Usein kysyttyä uudesta ammatillisen koulutuksen laista

Alle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä 1.1.2018 voimaan tulleesta ammatillisen koulutuksen laista.

Onko sinulla jokin asia, johon haluaisit vastauksen? Lähetä kysymyksesi reformi@minedu.fi. Vastaamme kysymyksiin noin kahden viikon kuluessa.

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä löydät Opetushallituksen Reformintuki-sivulta.

Yleistä ammatillisen koulutuksen reformista

Miten reformissa varmistetaan, että koulutustakuu toteutuu ja kaikki peruskoulun päättäneet saavat opiskelupaikan?

Koulutuspaikkojen tarjonta vaihtelee maakunnittain, mutta jokaisessa maakunnassa aloituspaikat riittävät peruskoulunsa päättäneiden tarpeisiin. Toki kaikkia ei voida ottaa suosituimmille aloille eikä omasta maakunnasta välttämättä löydy toiveiden mukaista koulutusalaa tai tutkintoa, joten pieni osa nuorista hakeutuu kauemmas opiskelemaan. 

Onko ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla oikeus saada edelleen opinto-ohjausta? Onko opinto-ohjaus kirjattu lakiin?

Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on hallituksen esityksen mukaan lakiin kirjattu oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin ammatilliseen perustutkintoon kuuluvista yhteisistä tutkinnon osista ja osa-alueista. Yhdeksi yhteiskunta- ja työelämäosaamisen tutkinnon osan osa-alueeksi on kaavailtu opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Tämä osa-alue on käytännössä näiden valmiuksien kehittämistä opinto-ohjauksen avulla. 

Voiko oma opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioida opiskelijan osaamista?

Kyllä voi. Osaamisen arvioijia koskevat hallintolain esteellisyyssäännökset, jossa esteellisyys tulee esimerkiksi sukulaissuhteen, toimeksiantosuhteen tai asian ratkaisusta saatavan hyödyn tai vahingon perusteella tai muun puolueettomuuden vaarantumisen perusteella. Myös muilla koulutusasteilla, kuten perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa oma opettaja toimii opiskelijan osaamisen arvioijana.

Vaikuttaako reformi ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan opiskelijan opintososiaalisiin etuuksiin?

Ammatillisesta koulutuksesta annettu laki ei merkittävästi vaikuta opiskelijan opintososiaalisiin etuuksiin.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on jatkossakin päätoimisissa opinnoissa oikeus opintotukilain mukaisiin etuuksiin.

Oikeus maksuttomaan ateriaan laajenee koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa päätoimisesti suorittavia opiskelijoita. Tämä parantaa erityisesti aikuisopiskelijoiden opintososiaalisia etuuksia, koska voimassa olevan sääntelyn mukaan ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittavat opiskelijat eivät ole oikeutettuja maksuttomaan ateriaan.

Miten varmistetaan opiskelijoiden osaamisen laatu ja vältetään tulosten tehtailu?

Opiskelijoiden osaamisen laatua varmistetaan monin eri tavoin lähtien valtakunnallisesti määritellyistä tutkinnon perusteista ja koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmistä aina yksittäisen opiskelijan osaamisen arviointiin saakka.

Kaikilla ammatillisten tutkintojen osilla on valtakunnallisesti määritellyt ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit ja osaamisen osoittamistavat, joihin opiskelijan osaamista verrataan.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamista arvioivat yhdessä pääsääntöisesti opettaja ja työelämän edustaja.  Osaamisen arviointiin osallistuvilla työelämän edustajilla ei ole intressiä tehtailla tutkintoja, vaan he haluavat työelämään henkilöitä, joilla on tutkinnon suorittamiseksi vaadittava osaaminen, jolla pärjää työelämässä. Yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden sekä valinnaisten tutkinnon osien osaamista arvioi opettaja. Pedagogisesti pätevä opettaja, joka on arvioinnin ammattilainen, on siis lähtökohtaisesti aina mukana osaamisen arvioinnissa. 

Kaikille osaamisen arvioijille on määritelty osaamisvaatimukset laissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä on velvoite perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin.

 Koulutuksen järjestäjän vastaa järjestämiensä tutkintojen laadusta ja laadun jatkuvasta parantamisesta. Koulutuksen järjestäjän on lisäksi säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistettava järjestämiensä arviointien keskeiset tulokset.

Myös valtakunnalliset työelämätoimikunnat osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen. Niiden tulee muun muassa toimittaa tieto havaitsemistaan puutteista ministeriölle, jotta ministeriö voi ryhtyä toimiin puutteiden korjaamiseksi.

Miten reformi tukee nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä?

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan opiskelupaikka toisella asteella. Jatkossa kaikille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan nuorelle sopivasta ja häntä motivoivasta tavasta opiskella sekä saada tukea ja ohjausta opintojen aikana. 

Jatkossa koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta niille, jotka ovat vaarassa pudota polulta ja tarvitsevat uutta polkua. 

Uusi rahoitusmalli kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentämään keskeyttämistä ja pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta. 

Miten reformi tukee maahanmuuttajien koulutusta?

Jatkossa ammatilliseen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta, esimerkiksi maahanmuuttajille heti kotoutumiskoulutuksen jälkeen. 

Uusi tutkintojärjestelmä lisää mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä ja mahdollistaa joustavat opintopolut. Opiskelija voi suorittaa kokonaisia tutkintoja tai tutkinnon osan tai osia. Maahanmuuttaja voi esimerkiksi edetä kohti tutkintoa vaiheittain, jos koko tutkinto tuntuu aluksi liian suurelta tavoitteelta.

Kaikkiin ammatilliseen perustutkintoihin sisältyy yhteisiä tutkinnon osia, joiden avulla varmistetaan että ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on työssä ja elämässä tarvittavat perustaidot, kaikilla toimialoilla tarvittavaa yhteistä osaamista sekä yhtäläiset valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Maahanmuuttaja voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisina osina esim. suomen tai ruotsin kielen opintoja tai yhteiskunta- ja työelämäosaamista ja vahvistaa näin edellytyksiään pärjätä Suomen työmarkkinoilla.

Jatkossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi, joten maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja löytää hänelle motivoivin tapa opiskella. Tarvittaessa osana tutkintokoulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, joiden avulla opiskelija voi vahvistaa opiskelutaitoja, kuten kielellisiä matemaattisia tai tietoteknisiä valmiuksia tai opiskelutekniikkaa.

Miten työvoimakoulutus hoidetaan osana ammatillista koulutusta?

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirretään osaksi uutta ammatillista koulutusta vuoden 2018 alusta lukien. Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää oikeus järjestää ammatillisia tutkintoja ja koulutusta työvoimakoulutuksena.

Työvoimakoulutukseen kohdennetaan tietty osa valtion talousarviossa päätetystä ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärästä. Vastaavasti työvoimakoulutuksen järjestämisoikeuden saaneen koulutuksen järjestäjän opiskelijavuosimäärästä tietty osa varataan työvoimakoulutukseen. Koulutuksen järjestäjä toteuttaa koulutusta työ- ja elinkeinoviranomaisen osoittamille asiakkaille.

Osaksi uutta ammatillista koulutusta siirtyvässä työvoimakoulutuksessa noudatetaan pääasiassa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä poiketaan kuitenkin mm. opiskelijaksi ottamisessa ja koulutuspalveluiden suunnittelussa. Opiskelijaksi ottamisessa säilyy työ- ja elinkeinoviranomaisen tekemä työvoimapoliittinen harkinta. Lisäksi edellytetään, että koulutuksen järjestäjä tekee työvoimakoulutusta suunnatessaan yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueiden kanssa. Koulutusta toteutettaessa järjestäjän tulee kuulla työ- ja elinkeinohallintoa.

