jakautuu?

Vuodesta 2030 alkaen päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus.

Vuoteen 2030 asti henkilöstörakennetta koskeva vaatimus säilyisi laissa nykyisen kaltaisena eli vähintään kolmanneksella on oltava kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään.

Koskevatko muuttuvat nimikkeet ja kelpoisuusvaatimukset nyt päiväkodeissa työskenteleviä?

Laissa säädettäisiin tehtävänimikkeistä ja kelpoisuuksista. Lailla on tarkoitus yhtenäistää tehtävänimikkeitä, mutta työnantajat päättävät nimikkeistä ja niiden muutoksista. Kaikki tällä hetkellä olevat kelpoisuudet säilyvät, ja tämä koskee myös alaa jo opiskelevia.

Koskeeko henkilöstön sääntely myös yksityisiä päiväkoteja?

Kyllä, varhaiskasvatuslaki koskee myös yksityisiä toimijoita.

Mitä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin kuuluu?

Työnantaja päättää työntekijän tehtävänkuvasta.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvassa olisi tarkoituksenmukaista näkyä etenkin sosionomin koulutuksen tuottama osaaminen moniammatillisen yhteistyön sekä varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyön rakenteiden toteuttamisessa, perheiden palveluohjauksessa sekä perheiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Lain tarkoituksen on tuoda henkilöstön erilaista osaamista paremmin esiin.

Mikä on varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyysvaatimus?

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin olisi vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon tulee sisältyä varhaiskasvatukseen suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen opinnot. Opinnoista voidaan säätää vielä tarkemmin asetuksella. Kelpoisuuden tuo myös sosionomin tutkinto, johon opinnot eivät ole sisältyneet, mutta jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. Myös kasvatustieteen kandidaatti voisi toimia varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä, mikäli hän on lain voimaan tullessa ollut kelpoinen lastentarhanopettajaksi.

Päivitetty 18.4.2018

Mikä on uusi varhaiskasvatuksen opettajan nimike ja mitä opintoja se edellyttää?

Varhaiskasvatuksen opettajan nimike on jo käytössä joissain päiväkodeissa. Varhaiskasvatuksen opettajat olisivat tulevaisuudessa suorittaneet kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon, johon sisältyisi tai jota olisi täydennetty varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavilla opinnoilla. Käytännössä koulutukseen olisi sisällyttävä vähintään 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen teoreettisia opintoja.

Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin olisivat myös ne kasvatustieteen maisterin tai sitä ylemmän kasvatustieteen korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto sisältäisi tai jota olisi täydennetty vaadittavilla opinnoilla.

Kuitenkin kaikki lastentarhanopettajaksi lain voimaan tullessa kelpoiset henkilöt olisivat lain voimaantulon jälkeenkin kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin riippumatta siitä, ovatko he sosionomeja vai kasvatustieteen kandidaatteja. 

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 7 §:ssä, johon ei esitetä muutosta.

Päivitetty 19.4.2018

Mikä on varhaiskasvatuksen erityisopettajan pätevyysvaatimus?

Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin olisi kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin, jonka lisäksi olisi suoritettava erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset. Lisäksi kelpoisuuden erityisopettajan tehtäviin voisi saavuttaa suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jossa pääaineena on erityispedagogiikka.

Sosionomi, jolla on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, olisi kelpoinen toimimaan erityisopettajan tehtävissä, suoritettuaan yliopiston vaatimat lisäopinnot.

 

 

Miksi varhaiskasvatuksen opettajat ja sosionomit ovat jatkossa eri tehtäviä?

Ammattikorkeakoulututkinnossa ja kasvatustieteen yliopistotutkinnossa oppisisällöt eivät ole identtiset. Lain tavoitteena on selkiyttää eri tiede- ja osaamistaustasta tulevan henkilöstön tehtäviä ja tätä tukisivat myös uudet tehtävänimikkeet.  

Samalla pyritään turvaamaan moniammatillinen yhteistyö niin, että eri koulutustaustoista tulevia ammattilaisia on kaikissa päiväkodeissa. Uudet tehtävänimikkeet  tuovat paremmin esiin henkilöstön moniammatillisen osaamisen.

