Usein kysyttyä uudesta ammatillisen koulutuksen laista

Alle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä 1.1.2018 voimaan tulevasta ammatillisen koulutuksen laista.

Onko sinulla jokin asia, johon haluaisit vastauksen? Lähetä kysymyksesi reformi@minedu.fi. Täydennämme osiota matkan varrella.

Lisää usein kysyttyjä kysymyksiä löydät Opetushallituksen Reformintuki-sivulta.

Yleistä ammatillisen koulutuksen reformista

Miten reformissa varmistetaan, että koulutustakuu toteutuu ja kaikki peruskoulun päättäneet saavat opiskelupaikan?

Koulutuspaikkojen tarjonta vaihtelee maakunnittain, mutta jokaisessa maakunnassa aloituspaikat riittävät peruskoulunsa päättäneiden tarpeisiin. Toki kaikkia ei voida ottaa suosituimmille aloille eikä omasta maakunnasta välttämättä löydy toiveiden mukaista koulutusalaa tai tutkintoa, joten pieni osa nuorista hakeutuu kauemmas opiskelemaan. 

Onko ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalla oikeus saada edelleen opinto-ohjausta? Onko opinto-ohjaus kirjattu lakiin?

Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on hallituksen esityksen mukaan lakiin kirjattu oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin ammatilliseen perustutkintoon kuuluvista yhteisistä tutkinnon osista ja osa-alueista. Yhdeksi yhteiskunta- ja työelämäosaamisen tutkinnon osan osa-alueeksi on kaavailtu opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Tämä osa-alue on käytännössä näiden valmiuksien kehittämistä opinto-ohjauksen avulla. 

Voiko oma opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioida opiskelijan osaamista?

Kyllä voi. Osaamisen arvioijia koskevat hallintolain esteellisyyssäännökset, jossa esteellisyys tulee esimerkiksi sukulaissuhteen, toimeksiantosuhteen tai asian ratkaisusta saatavan hyödyn tai vahingon perusteella tai muun puolueettomuuden vaarantumisen perusteella. Myös muilla koulutusasteilla, kuten perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa oma opettaja toimii opiskelijan osaamisen arvioijana.

Vaikuttaako reformi ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan opiskelijan opintososiaalisiin etuuksiin?

Ammatillisesta koulutuksesta annettu laki ei merkittävästi vaikuta opiskelijan opintososiaalisiin etuuksiin.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on jatkossakin päätoimisissa opinnoissa oikeus opintotukilain mukaisiin etuuksiin.

Oikeus maksuttomaan ateriaan laajenee koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa päätoimisesti suorittavia opiskelijoita. Tämä parantaa erityisesti aikuisopiskelijoiden opintososiaalisia etuuksia, koska voimassa olevan sääntelyn mukaan ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona suorittavat opiskelijat eivät ole oikeutettuja maksuttomaan ateriaan.

Miten varmistetaan opiskelijoiden osaamisen laatu ja vältetään tulosten tehtailu?

Opiskelijoiden osaamisen laatua varmistetaan monin eri tavoin lähtien valtakunnallisesti määritellyistä tutkinnon perusteista ja koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmistä aina yksittäisen opiskelijan osaamisen arviointiin saakka.

Kaikilla ammatillisten tutkintojen osilla on valtakunnallisesti määritellyt ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet sekä arvioinnin kriteerit ja osaamisen osoittamistavat, joihin opiskelijan osaamista verrataan.

Ammatillisten tutkinnon osien osaamista arvioivat yhdessä pääsääntöisesti opettaja ja työelämän edustaja.  Osaamisen arviointiin osallistuvilla työelämän edustajilla ei ole intressiä tehtailla tutkintoja, vaan he haluavat työelämään henkilöitä, joilla on tutkinnon suorittamiseksi vaadittava osaaminen, jolla pärjää työelämässä. Yhteisten tutkinnon osien ja niiden osa-alueiden sekä valinnaisten tutkinnon osien osaamista arvioi opettaja. Pedagogisesti pätevä opettaja, joka on arvioinnin ammattilainen, on siis lähtökohtaisesti aina mukana osaamisen arvioinnissa. 

