Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) ja kesäyliopistot.

 

Tarkoitus ja tavoitteet

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Olennaista vapaassa sivistystyössä on, että koulutukseen hakeutuminen on avointa kaikille. Koulutus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä.

Koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä päättävät oppilaitosten ylläpitäjät, joita ovat kunnat, kuntayhtymät, yhdistykset, säätiöt tai osakeyhtiöt. Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu sekä erilaisiin arvopohjiin perustuvaa että neutraalia toimintaa. Taustayhteisöt voivat edustaa erilaisia maailmankatsomuksellisia tai uskonnollisia näkemyksiä tai toimia paikallisten ja alueellisten sivistystarpeiden pohjalta.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on tarjolla kansalaistaitoihin valmentavia ja yhteiskunnallisia opintoja, yleissivistäviä opintoja sekä harrastuksellista, omaan mielenkiintoon perustuvaa tietojen ja taitojen kartuttamista. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Koulutuksen järjestäminen

Vapaan sivistystyön koulutusorganisaatiot vastaavat itsenäisesti koulutuksestaan ja sen kehittämisestä. Opiskelu vaihtelee iltaopiskelusta kokopäiväisiin lyhyt- ja pitkäkestoisiin kursseihin, etäopiskeluun tai intensiivikursseihin. 

Kansanopistot

Kansanopistot ovat valtakunnallisia kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Kansanopistot päättävät opetuksensa tavoitteista. Opistot voivat painottaa toiminnassaan arvo- ja aatetaustaansa tai sivistystavoitteitaan. Kansanopistoista suurin osa on erilaisten yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä ja osa on kunnallisia.

Kansanopistojen pitkäkestoinen koulutus eli linjat kestävät useimmiten lukuvuoden. Lisäksi ne järjestävät eripituisia kursseja muun muassa kesällä ja viikonvaihteissa. Kansanopistoissa opetus on useimmiten yleissivistävää eli vapaatavoitteista kuten kieliä, taide- ja kulttuuriaineita ja viestintää.  Opistot järjestävät myös avointa korkeakouluopetusta.

Kansalais- ja työväenopistot

Kansalais- ja työväenopistot eli kansalaisopistot ovat etupäässä kuntien ylläpitämiä oppilaitoksia. Osa opistoista on yksityisiä. Opetusta järjestetään jokaisessa kunnassa ja usein toimintaa on hajautettu eri puolille kuntaa.

Kansalaisopistojen tehtävänä on vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin ja tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Kansalaisopistot vastaavat suuresta osasta taiteen perusopetusta.

Opetus järjestetään iltaisin, viikonloppuisin, intensiivikursseina, etäopetuksena sekä verkkokursseina. Opistot tarjoavat myös avointa yliopisto-opetusta.

Opintokeskukset

Opintokeskukset ovat yksityisten sivistysjärjestöjen ylläpitämiä. Niiden taustajärjestöistä puolet on lähellä puolueita ja ammattiyhdistysliikettä, loput ovat sitoutumattomia kansalaisjärjestöjä.  

Opintokeskukset järjestävät koulutusta itse ja yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Koulutustarjonta muotoutuu taustajärjestöjen aatteiden mukaisesti. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistäminen.

Koulutusmuotoja ovat kurssit ja opintokerhot, joiden toteuttamiseksi järjestetään myös ohjaajakoulutusta.

Kesäyliopistot

Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka järjestävät mm. avointa yliopisto-opetusta, ammatillista täydennyskoulutusta, kielikoulutusta sekä lyhytkestoista vapaatavoitteista koulutusta. Lisäksi ne järjestävät korkeakoulutasoisia taide- ja kulttuurialojen kursseja, seminaareja ja tapahtumia sekä ikääntyvien yliopistotoimintaa. Toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö.

Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat alueelliset yhdistykset ja eräät maakuntaliitot. Kesäyliopistot toimivat hajautetusti muiden oppilaitosten tiloissa. Kaikki kesäyliopistot toimivat ympäri vuoden, mutta toiminta painottuu kesään. Kesäyliopistoissa ei ole ikärajoja tai pohjakoulutusvaatimuksia.

Liikunnan koulutuskeskukset

Suomessa on valtakunnallisia ja alueellisia liikunnan koulutuskeskuksia, jotka järjestävät liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaatavoitteista koulutusta nuorille ja aikuisille. Ne toimivat urheilijoiden valmennuskeskuksina ja muutamat opistot järjestävät myös liikunta-alan ammatillista koulutusta.

Lisätietoja

Annika Bussman, Opetusneuvos 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue 0295330407   etunimi.sukunimi@minedu.fi


Kirsi Lähde, Opetusneuvos 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue 0295330202   etunimi.sukunimi@minedu.fi