Usein kysyttyä hallituksen esityksestä uudeksi ammatillisen koulutuksen laiksi

Alle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä lakiesityksestä vastauksineen.

Onko sinulla jokin asia, johon haluaisit vastauksen? Lähetä kysymyksesi reformi@minedu.fi. Täydennämme osiota matkan varrella.

Yleistä ammatillisen koulutuksen reformista

Miten reformissa varmistetaan, että koulutustakuu toteutuu ja kaikki peruskoulun päättäneet saavat opiskelupaikan?

Koulutuspaikkojen tarjonta vaihtelee maakunnittain, mutta jokaisessa maakunnassa aloituspaikat riittävät peruskoulunsa päättäneiden tarpeisiin. Toki kaikkia ei voida ottaa suosituimmille aloille eikä omasta maakunnasta välttämättä löydy toiveiden mukaista koulutusalaa tai tutkintoa, joten pieni osa nuorista hakeutuu kauemmas opiskelemaan. 

Onko ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla oikeus saada edelleen opinto-ohjausta? Onko opinto-ohjaus kirjattu lakiin?

Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on hallituksen esityksen mukaan lakiin kirjattu oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin ammatilliseen perustutkintoon kuuluvista yhteisistä tutkinnon osista ja osa-alueista. Yhdeksi yhteiskunta- ja työelämäosaamisen tutkinnon osan osa-alueeksi on kaavailtu opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Tämä osa-alue on käytännössä näiden valmiuksien kehittämistä opinto-ohjauksen avulla. 

Voiko oma opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioida opiskelijan osaamista?

Kyllä voi. Osaamisen arvioijia koskevat hallintolain esteellisyyssäännökset, jossa esteellisyys tulee esimerkiksi sukulaissuhteen, toimeksiantosuhteen tai asian ratkaisusta saatavan hyödyn tai vahingon perusteella tai muun puolueettomuuden vaarantumisen perusteella. Myös muilla koulutusasteilla, kuten perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa oma opettaja toimii opiskelijan osaamisen arvioijana.

Miten varmistetaan opiskelijoiden osaamisen laatu ja vältetään tulosten tehtailu?

Opiskelijoiden osaamisen laatua varmistetaan monin eri tavoin lähtien valtakunnallisesti määritellyistä tutkinnon perusteista ja koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmistä aina yksittäisen opiskelijan osaamisen arviointiin saakka.

Kaikilla ammatillisten tutkintojen osilla on valtakunnallisesti määritellyt ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit ja osaamisen osoittamistavat, joihin opiskelijan osaamista verrataan.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamista arvioivat yhdessä pääsääntöisesti opettaja ja työelämän edustaja.  Osaamisen arviointiin osallistuvilla työelämän edustajilla ei ole intressiä tehtailla tutkintoja, vaan he haluavat työelämään henkilöitä, joilla on tutkinnon suorittamiseksi vaadittava osaaminen, jolla pärjää työelämässä. Yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden sekä valinnaisten tutkinnon osien osaamista arvioi opettaja. Pedagogisesti pätevä opettaja, joka on arvioinnin ammattilainen, on siis lähtökohtaisesti aina mukana osaamisen arvioinnissa. 

Kaikille osaamisen arvioijille on määritelty osaamisvaatimukset laissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä on velvoite perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin.

 Koulutuksen järjestäjän vastaa järjestämiensä tutkintojen laadusta ja laadun jatkuvasta parantamisesta. Koulutuksen järjestäjän on lisäksi säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistettava järjestämiensä arviointien keskeiset tulokset.

Myös valtakunnalliset työelämätoimikunnat osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen. Niiden tulee muun muassa toimittaa tieto havaitsemistaan puutteista ministeriölle, jotta ministeriö voi ryhtyä toimiin puutteiden korjaamiseksi.

Voiko jatkossakin ammatillisen koulutuksen tutkinnolla hakea korkeakouluun?

Kaikki ammatilliset tutkinnot tuottavat myös jatkossa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja säilyy, samoin oikeus osallistua ylioppilastutkintoon.

Jatko-opintovalmiuksia vahvistetaan ammatillisen koulutuksen aikana monin eri tavoin. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kaikille opiskelijoille pakollisia yhteisiä tutkinnon osia, joissa vahvistetaan mm. äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten ja matematiikan osaamista. Lisäksi yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia parantavia opintoja voisi sisällyttää ammatilliseen perustutkintoon valinnaisina tutkinnon osina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat voivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina tarvittaessa. Myös ammatilliset tutkinnon osat ja erityisesti niihin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot vahvistavat jatko-opintovalmiuksia. 

Miten reformi tukee nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä?