Kaikille osaamisen arvioijille on määritelty osaamisvaatimukset laissa. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä on velvoite perehdyttää työelämän arvioijat osaamisen arviointiin.

 Koulutuksen järjestäjän vastaa järjestämiensä tutkintojen laadusta ja laadun jatkuvasta parantamisesta. Koulutuksen järjestäjän on lisäksi säännöllisesti osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laadunhallintajärjestelmiensä ulkopuoliseen arviointiin sekä julkistettava järjestämiensä arviointien keskeiset tulokset.

Myös valtakunnalliset työelämätoimikunnat osallistuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadun varmistamiseen. Niiden tulee muun muassa toimittaa tieto havaitsemistaan puutteista ministeriölle, jotta ministeriö voi ryhtyä toimiin puutteiden korjaamiseksi.

Miten reformi tukee nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä?

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan opiskelupaikka toisella asteella. Jatkossa kaikille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan nuorelle sopivasta ja häntä motivoivasta tavasta opiskella sekä saada tukea ja ohjausta opintojen aikana. 

Jatkossa koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta niille, jotka ovat vaarassa pudota polulta ja tarvitsevat uutta polkua. 

Uusi rahoitusmalli kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentämään keskeyttämistä ja pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta. 

Miten reformi tukee maahanmuuttajien koulutusta?

Jatkossa ammatilliseen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta, esimerkiksi maahanmuuttajille heti kotoutumiskoulutuksen jälkeen. 

Uusi tutkintojärjestelmä lisää mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä ja mahdollistaa joustavat opintopolut. Opiskelija voi suorittaa kokonaisia tutkintoja tai tutkinnon osan tai osia. Maahanmuuttaja voi esimerkiksi edetä kohti tutkintoa vaiheittain, jos koko tutkinto tuntuu aluksi liian suurelta tavoitteelta.

Kaikkiin ammatilliseen perustutkintoihin sisältyy yhteisiä tutkinnon osia, joiden avulla varmistetaan että ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on työssä ja elämässä tarvittavat perustaidot, kaikilla toimialoilla tarvittavaa yhteistä osaamista sekä yhtäläiset valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Maahanmuuttaja voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisina osina esim. suomen tai ruotsin kielen opintoja tai yhteiskunta- ja työelämäosaamista ja vahvistaa näin edellytyksiään pärjätä Suomen työmarkkinoilla.

Jatkossa jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi, joten maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja löytää hänelle motivoivin tapa opiskella. Tarvittaessa osana tutkintokoulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, joiden avulla opiskelija voi vahvistaa opiskelutaitoja, kuten kielellisiä matemaattisia tai tietoteknisiä valmiuksia tai opiskelutekniikkaa.

Miten työvoimakoulutus hoidetaan osana ammatillista koulutusta?

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirretään osaksi uutta ammatillista koulutusta vuoden 2018 alusta lukien. Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää oikeus järjestää ammatillisia tutkintoja ja koulutusta työvoimakoulutuksena.

Työvoimakoulutukseen kohdennetaan tietty osa valtion talousarviossa päätetystä ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärästä. Vastaavasti työvoimakoulutuksen järjestämisoikeuden saaneen koulutuksen järjestäjän opiskelijavuosimäärästä tietty osa varataan työvoimakoulutukseen. Koulutuksen järjestäjä toteuttaa koulutusta työ- ja elinkeinoviranomaisen osoittamille asiakkaille.

Osaksi uutta ammatillista koulutusta siirtyvässä työvoimakoulutuksessa noudatetaan pääasiassa ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännöstä poiketaan kuitenkin mm. opiskelijaksi ottamisessa ja koulutuspalveluiden suunnittelussa. Opiskelijaksi ottamisessa säilyy työ- ja elinkeinoviranomaisen tekemä työvoimapoliittinen harkinta. Lisäksi edellytetään, että koulutuksen järjestäjä tekee työvoimakoulutusta suunnatessaan yhteistyötä työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueiden kanssa. Koulutusta toteutettaessa järjestäjän tulee kuulla työ- ja elinkeinohallintoa.