Vastuu työ- ja elinkeinopolitiikasta säilyy edelleen työ- ja elinkeinohallinnon alalla, samoin työ- ja elinkeinohallinnon henkilöasiakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätöksenteko ja lainsäädäntö. Opetushallinto vastaa opetushallinnon alalle siirtyvän työvoimakoulutuksen koulutuksen toteutuksesta, laadusta ja rahoituksesta.

Tuoko reformi uusia mahdollisuuksia koulutusvientiin?

Kyllä. Jatkossa koulutuksen järjestäjä voi myydä kaikkia järjestämisluvassa määrättyjä ammatillisia tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta EU/ETA-alueen ulkopuolella. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi myydä tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta tilauskoulutuksena opiskelijaryhmille ja toteuttaa koulutuksen missä vain, jos opiskelijat ovat ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisia. Tutkintoon johtamatonta koulutusta on voinut viedä jo tähänkin asti, ja se siis on mahdollista myös reformin jälkeen.

Onko HOKSiin ja koulutussopimukseen ja oppisopimukseen tulossa valmiit mallit?

Oppisopimuksiin ja koulutussopimuksiin luodaan yhtenäiset toimintamallit Parasta palvelua -hankkeessa. Hankkeen alkuvaiheessa luodut yhtenäiset sopimusmallit löytyvät verkkosivultamme.

Ministeriön asettama eHOKS-työryhmä on laatinut henkilökohtaistamisen toimintamallin sekä tietosisällön ja käsitteistön. Ne löytyvät verkkosivultamme.

 

Määritelläänkö ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen laajuus osaamispisteinä?

Ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa ei ole tarkoitus käyttää osaamispisteitä, vaan koulutusten laajuus on tarkoitus kuvata muulla tavoin, ensisijaisesti koulutuksen kestona.

Pitääkö koulutuksen järjestäjän tehdä hallintopäätös opiskelijan eronneeksi katsomisesta, jos opiskelija itse eroaa?

Hallintopäätöstä ei tarvitse tehdä, jos opiskelija itse ilmoittaa koulutuksen järjestäjälle eroamisestaan kirjallisesti. 

Sen sijaan silloin, jos opiskelija katsotaan eronneeksi seuraavin perustein, hallintopäätös on aina tehtävä:

  1. on ilmeistä, että opiskelijan tarkoituksena ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä opiskelija ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä
  2. opiskelija ei ole suorittanut valmentavaa koulutusta säädetyssä ajassa.

Joutuvatko aikuisetkin suorittamaan yhteiset tutkinnon osat? Jos joutuvat, niin miksi?

1.1.2018 jälkeen opintonsa aloittavat suorittavat iästä riippumatta myös yhteiset tutkinnon osat, jos haluavat suorittaa koko tutkinnon. Tämä on ollut erityisesti työelämän järjestöjen toive, sillä monilla aikuisilla työllistymisen tai työuralla etenemisen esteenä ovat nimenomaan puutteelliset perustaidot, ei niinkään ammattiosaaminen.

Mikä lasketaan henkilöstökoulutukseksi?

Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan tietyn työnantajan henkilöstölle järjestettävää koulutusta, joka on osin työnantajan rahoittamaa ja osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti rahoitettua.

Henkilöstökoulutus eroaa muusta ammatillisesta koulutuksesta siten, ettei siihen ole vapaata hakeutumisoikeutetta, vaan työnantaja päättää opiskelijoiden valinnasta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Työnantaja voi edellyttää, että henkilöstökoulutukseen sisältyy työnantajan tarpeiden mukaisia sisältöjä.

Tutkintotavoitteisen henkilöstökoulutuksen opiskelijavuosista ei myönnetä perusrahoitusta, mutta suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksissa henkilökoulutuksen suoritteet otetaan huomioon täysimääräisinä. Henkilöstökoulutuksessa koulutuksen järjestäjällä on oikeus kerätä maksuja työnantajalta. Henkilöstökoulutuksen julkinen rahoitusosuus on 50 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta.

Kuka voi antaa opiskelijalle lain 61 §:ssä tarkoitettua opetusta ja ohjausta?

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Säännös velvoittaa koulutuksen järjestäjän tarjoamaan tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettua opetusta, opinto-ohjausta ja muuta ohjausta ja tukea riittävästi, jotta opiskelijalla voidaan katsoa olevan mahdollisuus saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

Lain mukaan koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen toteuttamisesta. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että sillä on järjestämislupansa mukaisen tehtävän toteuttamiseksi tarvittava osaaminen sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset järjestämislupansa mukaisten tutkintojen ja koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämislupansa huomioon ottaen riittävä määrä opettajien virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Opettajien ja opinto-ohjaajien kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, 986/1998).

Lain tarkoituksena on ollut varmistaa opiskelijan saaman opetuksen, ohjauksen ja opinto-ohjauksen laatu. Myös sivistysvaliokunta korostaa mietinnössään pedagogisesti pätevien ja kelpoisten opettajien keskeistä roolia opiskelijan oppimisprosessin suunnittelussa sekä osaamisen hankkimisessa, osoittamisessa ja arvioinnissa.

Tarkoitus on, että opetusta, ohjausta ja opinto-ohjausta antavat pedagogisesti pätevät ja kelpoisuusehdot täyttävät henkilöt. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa silloin, kun opettajan tai opinto-ohjaajan virkaa tai tehtävää hoitaa määräaikaisesti henkilö, joka ei täytä kaikkia kelpoisuusehtoja. Tällainen tilanne voi tulla eteen silloin, kun kelpoisuusehdot täyttävää henkilöä ei ole virkaa tai tehtävää täytettäessä saatavilla. Lisäksi erityisistä syistä ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa tarkoituksenmukaisin henkilö tukemaan opiskelijan osaamisen kehittymistä voi olla työelämästä tuleva asiantuntija, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.

 

Kuka voi antaa opiskelijalle lain 51 §:ssä tarkoitettua palautetta osaamisen kehittymisestä koulutuksen aikana?

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Tutkintokoulutuksen tai valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä palautetta antavat opetuksesta vastaavat opettajat ja muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana osaamisen kehittymistä arvioi ja siitä palautetta antaa myös työpaikkaohjaaja.

Opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioi ja siitä palautetta antaa tavallisesti opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä. Opetuksesta vastaavan opettajan ohella opetukseen voi osallistua muita koulutuksen järjestäjän edustajia, esimerkiksi erityisopettaja tai työnohjaaja. He voivat arvioida opiskelijan osaamisen kehittymistä ja antaa siitä palautetta siltä osin kuin he osallistuvat opetukseen tai muutoin tukevat opiskelijaa osaamisen hankkimisessa. Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa osaamisen kehittymistä arvioi ja siitä palautetta antaa koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja sekä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Lain tarkoitus on ollut turvata se, että opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä palautetta antavat pääsääntöisesti pedagogisesti pätevät ja kelpoiset opettajat ja että opiskelija saa palautetta osaamisensa kehittymisestä myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana.

Opiskelijat kysyvät

Olen aloittanut opintoni ennen vuotta 2018. Muuttuuko jokin opinnoissani, kun uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö astuu voimaan?