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan opiskelupaikka toisella asteella. Jatkossa kaikille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan nuorelle sopivasta ja häntä motivoivasta tavasta opiskella sekä saada tukea ja ohjausta opintojen aikana. 

Jatkossa koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta niille, jotka ovat vaarassa pudota polulta ja tarvitsevat uutta polkua. 

Uusi rahoitusmalli kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentämään keskeyttämistä ja pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta. 

Miten reformi tukee maahanmuuttajien koulutusta?

Jatkossa ammatilliseen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta, esimerkiksi maahanmuuttajille heti kotoutumiskoulutuksen jälkeen. 

Uusi tutkintojärjestelmä lisää mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä ja mahdollistaa joustavat opintopolut. Opiskelija voi suorittaa kokonaisia tutkintoja tai tutkinnon osan tai osia. Maahanmuuttaja voi esimerkiksi edetä kohti tutkintoa vaiheittain, jos koko tutkinto tuntuu aluksi liian suurelta tavoitteelta.

Kaikkiin ammatilliseen perustutkintoihin sisältyy yhteisiä tutkinnon osia, joiden avulla varmistetaan että ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on työssä ja elämässä tarvittavat perustaidot, kaikilla toimialoilla tarvittavaa yhteistä osaamista sekä yhtäläiset valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Maahanmuuttaja voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisina osina esim. suomen tai ruotsin kielen opintoja tai yhteiskunta- ja työelämäosaamista ja vahvistaa näin edellytyksiään pärjätä Suomen työmarkkinoilla.

Jatkossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi, joten maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja löytää hänelle motivoivin tapa opiskella. Tarvittaessa osana tutkintokoulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, joiden avulla opiskelija voi vahvistaa opiskelutaitoja, kuten kielellisiä matemaattisia tai tietoteknisiä valmiuksia tai opiskelutekniikkaa.

Miten työvoimakoulutus hoidetaan osana ammatillista koulutusta?

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirretään osaksi uutta ammatillista koulutusta vuoden 2018 alusta lukien. Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää oikeus järjestää ammatillisia tutkintoja ja koulutusta työvoimakoulutuksena.

Työvoimakoulutukseen kohdennetaan tietty osa valtion talousarviossa päätetystä ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärästä. Vastaavasti työvoimakoulutuksen järjestämisoikeuden saaneen koulutuksen järjestäjän opiskelijavuosimäärästä tietty osa varataan työvoimakoulutukseen. Koulutuksen järjestäjä toteuttaa koulutusta työ- ja elinkeinoviranomaisen osoittamille asiakkaille.

Osaksi uutta ammatillista koulutusta siirtyvässä työvoimakoulutuksessa noudatetaan pääasiassa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä poiketaan kuitenkin mm. opiskelijaksi ottamisessa ja koulutuspalveluiden suunnittelussa. Opiskelijaksi ottamisessa säilyy työ- ja elinkeinoviranomaisen tekemä työvoimapoliittinen harkinta. Lisäksi edellytetään, että koulutuksen järjestäjä tekee työvoimakoulutusta suunnatessaan yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueiden kanssa. Koulutusta toteutettaessa järjestäjän tulee kuulla työ- ja elinkeinohallintoa.

Vastuu työ- ja elinkeinopolitiikasta säilyy edelleen työ- ja elinkeinohallinnon alalla, samoin työ- ja elinkeinohallinnon henkilöasiakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätöksenteko ja lainsäädäntö. Opetushallinto vastaa opetushallinnon alalle siirtyvän työvoimakoulutuksen koulutuksen toteutuksesta, laadusta ja rahoituksesta.

Tuoko reformi uusia mahdollisuuksia koulutusvientiin?

Kyllä. Jatkossa koulutuksen järjestäjä voi myydä kaikkia järjestämisluvassa määrättyjä ammatillisia tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta EU/ETA-alueen ulkopuolella. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi myydä tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta tilauskoulutuksena opiskelijaryhmille ja toteuttaa koulutuksen missä vain, jos opiskelijat ovat ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisia. Tutkintoon johtamatonta koulutusta on voinut viedä jo tähänkin asti, ja se siis on mahdollista myös reformin jälkeen.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne

Miten tutkintorakenne uudistuu?

Tutkintoja on jatkossa 164 aiemman 351 tutkinnon sijaan. Tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia. Opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti nykyisestä. Vaikka yksittäisen ammatillisten tutkintojen määrä vähenee, työ- ja elinkeinoelämän tarvitsema osaaminen säilyy edelleen osana ammatillisia tutkintoja esim. osaamisaloina tai valinnaisten tutkinnon osien mahdollistamana suuntautumisena tutkinnon sisällä.