Vastuu työ- ja elinkeinopolitiikasta säilyy edelleen työ- ja elinkeinohallinnon alalla, samoin työ- ja elinkeinohallinnon henkilöasiakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätöksenteko ja lainsäädäntö. Opetushallinto vastaa opetushallinnon alalle siirtyvän työvoimakoulutuksen koulutuksen toteutuksesta, laadusta ja rahoituksesta.

Tuoko reformi uusia mahdollisuuksia koulutusvientiin?

Kyllä. Jatkossa koulutuksen järjestäjä voi myydä kaikkia järjestämisluvassa määrättyjä ammatillisia tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta EU/ETA-alueen ulkopuolella. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi myydä tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta tilauskoulutuksena opiskelijaryhmille ja toteuttaa koulutuksen missä vain, jos opiskelijat ovat ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisia. Tutkintoon johtamatonta koulutusta on voinut viedä jo tähänkin asti, ja se siis on mahdollista myös reformin jälkeen.

Opiskelijat kysyvät

Olen aloittanut opintoni ennen vuotta 2018. Muuttuuko jokin opinnoissani, kun uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö astuu voimaan?

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2018.  Ennen lain voimaantuloa eli vuonna 2017 tai sitä ennen ammatilliset opinnot aloittaneella opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto loppuun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, joiden mukaan hän aloitti opintonsa. Suoritusaikaa on 31.12.2021 asti. Opiskelija jatkaa opintojaan hänelle jo laaditun henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.

Opiskelijan arviointiasteikko säilyy entisellään (1-3), mutta osaaminen osoitetaan ja arvioidaan uuden lainsäädännön mukaisesti näytöissä, jota vastaavat monelta osin vanhan lainsäädännön ammattiosaamisen näyttöjä tai näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksia. Myös todistukset annetaan vuoden 2018 alusta alkaen uuden lainsäädännön mukaisina. Kesken oleva oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso järjestetään loppuun vanhojen säännösten mukaisesti. Uudet työpaikalla opiskelun jaksot järjestetään 1.1.2018 alkaen uuden lainsäädännön mukaisina.

Ennen uuden lain voimaantuloa ammatilliset opinnot aloittanut opiskelija voi halutessaan siirtyä suorittamaan tutkintoa uusien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Jos opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintoa uusien tutkintojen perusteiden mukaisesti, hänelle laaditaan uuden lainsäädännön mukainen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa, ja arvosanat muunnetaan vastaamaan arviointiasteikon 1-5 mukaisia arvosanoja.

Vuonna 2018 opintonsa aloittaneet opiskelevat 1.1.2018 voimaan tulevan lainsäädännön mukaisesti. Ammatillisten perustutkintojen uudet perusteet tulevat voimaan 1.8.2018, ja ne koskevat vuonna 2018 ja sen jälkeen aloittaneita.

Voinko jatkossakin hakea ammatillisen koulutuksen tutkinnolla korkeakouluun?

Kaikki ammatilliset tutkinnot tuottavat myös jatkossa yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Myös mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja säilyy, samoin oikeus osallistua ylioppilastutkintoon.

Ammatillisten tutkintojen tuottamaan jatko-opintokelpoisuuteen ei siis tehty ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä muutoksia, vaan jatko-opintokelpoisuus säilyy ennallaan ja siitä säädetään edelleen ammattikorkeakoulu- ja yliopistolainsäädännössä.

Korkeakoulut päättävät kuitenkin itse opiskelijavalintamenettelyistään ja opiskelijaksi ottamisesta lainsäädännön puitteissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut ovat yhdessä käynnistäneet prosessin korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamiseksi. Lisätietoa löytyy ministeriön internetsivuilta 

Jatko-opintovalmiuksia vahvistetaan ammatillisen koulutuksen aikana monin eri tavoin. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kaikille opiskelijoille pakollisia yhteisiä tutkinnon osia, joissa vahvistetaan mm. äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten ja matematiikan osaamista. Lisäksi yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia parantavia opintoja voisi sisällyttää ammatilliseen perustutkintoon valinnaisina tutkinnon osina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat voivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina tarvittaessa. Myös ammatilliset tutkinnon osat ja erityisesti niihin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot vahvistavat jatko-opintovalmiuksia.