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2018.  Ennen lain voimaantuloa eli vuonna 2017 tai sitä ennen ammatilliset opinnot aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto loppuun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, joiden mukaan hän aloitti opintonsa. Suoritusaikaa on 31.12.2021 asti. Opiskelija jatkaa opintojaan hänelle jo laaditun henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.

Opiskelijan arviointiasteikko säilyy entisellään (1-3), mutta osaaminen osoitetaan ja arvioidaan uuden lainsäädännön mukaisesti näytöissä, jota vastaavat monelta osin vanhan lainsäädännön ammattiosaamisen näyttöjä tai näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksia. Myös todistukset annetaan vuoden 2018 alusta alkaen uuden lainsäädännön mukaisina. Kesken oleva oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso järjestetään loppuun vanhojen säännösten mukaisesti. Uudet työpaikalla opiskelun jaksot järjestetään 1.1.2018 alkaen uuden lainsäädännön mukaisina.

Ennen uuden lain voimaantuloa ammatilliset opinnot aloittanut opiskelija voi halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoa uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Jos opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien tutkintojen perusteiden mukaisesti, hänelle laaditaan uuden lainsäädännön mukainen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa, ja arvosanat muunnetaan vastaamaan arviointiasteikon 1-5 mukaisia arvosanoja.

Vuonna 2018 opintonsa aloittaneet opiskelevat 1.1.2018 voimaan tulleen lainsäädännön mukaisesti. Ammatillisten perustutkintojen uudet perusteet tulevat voimaan 1.8.2018, ja ne koskevat vuonna 2018 ja sen jälkeen aloittaneita.

Voinko jatkossakin hakea ammatillisen koulutuksen tutkinnolla korkeakouluun?

Kaikki ammatilliset tutkinnot tuottavat myös jatkossa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja säilyy, samoin oikeus osallistua ylioppilastutkintoon.

Ammatillisten tutkintojen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen ei siis tehty ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä muutoksia, vaan jatko-opintokelpoisuus säilyy ennallaan ja siitä säädetään edelleen ammattikorkeakoulu- ja yliopistolainsäädännössä.

Korkeakoulut päättävät kuitenkin itse opiskelijavalintamenettelyistään ja opiskelijaksi ottamisesta lainsäädännön puitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut ovat yhdessä käynnistäneet prosessin korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseksi. Lisätietoa löytyy ministeriön internetsivuilta 

Jatko-opintovalmiuksia vahvistetaan ammatillisen koulutuksen aikana monin eri tavoin. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kaikille opiskelijoille pakollisia yhteisiä tutkinnon osia, joissa vahvistetaan mm. äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten ja matematiikan osaamista. Lisäksi yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia parantavia opintoja voisi sisällyttää ammatilliseen perustutkintoon valinnaisina tutkinnon osina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat voivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina tarvittaessa. Myös ammatilliset tutkinnon osat ja erityisesti niihin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot vahvistavat jatko-opintovalmiuksia.

Haku koulutukseen

Muuttuvatko ammatillisen koulutuksen valintaperusteet?

Valintaperusteita vähennetään opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa koskevassa asetuksessa. Opetusministerin 6.10.2017 vahvistaman valintaperusteasetuksen mukaan valintakriteereistä poistetaan vailla perusasteen jälkeistä koulutuspaikkaa olevien pisteet, vähemmistösukupuolesta saatavat pisteet sekä urheilullisten ansioiden perusteella annettavat pisteet.

Taide- ja taitoaineet (liikunta, kuvataide, käsityö, kotitalous ja musiikki) huomioidaan edelleen sekä yleisessä koulumenestyksessä että painotettujen arvosanojen pisteissä. Painotettavista arvosanoista saatavien pisteiden tavoitteena on ollut tukea sellaisten hakijoiden koulutukseen pääsyä, joilla lukuaineiden keskiarvo on ollut heikompi ja taas vastaavasti taide- ja taitoaineiden arvosanat parempia. Samoin työkokemuksesta on mahdollista saada valintapisteitä samalla tavalla kuin ennenkin.

Valintaperusteasetusta sovelletaan hakijan hakeutuessa yhteishaussa suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Nykytilaa vastaavasti yhteishaussa koulutukseen hakeutuvat ne, jotka eivät ole perusopetuksen jälkeen suorittaneet ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakuajoista ja -menettelyistä.

Uusi valintaperusteasetus tuli voimaan samaan aikaan uuden ammatillista koulutusta koskevan lain (531/2017) kanssa. Valintaperusteasetusta sovelletaan ensimmäisen kerran kevään 2018 yhteishaussa.

Lue tarkemmin vahvistetusta asetuksesta ja perustelumuistiosta

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne

Miten tutkintorakenne uudistuu?

Tutkintoja on jatkossa 164 aiemman 351 tutkinnon sijaan. Tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia. Opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti nykyisestä. Vaikka yksittäisen ammatillisten tutkintojen määrä vähenee, työ- ja elinkeinoelämän tarvitsema osaaminen säilyy edelleen osana ammatillisia tutkintoja esim. osaamisaloina tai valinnaisten tutkinnon osien mahdollistamana suuntautumisena tutkinnon sisällä.

Laaja-alaisemmilla tutkinnoilla pystytään joustavammin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, eikä työelämän tarpeiden muuttuessa tarvitse aina luoda uutta tutkintoa, kuten nykyisin. 

Miten tutkintojen laajuudet muuttuvat?

Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkintojen osien mitoituksen peruste on osaamispiste. Vuoden 2018 alusta alkaen kaikki ammatillista perustutkintoa suorittavat 180 osaamispisteen laajuisen tutkinnon, johon sisältyvät myös yhteiset tutkinnon osat ja aiempia vapaasti valittavia tutkinnon osia vastaavat valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat.

Tietyillä aloilla laajuudeksi on mahdollista säätää yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää.

Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä ja erikoisammattitutkintojen 160, 180 tai 210 osaamispistettä.

Työpaikalla oppiminen

Jatkossa työpaikoilla on enemmän ohjattua oppimista. Miten varmistetaan, että opiskelijat oikeasti oppivat eikä heitä käytetä halpatyövoimana?

Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja asetukseen on kirjattu pelisäännöt kaikille osapuolille. Esimerkiksi koulutussopimuksesta sovitaan tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOKS). Koulutussopimus voidaan solmia myös tutkinnon osaa pienemmästä kokonaisuudesta tai useammasta tutkinnon osasta. Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä opettajalta tai perustellusta syystä muulta koulutuksen järjestäjän edustajalta. Perusteltu syy muun koulutuksen järjestäjän edustajan nimeämiseen on esimerkiksi silloin, kun opiskelijalta puuttuva osaaminen hankitaan oppisopimuskoulutuksena ja kokonaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.

Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOKS:ssa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla. 

Siirretäänkö reformissa opetusta työpaikoille?

Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa työpaikalla järjestettävää koulutusta. Tarkoituksena on, että opiskelija voi hankkia osaamista hänelle soveltuvimmalla tavalla esim. työpaikalla käytännön työtehtäviä tehden. Työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta sovitaan jokaisen opiskelijan osalta erikseen yhdessä työnantajan kanssa.

Millaista tukea koulutuksen järjestäjiltä voidaan edellyttää työpaikoille?

Opiskelijalla on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa osaamistavoitteiden saavuttamisen. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalle laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä.