Mitä eroa on (vanhan lain mukaisella) lastentarhanopettajalla ja (uudella) varhaiskasvatuksen opettajalla?

Nykyiset lastentarhanopettajat voivat olla koulutukseltaan joko kasvatustieteen kandidaatteja tai sosionomeja (AMK). He ovat myös voineet suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon tämän lisäksi.

Kaikki lain voimaan tullessa kelpoisuuden omaavat saavat jatkaa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä työuransa loppuun. He ovat myös kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen sosionomeina.  Jatkossa sosionomin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla olisi oma tehtävänimike, varhaiskasvatuksen sosionomi.

Mitä opintoja edellytetään päiväkodin johtajalta?

Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus olisi vuodesta 2030 lähtien varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito.

Nykyisin kelpoisuusehdot täyttävät päiväkodin johtajina toimivat henkilöt (sekä kandi- että sosionomitaustaiset päiväkodin johtajat) tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa virka- tai työsuhteessa päiväkodin johtajana tai varhaiskasvatuksen hallinnollisena johtajana toimineet henkilöt säilyttävät kelpoisuutensa ja ovat kelpoisia toimimaan edelleen päiväkodin johtajina myös vuoden 2030 jälkeen.

Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö (riippumatta onko hän kandidaatti- vai sosionomitaustainen) olisi kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen häneltä edellytetään lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa.

Niiden henkilöiden, jotka on hyväksytty suorittamaan sosionomi (AMK) tutkintoa vuosi lain voimaantulon (1.8.2019) jälkeen tulisi suorittaa sosionomi (AMK) tutkinnon lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkinto saavuttaakseen päiväkodin johtajan kelpoisuuden jo ennen vuotta 2030.

 

Säilyvätkö lastenhoitajien kelpoisuudet?

Kyllä, mikäli he lain voimaan tullessa tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa ovat olleet kelpoisina virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatustehtävissä.  

Kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin on myös henkilöillä, jotka enintään 5 vuotta ennen tämän lain voimaantuloa ovat suorittaneet vaadittavat opinnot tai ovat lain voimaan tullessa aloittaneet vaadittavat toisen asteen opinnot ja opinnot on suoritettu 31.12.2021 mennessä.

Säilyvätkö perhepäivähoitajien kelpoisuudet?

Perhepäivähoitajien kelpoisuusvaatimukset säilyvät nykyisen kaltaisina. Kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin olisi tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus. 

Perhepäivähoitajille luotaisiin mahdollisuus jatko kouluttautua varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin suorittamalla asetuksella tarkemmin säädettävät 30 osaamispisteen laajuiset opinnot.

Onko varhaiskasvatuksen opettajia riittävästi? Entä sosionomeja?

Nykytilanteen mukaan kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja on arviolta noin 14 000 henkilöä.

Henkilöstörakenteen muutoksen vaatima kelpoisten varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien tarvittava kokonaismäärä on 18 000 henkilöä. Kun otetaan huomioon eläkepoistuma, uraliikkuvuus, muu poistuma sekä uusien tutkintojen kautta tuleva henkilöstön lisäys, arviolaskelmien mukaan vuonna 2030 kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia ja sosionomeja on riittävästi toteuttamaan henkilöstörakennetta, jossa henkilöstöstä yksi olisi suorittanut kandidaatin tutkinnon, yksi sosionomin tutkinnon ja kolmas henkilö olisi lastenhoitajan kelpoisuuden omaava. Tämä edellyttää, että yliopistojen kasvatustieteen kandidaattikoulutuksen sisäänottomäärä olisi vuodesta 2020 alkaen 1000 opiskelijaa vuodessa ja koulutuksen läpäisy olisi 80 prosenttia.

Joustavatko kelpoisuusvaatimukset?

Koska kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole aina saatavilla, on toiminnan järjestämisen kannalta mahdollisuus poiketa vaatimuksista tilapäisesti.