Haku koulutukseen

Muuttuvatko ammatillisen koulutuksen valintaperusteet?

Valintaperusteita vähennetään opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa koskevassa asetuksessa. Opetusministerin 6.10.2017 vahvistaman valintaperusteasetuksen mukaan valintakriteereistä poistetaan vailla perusasteen jälkeistä koulutuspaikkaa olevien pisteet, vähemmistösukupuolesta saatavat pisteet sekä urheilullisten ansioiden perusteella annettavat pisteet.

Taide- ja taitoaineet (liikunta, kuvataide, käsityö, kotitalous ja musiikki) huomioidaan edelleen sekä yleisessä koulumenestyksessä että painotettujen arvosanojen pisteissä. Painotettavista arvosanoista saatavien pisteiden tavoitteena on ollut tukea sellaisten hakijoiden koulutukseen pääsyä, joilla lukuaineiden keskiarvo on ollut heikompi ja taas vastaavasti taide- ja taitoaineiden arvosanat parempia. Samoin työkokemuksesta on mahdollista saada valintapisteitä samalla tavalla kuin ennenkin.

Valintaperusteasetusta sovelletaan hakijan hakeutuessa yhteishaussa suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Nykytilaa vastaavasti yhteishaussa koulutukseen hakeutuvat ne, jotka eivät ole perusopetuksen jälkeen suorittaneet ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakuajoista ja -menettelyistä.

Uusi valintaperusteasetus tulee voimaan samaan aikaan uuden ammatillista koulutusta koskevan lain (531/2017) kanssa. Valintaperusteasetusta sovelletaan ensimmäisen kerran kevään 2018 yhteishaussa.

Lue tarkemmin vahvistetusta asetuksesta ja perustelumuistiosta

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne

Miten tutkintorakenne uudistuu?

Tutkintoja on jatkossa 164 aiemman 351 tutkinnon sijaan. Tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia. Opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti nykyisestä. Vaikka yksittäisen ammatillisten tutkintojen määrä vähenee, työ- ja elinkeinoelämän tarvitsema osaaminen säilyy edelleen osana ammatillisia tutkintoja esim. osaamisaloina tai valinnaisten tutkinnon osien mahdollistamana suuntautumisena tutkinnon sisällä.

Laaja-alaisemmilla tutkinnoilla pystytään joustavammin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, eikä työelämän tarpeiden muuttuessa tarvitse aina luoda uutta tutkintoa, kuten nykyisin. 

Miten tutkintojen laajuudet muuttuvat?

Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkintojen osien mitoituksen peruste on osaamispiste. Vuoden 2018 alusta alkaen kaikki ammatillista perustutkintoa suorittavat 180 osaamispisteen laajuisen tutkinnon, johon sisältyvät myös yhteiset tutkinnon osat ja aiempia vapaasti valittavia tutkinnon osia vastaavat valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat.

Tietyillä aloilla laajuudeksi on mahdollista säätää yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää.

Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä ja erikoisammattitutkintojen 160, 180 tai 210 osaamispistettä.

Työpaikalla oppiminen

Jatkossa työpaikoilla on enemmän ohjattua oppimista. Miten varmistetaan, että opiskelijat oikeasti oppivat eikä heitä käytetä halpatyövoimana?

Lausuntokierroksen jälkeen säädöksiä on muutettu ja lakiin on kirjattu pelisäännöt kaikille osapuolille. Esimerkiksi koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOS). Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä vastuulliselta ohjaajalta tai ohjaajilta.

Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOS:ssa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla. 

Mikä on oppisopimuksen ja koulutussopimuksen ero?

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan. 

Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan. 

Miten kannustetaan koulutuksen järjestäjiä järjestämään oppisopimuskoulutusta?

Oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan nostamalla oppisopimuskoulutuksesta maksettava rahoitus oppilaitosmuotoisen koulutuksen tasolle. Tämä kannustaa oppilaitoksia rakentamaan myös uudentyyppisiä 2+1-mallin mukaisia opintoja, joissa osa opinnoista suoritetaan oppilaitoksessa tai vaikkapa koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena ja osa oppisopimuskoulutuksena.  

Voiko työsuhteessa oleva opiskelija oppia omalla työpaikallaan, jos työnantaja ei halua solmia oppisopimusta ja koulutussopimuksessa ei saa olla työsuhdetta?

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta nykytilaa vastaavasti. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Osaamisen henkilökohtaistaminen

Mistä asioista sovitaan kaikille opiskelijoille tehtävässä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa?

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta. 

Onko henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiselle säädetty määräaikaa?

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Tarkkaa ajankohtaa HOKS:n laatimiselle ei ole säädetty.

Oppisopimuskoulutuksen osalta suunnitelma tulee kuitenkin laatia oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pitää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Erityisopetus

Miten reformi vaikuttaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden opiskelumahdollisuuksiin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa. Erityinen tuki on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee antaa opiskelijan tarvitsema erityinen tuki. Erityisen tuen järjestämisen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. 

 

Miten ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa vammaisten opiskelumahdollisuuksiin?

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa.

Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa valmiuksiaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus).

Silloin, kun tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, vaan tarkoitus on valmentautua mahdollisemman itsenäiseen elämään ja työelämään, voi opiskelija hankkia ja vahvistaa näitä valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus).

Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. 

Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla  se on tehtävänä järjestämisluvassa. Vaativan erityisen tuen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa. 

Koulutuksen läpäisyn tehostaminen

Miten reformilla pyritään vähentämään keskeyttämistä?

Uudessa rahoitusmallissa rahaa tuovat mm. tutkinnot ja tutkinnon osat, mikä kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta ja siitä, että heidän osaamisensa kehittyy suunnitellulla tavalla.

Jokaiselle nuorelle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan juuri hänelle sopivimmasta tavasta opiskella ja saada tukea ja ohjausta opintojen aikana. Yksilölliset opintopolut motivoivat nuorta.

Keskeyttämistä on vähennetty onnistuneesti vuosina 2011-2016 ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa, ja työ jatkuu reformin myötä.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus

Miten varmistetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen ennakoitavuus?

Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia.   

Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään.

Arviointiasteikko

Muuttuuko ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko?

Ammatillisen koulutuksen arviointiasteikko muuttuu ammatillisissa perustutkinnoissa, mutta ei ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa eikä valmentavissa koulutuksissa.

Ammatillisissa perustutkinnoissa arviointiasteikko muuttuu kolmiportaisesta (1–3) viisiportaiseksi (1–5). Ammatillisten perustutkintojen ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan jatkossa käyttäen asteikkoa 1–5.

Osa-alueista koostuvat kolme yhteistä tutkinnon osaa (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen) arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatillisen perustutkintojen valinnaisiin ammatillisiin tutkinnon osiin mahdollisesti sisältyvät ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat.

Jos opiskelijan osaamisen arviointia on mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti kuten aiemminkin.

Arviointiasteikko muutetaan viisiportaiseksi, jotta ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden arvosanat olisivat nykyistä erottelevampia ja opiskelijoiden näkökulmasta myös oikeudenmukaisempia. Nykyistä erottelevampi arviointiasteikko mahdollistaa sen, että korkeakoulut voivat hyödyntää ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksia nykyistä paremmin opiskelijavalinnoissa. Lisäksi viisiportainen arviointiasteikko motivoisi opiskelijoita tavoittelemaan parempaa osaamista ja korkeampia arvosanoja.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa osaaminen arvioidaan nykyiseen tapaan asteikolla hyväksytty/hylätty, samoin ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaamisen arviointi tehdään nykyiseen tapaan sanallisesti kuvaamalla osaamista.

 

Milloin viisiportainen arviointiasteikko otetaan käyttöön?