HOKS liitetään aina työpaikalla järjestettävää koulutusta koskeviin sopimuksiin. Oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa voidaan sopia myös tarpeellisista asioista, jotka voivat liittyä esimerkiksi koulutuksen järjestäjän tukeen työpaikalle. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää työpaikkaohjaajan ja osaamisen arvioijan tehtävään.

Mikä on oppisopimuksen ja koulutussopimuksen ero?

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan. 

Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan. 

Miten kannustetaan koulutuksen järjestäjiä järjestämään oppisopimuskoulutusta?

Oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan nostamalla oppisopimuskoulutuksesta maksettava rahoitus oppilaitosmuotoisen koulutuksen tasolle. Tämä kannustaa oppilaitoksia rakentamaan myös uudentyyppisiä 2+1-mallin mukaisia opintoja, joissa osa opinnoista suoritetaan oppilaitoksessa tai vaikkapa koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena ja osa oppisopimuskoulutuksena.  

Kuka päättää koulutus- tai oppisopimuksen kestosta?

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella HOKSissa opiskelijan tavoitteiden ja sekä tunnistetun aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijan tarvitsema osaaminen ja ajoittuminen. Oppi- tai koulutussopimuksen kesto perustuu HOKSin sisältöön ja suunniteltuun kestoon.

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena.

Mitä kriteereitä on koulutussopimus- tai oppisopimustyöpaikalle?

Koulutustyöpaikalla on oltava käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen kannalta tai HOKSin ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet, ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö.

Koulutustyöpaikalta täytyy nimetä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Miksi koulutussopimuksessa ei makseta koulutuskorvausta?

Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen erilaiset menettelyt koulutuskorvausten maksamisen osalta perustuvat siihen, että näiden kahden sopimusmuodon välillä tulee olla riittävät tunnusmerkistön erot, jotta koulutussopimusta ei tulkittaisi missään tilanteessa työsuhteeksi. Yksi ero kytkeytyy oleellisesti opiskelijalle maksettaviin vastikkeisiin ja työnantajalle maksettaviin korvauksiin.

Näin ollen uuden lain lähtökohtana on ollut, että koulutussopimuksessa työpaikoille ei makseta korvauksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamisesta aiheutuviin kuluihin. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvauksia tulee maksaa, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia.

Kuinka paljon oppisopimuksen koulutuskorvaus on ja kenelle se maksetaan?

Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta. Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

  • tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
  • opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
  • opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvausta voidaan maksaa toiselle työnantajalle tai henkilölle oppisopimuskoulutusta saavan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Maksetaanko työpaikkaohjaajalle korvausta?

Ei. Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta.

Mitä vastuita on työnantajalla koulutussopimuksen/oppisopimuksen osalta?

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikka:

  • suunnittelee ja mahdollistaa opiskelijan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisissa työtehtävissä.
  • suunnittelee ohjauksen järjestämisen ja nimeää työpaikkaohjaajan ja muut oppimista ohjaavat henkilöt, joilla on valmiudet ja resurssit ohjaustehtävän hoitamiseen, sekä esittää työpaikan edustajan näytön arvioijaksi.
  • huolehtii siitä, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan henkilöstö ovat tietoisia opiskelijan oppi- tai koulutussopimukseen ja/tai näyttöön liittyvistä suunnitelmista ja työtehtävistä.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa koulutussopimustyöpaikka seuraa lisäksi opiskelijan osaamisen kehittymistä, raportoi koulutuksen järjestäjälle etenemisestä ja ryhtyy toimenpiteisiin silloin, kun suunnitelman mukaista osaamista ei pystytä saavuttamaan.

Mitä vastuita oppilaitoksella on koulutussopimuksessa / oppisopimuksessa?

Koulutuksen järjestäjä:

  • vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. 
  • nimeää opiskelijan oppisopimuksen vastuuhenkilön, joka varmistaa työpaikan soveltuvuuden oppisopimukseen ja näyttöön.
  • huolehtii, että työpaikkaohjaajan ohjausosaaminen varmistetaan ja antaa tarvittavat tiedot opiskelijan lähtötilanteesta.
  • tukee oppisopimustyöpaikkaa oppisopimuksen ja näyttöjen toteuttamisessa.
  • valvoo/vastaa, että oppisopimuskoulutusta järjestetään lakien ja asetusten mukaisesti.

Miten opiskelijan opinnot jatkuvat, jos koulutus- tai oppisopimus joudutaan purkamaan/keskeyttämään?

Jos oppisopimus tai koulutussopimus puretaan laissa määritellyillä tietyillä perusteilla, koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin HOKSin mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytetään, keskeytyy oppisopimuskoulutus tai koulutussopimukseen perustuva koulutus vastaavaksi ajaksi.

Voiko työsuhteessa oleva opiskelija oppia omalla työpaikallaan, jos työnantaja ei halua solmia oppisopimusta ja koulutussopimuksessa ei saa olla työsuhdetta?

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta nykytilaa vastaavasti. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Kuka voi toimia työpaikkaohjaajana ja/tai näytön arvioijana?

Työpaikkaohjaajan pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä.

Työelämän edustajalla näytön arvioijana tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin.

Miten työpaikalla tapahtuvan oppimisen koulutuksen laatu varmistetaan?

Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla nimetty vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa osaamisen hankkimisessa ja antaa palautetta osaamisen kehittymisestä.

Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näyttöä arvioi kaksi arvioijaa, joista toinen edustaa työelämää ja toinen on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Kahdella arvioijalla pyritään siihen, että arvioinnissa toteutuu työelämälähtöisyys sekä osaamis- ja kriteeriperusteisuus.

 

Mikä on työpaikkaohjaajan rooli HOKSissa?

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen siltä osin, kun koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai osaaminen osoitetaan työpaikalla.

Mitkä ovat työpaikkaohjaajan tehtävät ja mitä häneltä odotetaan?

Työpaikkaohjaaja huolehtii opiskelijan perehdytyksestä ja osallistuu oppi- tai koulutussopimuksen sekä osaamisen osoittamisen (näytön) suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa työpaikalla tavoitteellisesti HOKSissa suunnitellun sisällön mukaisesti ja antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä. Lisäksi työpaikkaohjaaja tekee ohjausyhteistyötä oppilaitoksen, opettajan ja muiden työpaikan työntekijöiden kanssa.

Voiko työnantaja antaa koulutussopimusta tekevälle opiskelijalle stipendin hyvin tehdystä työstä?

Ei voi. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei saa palkkaa eikä vastiketta. Stipendin myötä saattaisivat työsuhteen ehdot täyttyä, vaikkei siitä olisikaan kirjallisesti sovittu.

Kuka vastaa oppisopimuskoulutuksessa ja koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa työturvallisuudesta?

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikan tarjoaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.

Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksesta aiheutuu työnantajalle kustannuksia. Millaisissa tilanteissa korvauksia maksetaan?

Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

  • tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
  • opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
  • opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

 

Voiko koulutussopimuksen purkaa ja siirtyä oppisopimuskoulutukseen samalle työpaikalle?

Koulutussopimus voidaan purkaa opiskelijan siirtyessä hankkimaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua osaamista oppisopimuskoulutuksena.

Voiko koulutussopimuksen ulkopuolisista työtehtävistä tehdä työsopimuksen?

Jos työpaikalla on työvoimalle kysyntää ja sopivia työtehtäviä, on suositeltavaa tehdä koko työpaikalla hankittavan osaamisen ajalle oppisopimus, jolloin yhdellä sopimuksella voi sopia kaikesta.