Laaja-alaisemmilla tutkinnoilla pystytään joustavammin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, eikä työelämän tarpeiden muuttuessa tarvitse aina luoda uutta tutkintoa, kuten nykyisin. 

Työpaikalla oppiminen

Jatkossa työpaikoilla on enemmän ohjattua oppimista. Miten varmistetaan, että opiskelijat oikeasti oppivat eikä heitä käytetä halpatyövoimana?

Lausuntokierroksen jälkeen säädöksiä on muutettu ja lakiin on kirjattu pelisäännöt kaikille osapuolille. Esimerkiksi koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOS). Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä vastuulliselta ohjaajalta tai ohjaajilta.

Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOS:ssa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla. 

Mikä on oppisopimuksen ja koulutussopimuksen ero?

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan. 

Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan. 

Miten kannustetaan koulutuksen järjestäjiä järjestämään oppisopimuskoulutusta?

Oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan nostamalla oppisopimuskoulutuksesta maksettava rahoitus oppilaitosmuotoisen koulutuksen tasolle. Tämä kannustaa oppilaitoksia rakentamaan myös uudentyyppisiä 2+1-mallin mukaisia opintoja, joissa osa opinnoista suoritetaan oppilaitoksessa tai vaikkapa koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena ja osa oppisopimuskoulutuksena.  

Voiko työsuhteessa oleva opiskelija oppia omalla työpaikallaan, jos työnantaja ei halua solmia oppisopimusta ja koulutussopimuksessa ei saa olla työsuhdetta?

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta nykytilaa vastaavasti. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Osaamisen henkilökohtaistaminen

Mistä asioista sovitaan kaikille opiskelijoille tehtävässä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa?

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta. 

Erityisopetus

Miten reformi vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden opiskelumahdollisuuksiin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa. Erityinen tuki on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee antaa opiskelijan tarvitsema erityinen tuki. Erityisen tuen järjestämisen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. 

 

Miten ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa vammaisten opiskelumahdollisuuksiin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa.

Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa valmiuksiaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus).

Silloin, kun tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, vaan tarkoitus on valmentautua mahdollisemman itsenäiseen elämään ja työelämään, voi opiskelija hankkia ja vahvistaa näitä valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus).

Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. 

Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla  se on tehtävänä järjestämisluvassa. Vaativan erityisen tuen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. 

Koulutuksen läpäisyn tehostaminen

Miten reformilla pyritään vähentämään keskeyttämistä?

Uudessa rahoitusmallissa rahaa tuovat mm. tutkinnot ja tutkinnon osat, mikä kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta ja siitä, että heidän osaamisensa kehittyy suunnitellulla tavalla.

Jokaiselle nuorelle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan juuri hänelle sopivimmasta tavasta opiskella ja saada tukea ja ohjausta opintojen aikana. Yksilölliset opintopolut motivoivat nuorta.

Keskeyttämistä on vähennetty onnistuneesti vuosina 2011-2016 ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa, ja työ jatkuu reformin myötä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

Miten varmistetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuus?

Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia.   

Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään.

Arviointiasteikko

Muuttuuko ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko?

Ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko muuttuu valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan ammatillisissa perustutkinnoissa, mutta ei ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa eikä valmentavissa koulutuksissa. Asetus on lausuntokierroksella 4.7.2017 asti. Lopullisesti arviointiasteikon muutoksesta päätetään lausuntopalautteen perusteella.

Ammatillisissa perustutkinnoissa arviointiasteikko muuttuu kolmiportaisesta (1–3) viisiportaiseksi (1–5). Ammatillisten perustutkintojen ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan jatkossa käyttäen asteikkoa 1–5.

Osa-alueista koostuvat kolme yhteistä tutkinnon osaa (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen) arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatillisen perustutkintojen valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin mahdollisesti sisältyvät ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat.

Jos opiskelijan osaamisen arviointia on mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti kuten aiemminkin.

Arviointiasteikko muutetaan viisiportaiseksi, jotta ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanat olisivat nykyistä erottelevampia ja opiskelijoiden näkökulmasta myös oikeudenmukaisempia. Nykyistä erottelevampi arviointiasteikko mahdollistaa sen, että korkeakoulut voivat hyödyntää ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksia nykyistä paremmin opiskelijavalinnoissa. Lisäksi viisiportainen arviointiasteikko motivoisi opiskelijoita tavoittelemaan parempaa osaamista ja korkeampia arvosanoja.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen arvioidaan nykyiseen tapaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaamisen arviointi tehdään nykyiseen tapaan sanallisesti kuvaamalla osaamista.