Viisiportainen arviointiasteikko otetaan käyttöön 1.8.2018, kun uudet ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteet ja viisiportaiselle asteikolle määritellyt arvioinnin kriteerit ovat käytettävissä. 1.8.2018 ja sen jälkeen aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden osaaminen arvioidaan koulutuksen alusta saakka viisiportaisella asteikolla.

1.1.2018 – 31.7.2017 perustutkintokoulutuksen aloittavat opiskelijat aloittavat ammatillisen perustutkinnon suorittamisen vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti. Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon ei voi enää ottaa uusia opiskelijoita. Osaaminen osoitetaan ja arvioidaan uuden lainsäädännön mukaisesti, mutta 31.7.2018 saakka vielä asteikolla 1–3 vanhojen tutkinnon perusteiden mukaisesti.

1.1.–31.7.2018 perustutkintokoulutuksen aloittanut opiskelija siirtyy suorittamaan tutkintonsa loppuun uusien 1.8.2018 voimaan tulevien tutkinnon perusteiden mukaisesti.

Opiskelijan jo suorittamat tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet tunnustetaan osaksi uusien tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa uuden lainsäädännön mukaisesti. Opiskelijan ajalla 1.1.–31.7.2018 arviointiasteikolla 1–3 saamat arvosanat muutetaan vastaamaan arviointiasteikon 1–5 mukaisia arvosanoja. Arvosanojen muuntaminen tehdään arviointiaineiston perusteella seuraavasti: 1 => 1 tai 2, 2 => 3 tai 4, 3 => 5.

Järjestämislupien uudistaminen

Miten opiskelijavuosi lasketaan?

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017) löytyy Finlexistä. Lain 32 b §:ssä säädetään opiskelijavuoden käsitteestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista (682/2017) löytyy Finlexistä. Asetuksen 1 §:ssä säädetään tarkemmin opiskelijavuoteen kuuluvista päivistä.

 

Minkälainen suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkintokohtaisesti tulee olla?

Uuden lainsäädännön mukaisesti koulutuksen järjestäjän tulee laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Tässä vaiheessa hakemuksen liitteeksi riittää alustava suunnitelma koulutuksen järjestäjän hakemien uusien tutkintojen osaamisen arvioinnin toteuttamisesta.

Suunnitelmalle ei ole vielä laadittu pohjamallia, joten se voi olla vapaamuotoinen. Suunnitelmasta tulisi ilmetä tiivistetysti olennaiset asiat osaamisen arvioinnin toteuttamisprosessista. Suunnitelma voi olla esimerkiksi näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tai ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja osaamisen arviointia koskevan suunnitelman kaltainen tutkintokohtainen selvitys, mutta sen ei tarvitse olla yhtä yksityiskohtainen kuin edellä mainitut nykymuotoiset suunnitelmat. Tarkoitus on, että alustava osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma palvelee myös koulutuksen järjestäjän oman toiminnan kehittämistä ja tulevan laadunhallintajärjestelmän toteuttamista.

Alustava osaamisen arviointisuunnitelma tulee laatia kaikista koulutuksen järjestäjän hakemista uusista tutkinnoista ja koulutuksista. Mikäli koulutuksen järjestäjä hakee viittä tai useampaa uutta tutkintoa, suunnitelman voi tässä vaiheessa laatia myös niin, että se sisältää yleisen suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sekä tutkintokohtaiset erityispiirteet tarvittaessa.

 

 

Mitä käy niille toimijoille, joilla on voimassaolevia näyttötutkinnon järjestämissopimuksia tutkintotoimikuntien kanssa, mutta ei ministeriön myöntämää ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa?

Uuden lainsäädännön mukaisesti 1.1.2018 lähtien koulutuksen järjestäjien tulee hankkia näytön toteuttaminen ja osaamisen arviointi sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolle on myönnetty uudessa ammatillista koulutusta koskevassa laissa tarkoitettu ministeriön myöntämä ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa näyttöä koskevaan tutkintoon. Ilman kyseistä järjestämislupaa, em. toimija ei voi ottaa vastaan näyttöjä 1.1.2018 alkaen.