Henkilö, joka ei täyttäisi kelpoisuusvaatimuksia, voisi hoitaa tehtävää enintään vuoden. Tämän jälkeen paikka olisi aina laitettava uudelleen hakuun. Tehtävää aiemmin hoitanut henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia, voitaisiin valita uudelleen enintään vuoden määräajaksi vain, jos tehtävään ei hakijoiden joukosta löydy kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä.

Kysymyksiä sosionomin koulutuksen suorittaneilta

Voiko sosionomi työskennellä lapsiryhmässä ilman kasvatustieteiden kandidaattia?

Voi työskennellä. Päiväkodin henkilöstön rakenteesta säädettäisiin edelleen päiväkotikohtaisesti, ei ryhmäkohtaisesti.

Ehdotetun 37 §:n mukaan, jota ryhdytään soveltamaan vasta 1.1.2030, päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivista henkilöistä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Näin ollen vähintään yhdellä kolmesta olisi kandidaatin tutkinto, toisella joko kandidaatin tutkinto tai sosionomin tutkinto ja kolmannella vähintään lastenhoitajan kelpoisuus. Koska ehdotettu pykälä 25 edellyttää riittävää eri kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöstöä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan on huolehdittava, että jokaisessa päiväkodissa on riittävä määrä eri koulutuksen saaneita kasvatuksen, opetuksen ja hoidon ammattilaisia.

Vuoteen 2030 asti lain voimaantulosäännösten mukaan rakenne vastaisi nykyistä päivähoitoasetusta. Voimantulosäännöksen mukaan ennen 37 §:n voimaantuloa päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella tulisi olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus. Muilla vastaavissa tehtävissä toimivilla tulisi olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Henkilöstörakenne voisi siis säilyä vuoteen 2030 nykyisen kaltaisena, mutta käytännössä varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee ennakoivasti ryhtyä rekrytoimaan palvelukseensa nykyistä enemmän varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin kelpoisuuden täyttäviä henkilöitä, kun koulutusmäärien lisäys tämän mahdollistaa.

Ehdotetussa 34 ja 35 §:ssä säädettäisiin voimassa olevaa varhaiskasvatuslakia vastaavasti päiväkodin ryhmien muodostamisesta ja ryhmäkoosta. Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Varhaiskasvatuksen ryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

Valtioneuvoston asetuksella tullaan tarkemmin säätämään päiväkodissa ja perhepäivähoidossa hoito- ja kasvatustehtävissä olevan henkilöstön sekä lasten välisestä henkilöstömitoituksesta. Mitoitusta ole tämän lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä tarkoitus muuttaa.

Minulla on sosionomin koulutus ja työskentelen lastentarhanopettajana. Voinko jatkaa nykyisessä työssäni?

Olet kelpoinen toimimaan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävässä koko työurasi ajan. Lisäksi olet kelpoinen työskentelemään myös varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä.

Olen opiskelemassa sosionomiksi ja tutkintooni sisältyvät vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen opinnot. Voinko työskennellä varhaiskasvatuksen opettajana?

Kyllä. Olet kelpoinen työskentelemään sekä varhaiskasvatuksen opettajana että varhaiskasvatuksen sosionomina.

Olen päässyt opiskelemaan sosionomiksi ja aloitan opinnot syksyllä 2018. Voinko työskennellä varhaiskasvatuksen opettajana?

Kyllä. Olet kelpoinen työskentelemään varhaiskasvatuksen opettajana sekä  varhaiskasvatuksen sosionomina, jos sinut on hyväksytty opiskelemaan ennen 1.8.2019 ja valmistut  31.7.2023 mennessä. 

Olen ajatellut hakeutua sosionomin AMK-koulutukseen tulevaisuudessa. Millä nimikkeellä työskentelen?

Varhaiskasvatuksen sosionomi.

Olen sosionomin AMK-tutkinnon suorittanut lastentarhanopettaja tai opiskelen sosionomiksi parhaillaan. Voinko pätevöityä varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi?

Sinulla on mahdollisuus saada kelpoisuus varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin. Sinun pitää suorittaa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat 60 opintopisteen laajuiset opinnot. 

Sosionomitaustaisilta lastentarhanopettajilta on lisäksi vaadittu 25 opintopisteen esi- ja alkuopetuksen opintoja. Vaadittavista opinnoista päättävät yliopistot.