Jos opiskelija kuitenkin opiskelee työpaikalla koulutussopimuksella, voi hän tehdä palkallisia töitä koulutussopimustyöpaikassaan vapaa-aikanaan. Jotta eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet olisivat tällaisissa tilanteissa selkeät, on tärkeää erottaa koulutussopimukseen perustuva koulutus ja työsuhde ajallisesti toisistaan.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija tekee työpaikalla HOKSissa suunniteltuja työtehtäviä näiden työtehtävien tekoon määriteltynä työaikana. Muut kuin HOKSissa suunnitellut työtehtävät täytyy pystyä erittelemään esim. työvuoroluettelon avulla opiskelijan vapaa-ajalla työsuhteessa tehtävistä työtehtävistä.

Työnantaja vastaa siitä, että se noudattaa työlainsäädäntöä ja huolehtii esim. työaikalainsäädännön mukaisesta työajasta.

Osaamisen henkilökohtaistaminen

Mistä asioista sovitaan kaikille opiskelijoille tehtävässä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa?

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta. 

Onko henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiselle säädetty määräaikaa?

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Tarkkaa ajankohtaa HOKS:n laatimiselle ei ole säädetty.

Oppisopimuskoulutuksen osalta suunnitelma tulee kuitenkin laatia oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pitää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Kerryttääkö HOKSin laadintaan käytetty aika opiskelijapäiviä vai ei?

Jos opiskelijalla on puuttuvaa osaamista, jota hän hankkii HOKSin mukaisesti ennen näyttöä tai muuta osaamisen osoittamista, HOKSin laadinta voi olla osa opiskelua ja HOKSia voidaan tehdä rinnan alkuvaiheen opiskelun kanssa.

Tarkoituksena on, että HOKS laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa HOKS tulee olla laadittuna ennen sopimusten hyväksymistä. 

Ratkaisevaa opiskelijavuosien ja -päivien laskennan näkökulmasta on opiskeluoikeuden alkamispäivä, sillä opiskelija otetaan huomioon perusrahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy (pois lukien ne päivät, kun opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty tai kun HOKSissa on sovittu, että opiskelija ei opiskele kaikkina säännönmukaisina päivinä).

Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista eli osallistumalla pelkkään näyttöön, koulutuksen järjestäjä saa tämän opiskelijan osalta vain suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, vaikka opiskelijalle tulee laatia HOKS. HOKSin laadintaan käytetty aika ei näissä tapauksissa kerrytä perusrahoituksen opiskelijapäiviä.

Onko HOKS aina allekirjoitettava paperilla?

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla.

HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten on suositeltavaa käyttää allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä.

HOKSiin myöhemmin tehtävät  muutokset voidaan hyväksyä sähköisissä järjestelmissä käyttäjätunnuksen avulla tai muutoin allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

Osaamisen tunnustaminen

Miten alaa vaihtavan opiskelijan aiemmin suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan, jos ne eivät ole voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia?

Se, miten alaa vaihtavan opiskelijoiden aiemmin suorittamat toisen ammatillisen tutkinnon osat voidaan huomioida osaamisen tunnustamisessa, riippuu käytännössä siitä, mitä suoritettavan ammatillisen tutkinnon voimassa olevat tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos aiemmin suoritetut ammatillisen tutkinnon osat eivät ole voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia vaan suorittamisesta on jo aikaa, koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat vertaavat aiemmin suoritettujen tutkinnon osien sisältöjä suoritettavan ammatillisten tutkinnon tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin.

Vertailun perusteella arvioijat arvioivat, onko osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista. Niiltä osin kuin aiempi osaaminen vastaa tutkinnon perusteita, arvioijat tunnustavat osaamisen osaksi suoritettavaa tutkintoa. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa näytössä tai muulla tavoin.

Miten aiemmin suoritettujen tutkinnon osien opintoviikot muunnetaan osaamispisteiksi osaamista tunnustettaessa?

Osaamisen tunnustamisessa oleellista on osaamisen vastaavuus. Osaamispisteet ovat täydentävää tietoa tutkinnon tai sen osan laajuudesta, joten niillä ei ole merkitystä ilman niitä vastaavaa osaamista. Opintoviikkojen muuntamiseen osaamispisteiksi ei ole olemassa kaavaa, koska opintoviikot ja osaamispisteet eivät ole osaamisen laajuuden näkökulmasta keskenään suoraan verrattavia mittayksiköitä.

Miten osaamisen ajantasaisuus arvioidaan osaamista tunnustettaessa?

Säädökset lähtevät siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämillä arvioijilla on tarvittava asiantuntemus ajantasaisuuden arviointiin. Osaamisen arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin.

Näytöt ja arviointi

Onko osaamisen arvioinnissa edelleen kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai osaamisen tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Ovatko näytöt osa opiskeluaikaa vai eivät?

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei puhuta opiskeluajasta, vaan opiskeluoikeudesta. Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy, kun opiskelija on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat tai koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi. Opiskeluoikeus päättyy myös silloin, kun opiskelija on katsottu eronneeksi. Opiskelija suorittaa näytöt opiskeluoikeuden voimassaoloaikana.

Jos opiskelija hankkii näyttöjen suorittamiseksi tarvittavaa osaamista esim. oppisopimuskoulutuksessa, oppisopimus voi päättyä aiemmin. Opiskeluoikeus voi jatkua oppisopimuksen päättymisen jälkeen, kuitenkin enintään siihen saakka, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi.

Voiko koulutuksen järjestäjä halutessaan maksaa työelämästä tuleville näyttöjen arvioijille?

Tarkoitus on, että näyttöjen arvioinnista ei maksettaisi erikseen.  Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan maksaa työelämän arvioijille näyttöjen arvioinnista. Sitä ei ole säädöksissä kielletty samaan tapaan kuin esim. koulutuskorvauksen maksamista koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa.

Täytyykö jokaisen opiskelijan tehdä jokaisesta näytöstä erillinen näyttösuunnitelma?

Yksittäisen opiskelijan näytöt suunnitellaan osana henkilökohtaistamista  ja opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Lainsäädäntö ei velvoita erillisen näyttösuunnitelman laatimiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Muita osaamisen osoittamiseen ja arviointiin liittyviä suunnitelmia ei säädöksissä edellytetä.

Laaditaanko vielä näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmia?

Koska näyttötutkintoja ei uudessa lainsäädännössä enää ole, ei koulutuksen järjestäjän tarvitse laatia näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmiakaan.

Näyttötutkintojen järjestämissopimusten voimassaolo päättyi vuoden vaiheessa, ja aiemmat tutkintotoimikunnat hoitavat loppuun ainoastaan kesken olevat asiat eli käytännössä antavat todistukset ennen lain voimaantuloa kokonaan suoritetuista näyttötutkinnoista ja opiskelijan pyynnöstä myös näyttötutkintona suoritetuista tutkinnon osista. Tutkintotoimikuntien toiminta päättyy 31.7.2018.

Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä uuden lainsäädännön edellyttämä suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti (ne tutkinnot ja koulutukset, jotka järjestäjällä on järjestämisluvassaan).

Mitä näyttöjen sisältö tarkoittaa?

Näyttöjen sisältö kuvaa sitä, mitä osaamista kyseisessä näytössä on tarkoitus osoittaa ja minkälaisissa työtilanteissa tai työprosesseissa osaaminen osoitetaan.