Mikäli yllä tarkoitettu toimija ei ole hakenut em. järjestämislupaa tai toimijalle ei ole myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua järjestämislupaa, toimijan tulee toimintaa jatkaessaan 1.1.2018 lähtien ohjata opiskelijat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettuun näytön toteuttamiseen ja 53 §:ssä tarkoitettuun osaamisen arviointiin sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu kyseisen tutkinnon järjestämislupa.

Em. toimija voi jatkossakin myydä koulutuspalveluita kilpailuilla markkinoilla, vaikka se ei hakisi tai sille ei myönnettäisi järjestämislupaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n 6 momentin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota mahdollisuus suorittaa tutkinto tai tutkinnon osa yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat osaamisen kehittämispalveluita liiketaloudellisin perustein.

Säännöksen perustelujen mukaan käytännössä koulutuksen järjestäjä ja osaamisen kehittämispalveluita tarjoava toimija voisivat sopia, että toimijalta liiketaloudellisin perustein koulutuspalveluita ostavat henkilöt ohjattaisiin hakeutumaan tutkinnon tai tutkinnon osien suorittajaksi kyseiselle yhteistyökumppanina toimivalle lain 3 §:n mukaiselle koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä vastaisi tällöin tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta laissa säädetyn mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan voisi myydä näille toimijoille näyttöjen järjestämiseen ja tutkintojen myöntämiseen liittyviä palveluita, koska lakiin ehdotetun 31 §:n mukaisesti laissa tarkoitettuja tutkintoja ja niiden osia voidaan järjestää maksullisena palvelutoimintana vain silloin, jos kyseessä on 30 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta. Suoritettuja tutkinnon osia ja tutkintoja rahoitettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetyn mukaisesti.

 

 

Mitkä lomakkeet tulee täyttää, jos hakee ainoastaan työvoimakoulutuksen järjestämistehtävää?

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän saamiseksi koulutuksen järjestäjän tulee hakea ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa, joka sisältää työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän. Luvan hakemiseen liittyvät tarkemmat ohjeistukset löytyvät nettisivuillamme

Hakijan tulee täyttää nettisivuilta löytyvä lomake uuden järjestämisluvan hakemiseksi sekä liite 1: työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomake.

 

Miten työvoimakoulutusta järjestäneiden ammattikorkeakoulujen tulee toimia?

Ammattikorkeakouluja pyydetään olemaan yhteydessä johtaja Hannu Siréniin, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 0295 3 30292.

 

Mihin ehdotukset toiminta-alueiksi perustuvat?

Järjestäjille ehdotetut toiminta-alueet ovat alueita, joilla koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää alueen koulutus- ja osaamistarpeen mukaista koulutusta. Koska toiminta-alue on velvollisuus, ei koulutuksen järjestäjiä voida velvoittaa huolehtimaan laajemmasta alueesta kuin on koulutuksen saatavuuden näkökulmasta tarpeellista. Kuitenkin jotta ammatillisen koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan, on jokaiselle maakunnalle määritelty vähintään yksi koulutuksen järjestäjä, joka kykenee huolehtimaan alueen koulutus- ja osaamistarpeesta.

 

Onko järjestämislupa ehdotuksen opiskelijavuosissa otettu huomioon työvoimakoulutukseen lähtökohtaisesti tarkoitettuja opiskelijavuosia?

Ei ole, sillä työvoimakoulutuksen tehtävää ei ole ehdotettu kenellekään koulutuksen järjestäjälle vaan tehtävää tulee hakea.

Mikä on muistiossa mainittu maahanmuuttajakoulutuksen avustusten siirto 21 miljoonaa euroa?

Kyseessä ovat OKM:n aiemmin valtionavustuksina rahoittamaa koulutusta, ei TEM:n kotoutumiskoulutusta.

 

Mitä tietoja tarkoitetaan laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän luvuilla?

Laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdissa 8 ja 9 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien keskiarvot. Lisäksi pyydetyn mukaisesti ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.

 

Mitä tietoja tarkoitetaan työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän luvuilla?

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdassa 12 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 opiskelijatyövuodet tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen osalta. Lisäksi ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.