Olen suunnitellut aloittavani sosionomin AMK-koulutuksen joskus tulevaisuudessa. Voinko päästä varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi?

Sinun tulee sosionomikoulutuksen lisäksi pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajaksi. Sen lisäksi sinun pitää suorittaa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat 60 opintopisteen laajuiset opinnot.

Ministeriön tavoitteena kuitenkin on, että sosionomin tutkinnon suorittaneella olisi vastaisuudessa käytettävissään joustavia opintopolkuja sekä kasvatustieteen maisterin tutkinnon että varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuovan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamiseksi niin, että aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.

Olen koulutukseltani sosionomi ja työskentelen päiväkodin johtajana. Voinko jatkaa tehtävässäni ja mihin asti?

Nykyisin kelpoisuusehdot täyttävät päiväkodin johtajina toimivat henkilöt (sekä kandi- että sosionomitaustaiset päiväkodin johtajat) tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa virka- tai työsuhteessa päiväkodin johtajana tai varhaiskasvatuksen hallinnollisena johtajana toimineet henkilöt säilyttävät kelpoisuutensa ja ovat kelpoisia toimimaan edelleen päiväkodin johtajina myös vuoden 2030 jälkeen.

Olen ajatellut aloittavani sosionomin koulutuksen joskus tulevaisuudessa. Voiko koulutuksensa lain voimaantulon jälkeen aloittanut sosionomi päästä päiväkodin johtajaksi?

Kyllä voi. Hänen tulee tällöin hakeutua kasvatustieteen maisteriohjelmaan ja hankkia muuten riittävä johtamistaito. Yliopisto tunnistaa ja tunnustaa maisteriohjelmassa aiemmin hankitun osaamisen osaksi maisterin tutkintoa.

Kysymyksiä varhaiskasvatustietojen käsittelystä ja tietovarannosta

Saako henkilökunta puhua vapaasti kaikesta lasta ja perhettä koskevista asioista, nyt kun varhaiskasvatus ei enää ole sosiaalihuoltoa?

Vaikka varhaiskasvatuksen asiakkuus ei enää ole itsessään salassa pidettävä asia, on lainsäädännössä edelleen sääntöjä siitä, mitä varhaiskasvatuksen henkilöstö saa työssä kuulemastaan ilmaista ja mitä ei. Salassa pidettäviä ovat edelleen muun muassa henkilön tuloja ja varallisuutta, terveydentilaa ja vammaisuutta sekä elintapoja ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on myös salassa pidettävä. Lapsen ja hänen perheensä tietoja saa muutoinkin käsitellä vain siinä laajuudessa, kuin varhaiskasvatuksen järjestämiseksi on tarpeen. Viestintä mm. kodin ja päiväkodin välillä kuitenkin helpottuu, kun varhaiskasvatusasiat eivät enää ole kaikilta osin salaisia. Lapsen tuen ja turvallisen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot voivat liikkua niitä tarvitsevien viranomaisten ja päiväkodin tai perhepäiväkodin välillä.

Miten tiedot tallentuvat tietovarantoon?

Tietovarantoon siirtyy tietoa kahdella eri tavalla:

A) Automatisoidusti. Ne varhaiskasvatuksen järjestäjät, joilla on käytössään Abilitan, Daisyn, Effican tai ProConsonan kaltainen järjestelmä, ovat automatisoidun tiedonsiirron piirissä. Varda-hankkeessa tehdään integrointi varhaiskasvatuksen järjestelmiin, jolloin varhaiskasvatuslakiin kirjatut tietosisällöt siirtyvät automaattisesti varhaiskasvatuksen tietovarantoon.

B) Ne varhaiskasvatuksen järjestäjät, joilla ei ole em. järjestelmiä käytössä, voivat käyttää selainpohjaista ja helppokäyttöistä käyttöliittymää, jolla tiedot voi siirtää ja ylläpitää.

Kuka voi saada tietoja tietovarannosta?