Voiko ammatti- tai erikoisammattitutkintoa pelkästään näyttämällä suorittamaan tulevilta periä maksuja eli jonkinlaista omavastuuosuutta tai tutkintomaksua?

Varsinainen tutkinnon suorittaminen eli osaamisen osoittaminen, arviointi ja todentaminen on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijalta ei voi periä maksuja (omavastuuosuutta) näyttöjen järjestämisestä. Opiskelijalta ei peritä myöskään aiempaa tutkintomaksua vastaavaa maksua, joka oli tarkoitettu tutkintotoimikuntien toiminnan rahoittamiseen ja erityisesti todistusten myöntämiseen.

Koulutuksen järjestäjä saa ilman tutkintokoulutusta näyttöä suorittamaan tulevista opiskelijoista suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, jonka on tarkoitus kattaa näyttöjen kustannukset.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijalta voi periä opiskelijamaksua, joka voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjän arvioimista koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Maksua voi periä vain varsinaisesta tutkintokoulutuksesta eli tutkinnon suorittamiseksi tarvittavasta osaamisen hankkimisen järjestämisestä, ei näyttöjen järjestämisestä.Varsinainen tutkinnon suorittaminen eli osaamisen osoittaminen, arviointi ja todentaminen on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijalta ei voi periä maksuja (omavastuuosuutta) näyttöjen järjestämisestä. Opiskelijalta ei peritä myöskään aiempaa tutkintomaksua vastaavaa maksua, joka oli tarkoitettu tutkintotoimikuntien toiminnan rahoittamiseen ja erityisesti todistusten myöntämiseen.

Erityisopetus

Miten reformi vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden opiskelumahdollisuuksiin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa. Erityinen tuki on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee antaa opiskelijan tarvitsema erityinen tuki. Erityisen tuen järjestämisen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. 

 

Miten ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa vammaisten opiskelumahdollisuuksiin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa.

Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa valmiuksiaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus).

Silloin, kun tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, vaan tarkoitus on valmentautua mahdollisemman itsenäiseen elämään ja työelämään, voi opiskelija hankkia ja vahvistaa näitä valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus).

Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. 

Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla  se on tehtävänä järjestämisluvassa. Vaativan erityisen tuen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. 

Millaiset kelpoisuusvaatimukset eritystä tukea antavilla opettajilla on?

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (1150/2017) astui voimaan 1.1.2018. Asetuksessa säännellään mm. vaativaa erityistä tukea antavan opettajan kelpoisuudesta ammatillisessa koulutuksessa.

Asetusmuutos ei  muuttanut tulkintaa erityisopettajien asemasta, ja kelpoisuusehdot vastaavat ennen asetusmuutosta voimassa ollutta erityisopettajan kelpoisuutta.

Erityiseen tukeen oikeutetut opiskelijat opiskelevat tavallisesti yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetuksesta ja erityisestä tuesta vastaavat tällöin opettajat sekä asetuksen 16 §:n kelpoisuusehdot täyttävät opettajat yhdessä.

Vaativaa erityistä tukea järjestävät vain ne koulutuksen järjestäjät, joiden tehtäväksi tämä on määrätty järjestämisluvassa. Tällöin koulutuksen järjestäjällä ei kyseiseen tehtävään liittyen ole muita kuin vaativaan erityiseen tukeen oikeutettuja opiskelijoita, jolloin opettajan tulee aina täyttää 16 §:n edellytykset.

Tarkemmin: Erityinen tuki ja vaativa erityinen tuki – opettajien kelpoisuusvaatimukset

Koulutuksen läpäisyn tehostaminen

Miten reformilla pyritään vähentämään keskeyttämistä?

Uudessa rahoitusmallissa rahaa tuovat mm. tutkinnot ja tutkinnon osat, mikä kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta ja siitä, että heidän osaamisensa kehittyy suunnitellulla tavalla.

Jokaiselle nuorelle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan juuri hänelle sopivimmasta tavasta opiskella ja saada tukea ja ohjausta opintojen aikana. Yksilölliset opintopolut motivoivat nuorta.

Keskeyttämistä on vähennetty onnistuneesti vuosina 2011-2016 ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa, ja työ jatkuu reformin myötä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

Miten varmistetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuus?

Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia.   

Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään.

Strategiarahoitus

Onko strategiarahoituksen käyttöaikaa rajattu?

Ei, lähtökohtaisesti strategiarahoituksen käyttöä ei rajoiteta ajallisesti ja sitä voi käyttää useamman vuoden aikana siihen kehittämistoimintaan, johon strategiarahoitus on myönnetty.

Tarvittaessa rahoituksen käyttöaikaa voidaan kuitenkin rajata järjestäjäkohtaisella päätöksellä. Hakemuksessa koulutuksen järjestäjän tulee kuvata, mikä on suunniteltu aikataulu ja kesto kehittämistoiminnalle, johon strategiarahoitusta haetaan.

Voiko samaa kehittämistoimintaa varten hakea strategiarahoitusta uudelleen tulevina vuosina?

Kyllä, etukäteen ei ole rajattu mahdollisuutta hakea strategiarahoitusta useampana vuotena samaan kehittämistoimintaan.

Strategiarahoituksesta päätettäessä arvioidaan hakemuksen perusteella, onko mahdolliselle lisärahoitukselle tarvetta. Esimerkiksi pitkäkestoisille hankkeille strategiarahoitusta voidaan myöntää useamman kerran.

Tavoitteena on, että pitkäkestoisessa kehittämistoiminnassa koulutuksen järjestäjä ja OKM kävisivät säännöllistä vuoropuhelua tavoitteista sekä seuraisivat asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tämä osaltaan lisäisi läpinäkyvyyttä ja loisi ennakoitavampaa perustaa mahdollisen jatkorahoituksen myöntämiselle.

Fuusiota varten strategiarahoitusta voidaan myöntää enintään kolme kolmena perättäisenä vuonna.

Avataanko strategiarahoituksen haku vuosittain?

Kyllä, ja strategiarahoitusta myönnetään vuosittain hakemuksesta.

Edellytetäänkö koulutuksen järjestäjältä omarahoitusosuutta?

Ei, strategiarahoituksen myöntäminen ei edellytä koulutuksen järjestäjän omarahoitusosuutta, vaan strategiarahoitus voi kattaa kaikki kehittämistoiminnan kustannukset.  Tarvittaessa strategiarahoituksen päätöksessä voidaan kuitenkin asettaa järjestäjäkohtaisia ehtoja.

Riittääkö kirjaamoon toimitettaville hakemuksille 16.4. postileima vai pitääkö niiden olla perillä tuona päivänä?

Postileima ei riitä, vaan allekirjoitettujen hakemusten tulee olla toimitettuina kirjaamoon viimeistään 16.4.2018.

Mihin hankintoihin strategiarahoitusta voidaan myöntää?

Strategiarahoituksen käytölle ei ole etukäteen asetettu erikseen strategiarahoitusta koskevia rajoituksia. Hakemuksessa tulee kuvata ja perustella, mikä olisi haetun kehittämistoiminnan kannalta tarpeellista ja paras tapa toteuttaa toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Strategiarahoituksella ei kuitenkaan ole tarkoitus rahoittaa mitään sellaista, josta järjestäjän tulee lainsäädännön nojalla huolehtia normaalina toimintana. Strategiarahoituksen käytössä tulee noudattaa hankintalakia ja muuta lainsäädäntöä toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä.

Pidetäänkö hakemusten arvioinnissa tärkeimpänä kriteerinä yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa?

Hakemuksia arvioidaan sen mukaan, mikä on haetun kehittämistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa kehittämistoimintaa. Hakijan tulee itse arvioida ja kuvata hakemuksessaan, onko haetun kehittämistoiminnan ja sille asetettujen tavoitteiden kannalta hyvä toteuttaa kehittämistoiminta yhteistyössä muiden ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Mikäli kyseessä on yhteishanke, jokainen toimija toimittaa annettujen ohjeiden mukaisesti oman hakemuksensa.

Voiko strategiarahoitusta hakea kehittämistoimintaa varten, jota toteutetaan tällä hetkellä Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella?

Haetulla kehittämistoiminnalla ei saa olla päällekkäisyyttä järjestäjän muuta kautta rahoitetun kehittämistoiminnan kanssa.

Arviointiasteikko

Muuttuuko ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko?

Ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko muuttuu ammatillisissa perustutkinnoissa, mutta ei ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa eikä valmentavissa koulutuksissa.

Ammatillisissa perustutkinnoissa arviointiasteikko muuttuu kolmiportaisesta (1–3) viisiportaiseksi (1–5). Ammatillisten perustutkintojen ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan jatkossa käyttäen asteikkoa 1–5.

Osa-alueista koostuvat kolme yhteistä tutkinnon osaa (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen) arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatillisen perustutkintojen valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin mahdollisesti sisältyvät ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat.

Jos opiskelijan osaamisen arviointia on mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti kuten aiemminkin.

Arviointiasteikko muutetaan viisiportaiseksi, jotta ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanat olisivat nykyistä erottelevampia ja opiskelijoiden näkökulmasta myös oikeudenmukaisempia. Nykyistä erottelevampi arviointiasteikko mahdollistaa sen, että korkeakoulut voivat hyödyntää ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksia nykyistä paremmin opiskelijavalinnoissa. Lisäksi viisiportainen arviointiasteikko motivoisi opiskelijoita tavoittelemaan parempaa osaamista ja korkeampia arvosanoja.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen arvioidaan nykyiseen tapaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaamisen arviointi tehdään nykyiseen tapaan sanallisesti kuvaamalla osaamista.

 

Milloin viisiportainen arviointiasteikko otetaan käyttöön?

Viisiportainen arviointiasteikko otetaan käyttöön 1.8.2018, kun uudet ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet ja viisiportaiselle asteikolle määritellyt arvioinnin kriteerit ovat käytettävissä. 1.8.2018 ja sen jälkeen aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden osaaminen arvioidaan koulutuksen alusta saakka viisiportaisella asteikolla.

1.1.2018 – 31.7.2018 perustutkintokoulutuksen aloittavat opiskelijat aloittavat ammatillisen perustutkinnon suorittamisen vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon ei voi enää ottaa uusia opiskelijoita. Osaaminen osoitetaan ja arvioidaan uuden lainsäädännön mukaisesti, mutta 31.7.2018 saakka vielä asteikolla 1–3 vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti.

1.1.–31.7.2018 perustutkintokoulutuksen aloittanut opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintonsa loppuun uusien 1.8.2018 voimaan tulevien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa uuden lainsäädännön mukaisesti. Opiskelijan ajalla 1.1.–31.7.2018 arviointiasteikolla 1–3 saamat arvosanat muutetaan vastaamaan arviointiasteikon 1–5 mukaisia arvosanoja. Arvosanojen muuntaminen tehdään arviointiaineiston perusteella seuraavasti: 1 => 1 tai 2, 2 => 3 tai 4, 3 => 5.

Millaista arviointiasteikkoa käytetään ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa?

Ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen arviointiasteikosta ei säädetä ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä. Arviointiasteikko on koulutuksen järjestäjän päätettävissä.

Järjestämislupien uudistaminen

Miten opiskelijavuosi lasketaan?

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017) löytyy Finlexistä. Lain 32 b §:ssä säädetään opiskelijavuoden käsitteestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista (682/2017) löytyy Finlexistä. Asetuksen 1 §:ssä säädetään tarkemmin opiskelijavuoteen kuuluvista päivistä.

 

Minkälainen suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkintokohtaisesti tulee olla?

Uuden lainsäädännön mukaisesti koulutuksen järjestäjän tulee laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Tässä vaiheessa hakemuksen liitteeksi riittää alustava suunnitelma koulutuksen järjestäjän hakemien uusien tutkintojen osaamisen arvioinnin toteuttamisesta.

Suunnitelmalle ei ole vielä laadittu pohjamallia, joten se voi olla vapaamuotoinen. Suunnitelmasta tulisi ilmetä tiivistetysti olennaiset asiat osaamisen arvioinnin toteuttamisprosessista. Suunnitelma voi olla esimerkiksi näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tai ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja osaamisen arviointia koskevan suunnitelman kaltainen tutkintokohtainen selvitys, mutta sen ei tarvitse olla yhtä yksityiskohtainen kuin edellä mainitut nykymuotoiset suunnitelmat. Tarkoitus on, että alustava osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma palvelee myös koulutuksen järjestäjän oman toiminnan kehittämistä ja tulevan laadunhallintajärjestelmän toteuttamista.

Alustava osaamisen arviointisuunnitelma tulee laatia kaikista koulutuksen järjestäjän hakemista uusista tutkinnoista ja koulutuksista. Mikäli koulutuksen järjestäjä hakee viittä tai useampaa uutta tutkintoa, suunnitelman voi tässä vaiheessa laatia myös niin, että se sisältää yleisen suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sekä tutkintokohtaiset erityispiirteet tarvittaessa.

 

 

Mitä käy niille toimijoille, joilla on voimassaolevia näyttötutkinnon järjestämissopimuksia tutkintotoimikuntien kanssa, mutta ei ministeriön myöntämää ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa?

Uuden lainsäädännön mukaisesti 1.1.2018 lähtien koulutuksen järjestäjien tulee hankkia näytön toteuttaminen ja osaamisen arviointi sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolle on myönnetty uudessa ammatillista koulutusta koskevassa laissa tarkoitettu ministeriön myöntämä ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa näyttöä koskevaan tutkintoon. Ilman kyseistä järjestämislupaa, em. toimija ei voi ottaa vastaan näyttöjä 1.1.2018 alkaen.

Mikäli yllä tarkoitettu toimija ei ole hakenut em. järjestämislupaa tai toimijalle ei ole myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua järjestämislupaa, toimijan tulee toimintaa jatkaessaan 1.1.2018 lähtien ohjata opiskelijat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettuun näytön toteuttamiseen ja 53 §:ssä tarkoitettuun osaamisen arviointiin sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu kyseisen tutkinnon järjestämislupa.

Em. toimija voi jatkossakin myydä koulutuspalveluita kilpailuilla markkinoilla, vaikka se ei hakisi tai sille ei myönnettäisi järjestämislupaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n 6 momentin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota mahdollisuus suorittaa tutkinto tai tutkinnon osa yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat osaamisen kehittämispalveluita liiketaloudellisin perustein.

Säännöksen perustelujen mukaan käytännössä koulutuksen järjestäjä ja osaamisen kehittämispalveluita tarjoava toimija voisivat sopia, että toimijalta liiketaloudellisin perustein koulutuspalveluita ostavat henkilöt ohjattaisiin hakeutumaan tutkinnon tai tutkinnon osien suorittajaksi kyseiselle yhteistyökumppanina toimivalle lain 3 §:n mukaiselle koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä vastaisi tällöin tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta laissa säädetyn mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan voisi myydä näille toimijoille näyttöjen järjestämiseen ja tutkintojen myöntämiseen liittyviä palveluita, koska lakiin ehdotetun 31 §:n mukaisesti laissa tarkoitettuja tutkintoja ja niiden osia voidaan järjestää maksullisena palvelutoimintana vain silloin, jos kyseessä on 30 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta. Suoritettuja tutkinnon osia ja tutkintoja rahoitettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetyn mukaisesti.