Henkilötietoja varhaiskasvatuksen tietovarannosta saavat ainoastaan ne toimijat, joilla on siihen lakiperustainen oikeus. Tämä tarkoittaa esimerkiksi KELA:a, jolla on oikeus tiettyihin tietovarannon tietoihin etuuskäsittelyä varten. Luonnollista henkilöä koskevat tiedot, kuten lapsen tiedot, ovat myös nähtävissä lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle erillisen käyttöliittymän kautta.

Tietojen perusteella toteutettua tilastotietoa tuotetaan avoimesti saataville opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alan tietopalvelujen välityksellä, esimerkiksi Vipunen.fi  -sivuston kautta.

Olen kunnallisessa päiväkodissa vastuussa tietojen käsittelystä. Mitä velvollisuuksia tietovaranto tuo meille ja milloin ne alkavat?

Lakiehdotus sisältää voimaantuloajan, jonka perusteella kuntatoimijat ovat velvollisia tuottamaan tietovarantoon 70 §:n mukaisia tietoja vuodesta 2019 alkaen.

Tietojen siirto on tarkoitettu tehtävän mahdollisimman automatisoidusti olemassa olevien varhaiskasvatusjärjestelmien avulla ilman ylimääräisiä manuaalisia tiedon tuotannon vaiheita kuten esimerkiksi lomakkeiden täyttämistä. Niin yksityisille kuin kunnallisille toimijoille on käytettävissä rajapintojen kautta toteutettu tiedonsiirto tai vaihtoehtoisesti selainpohjainen käyttöliittymä, jonka käyttö on maksutonta.

Olen yksityisessä päiväkodissa vastuussa tietojen käsittelystä. Olemme kunnan ostopalvelu- ja/tai palvelusetelitoimija. Mitä velvollisuuksia tietovaranto tuo meille ja milloin ne alkavat?

Lakiehdotus sisältää voimaantuloajan, jonka perusteella yksityinen toimija on velvollinen tuottamaan tietovarantoon 70 §:n mukaisia tietoja vuodesta 2020 alkaen.

Ostopalvelu- ja palvelusetelitoimijat eivät kuitenkaan tallenna kaikkea tietoa itse, vaan osan tiedoista tallentaisi kunta, joka on järjestämisvastuussa palvelusta. Laissa on tarkasti määritelty, kenen vastuulla kunkin tiedon tallentaminen on. Pääsääntöisesti tieto tallennetaan rajapintojen avulla tai muutoin sen toimijan rekisteristä, jolla tieto kaikkein todennäköisimmin on.

Palveluntuottaja tallentaa itseään koskevat ja antamaansa palvelua koskevat tiedot sekä henkilöstöään koskevat tiedot, kun taas järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa asiakasta ja heidän oikeuksiaan koskevista tiedoista eli lasta ja heidän vanhempiaan kokevista tietoista.

Tietojen siirto on tarkoitettu tehtävän mahdollisimman automatisoidusti olemassa olevien varhaiskasvatusjärjestelmien avulla ilman ylimääräisiä manuaalisia tiedon tuotannon vaiheita kuten esimerkiksi lomakkeiden täyttämistä. Niin yksityisille kuin kunnallisille toimijoille on käytettävissä rajapintojen kautta toteutettu tiedonsiirto tai vaihtoehtoisesti selainpohjainen käyttöliittymä, jonka käyttö on maksutonta.

Olen yksityisessä päiväkodissa vastuussa tietojen käsittelystä. Emme ole kunnan ostopalvelu- ja/tai palvelusetelitoimija. Mitä velvollisuuksia tietovaranto tuo meille ja milloin ne alkavat?

Toimitte itsenäisenä varhaiskasvatuksen järjestäjänä, joka myös itse vastaa kaikissa laissa tarkoitettujen tietojen tallentamisesta.

Lapsen vanhempia koskevien tietojen osalta teidän tulee kuitenkin tallentaa vain vanhemman tai muun huoltajan yksilöintitiedot sekä tieto asiakasmaksusta.

Lisätietoja

Kirsi Alila, Opetusneuvos 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue 0295330365   etunimi.sukunimi@minedu.fi


Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue 0295330386   etunimi.sukunimi@minedu.fi