 

 

Mitkä lomakkeet tulee täyttää, jos hakee ainoastaan työvoimakoulutuksen järjestämistehtävää?

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän saamiseksi koulutuksen järjestäjän tulee hakea ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa, joka sisältää työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän. Luvan hakemiseen liittyvät tarkemmat ohjeistukset löytyvät nettisivuillamme

Hakijan tulee täyttää nettisivuilta löytyvä lomake uuden järjestämisluvan hakemiseksi sekä liite 1: työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomake.

 

Miten työvoimakoulutusta järjestäneiden ammattikorkeakoulujen tulee toimia?

Ammattikorkeakouluja pyydetään olemaan yhteydessä johtaja Hannu Siréniin, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 0295 3 30292.

 

Mihin ehdotukset toiminta-alueiksi perustuvat?

Järjestäjille ehdotetut toiminta-alueet ovat alueita, joilla koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää alueen koulutus- ja osaamistarpeen mukaista koulutusta. Koska toiminta-alue on velvollisuus, ei koulutuksen järjestäjiä voida velvoittaa huolehtimaan laajemmasta alueesta kuin on koulutuksen saatavuuden näkökulmasta tarpeellista. Kuitenkin jotta ammatillisen koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan, on jokaiselle maakunnalle määritelty vähintään yksi koulutuksen järjestäjä, joka kykenee huolehtimaan alueen koulutus- ja osaamistarpeesta.

 

Onko järjestämislupa ehdotuksen opiskelijavuosissa otettu huomioon työvoimakoulutukseen lähtökohtaisesti tarkoitettuja opiskelijavuosia?

Ei ole, sillä työvoimakoulutuksen tehtävää ei ole ehdotettu kenellekään koulutuksen järjestäjälle vaan tehtävää tulee hakea.

Mikä on muistiossa mainittu maahanmuuttajakoulutuksen avustusten siirto 21 miljoonaa euroa?

Kyseessä ovat OKM:n aiemmin valtionavustuksina rahoittamaa koulutusta, ei TEM:n kotoutumiskoulutusta.

 

Mitä tietoja tarkoitetaan laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän luvuilla?

Laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdissa 8 ja 9 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien keskiarvot. Lisäksi pyydetyn mukaisesti ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.

 

Mitä tietoja tarkoitetaan työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän luvuilla?

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdassa 12 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 opiskelijatyövuodet tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen osalta. Lisäksi ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.

 

Järjestämisluvassa ei ole mukana ennen 1.1.2018 poistuneita tutkintoja. Voiko koulutuksen järjestäjä edelleen järjestää koulutusta poistuneisiin tutkintoihin ja myöntää tutkinnot?

Järjestämisluvissa on lueteltu vain tutkintorakenteen mukaisesti voimassa olevat tutkinnot.  Koulutuksen järjestäjillä on kuitenkin tutkintojen järjestämis- ja myöntämisoikeus niihin ammatillisiin perustutkintoihin, joihin heille on myönnetty aiemman lainsäädännön (630/1998) mukainen järjestämislupa.

Lisäksi koulutuksen järjestäjälle on annettu tutkintojen järjestämis- ja myöntämisoikeus niihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joita koskevan näyttötutkintojen järjestämissopimuksen tutkintotoimikunta on solminut 31.12.2017 mennessä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Jos opiskelija on aloittanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen ennen lain voimaantuloa eli vuonna 2017 tai sitä ennen, opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto loppuun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, joiden mukaan hän aloitti opintonsa. Suoritusaikaa on 31.12.2021 saakka. Tämän jälkeen opiskelija siirtyy suorittamaan tutkinnon loppuun tuolloin voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Uusia opiskelijoita tutkintorakenteesta poistuneisiin tutkintoihin ei voi ottaa.

Näin ollen koulutuksen järjestäjällä on oikeus arvioida ennen 1.1.2018 opinnot aloittaneiden opiskelijoiden osaaminen ja antaa todistukset niistä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, joihin sillä on ollut voimassa oleva näyttötutkinnon järjestämissopimus 31.12.2017, ja niistä perustutkinnoista, joita sillä on ollut oikeus järjestää kumotun lain (630/1998) mukaan myönnetyn järjestämisluvan perusteella.

Siirtymäsäännökset

Jos opiskelija on eronnut ja jättänyt opintonsa kesken ja hän hakee myöhemmin opiskelijaksi toiselle koulutuksen järjestäjälle ja tulee valituksi, voiko hän suorittaa tutkinnon loppuun vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti?

Jos opiskelija on katsottu eronneeksi, hänen opiskeluoikeutensa tiettyyn tutkintoon ja tietyllä koulutuksen järjestäjällä päättyy samalla. Jos henkilö tämän jälkeen hakee samalle tai toiselle koulutuksen järjestäjälle suorittamaan samaa tai toista tutkintoa ja hänet otetaan opiskelijaksi, hänet katsotaan uudeksi opiskelijaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että opiskelija aloittaa opintonsa uusimpien voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa uuden lainsäädännön mukaisesti. Uusimmat tutkinnon perusteet vastaavat parhaiten työelämän nopeastikin muuttuvia osaamistarpeita, joten on opiskelijan edun mukaista suorittaa tutkinto uusimpien perusteiden mukaisesti.

Voiko opiskelija jatkaa tutkinnon suorittamista vanhojen tutkinnon perusteiden mukaan, jos hän vaihtaa toiselle koulutuksen järjestäjälle, jolla on tarjolla opiskelijalle mieluisampi osaamisala?

Jos opiskelija on aloittanut tutkinnon suorittamisen vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti, mutta haluaa perustellusta syystä vaihtaa koulutuksen järjestäjää, hän voi jatkaa tutkinnon loppuun vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä ohjaa opiskelijan toiselle koulutuksen järjestäjälle. Jos opiskelija eroaa ja hakee itsenäisesti toiselle koulutuksen järjestäjälle, hänet katsotaan uudeksi opiskelijaksi.

Perusteltuja syitä ovat esim. vanhempien tai perheenjäsenten paikkakunnan vaihto, uusi työpaikka tai nykyisen koulutuksen järjestäjän rajallinen osaamisalojen tai valinnaisten tutkinnon osien tarjonta. Näissä tapauksissa tutkinnon suorittamisen voidaan katsoa jatkuvan suunnitelmallisesti ja keskeytyksettä.

 

Onko siirtymäsäännösten näkökulmasta merkitystä sillä, jatkaako henkilö opintojaan samassa vai eri oppilaitoksessa?

Siirtymäsäännökset eivät ota kantaa siihen, jatkaako henkilö opintojaan tai tutkinnon suorittamista samalla vai eri koulutuksen järjestäjällä. Ne ottavat kantaa henkilön statukseen. Jos henkilö ei ole lain tarkoittama opiskelija siirtymävaiheessa, hän on takaisin koulutukseen hakeutuessaan ja opiskeluoikeuden saadessaan uusi opiskelija.

Uudet opiskelijat aloittavat opintonsa uusimpien voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa uuden lainsäädännön mukaisesti.