Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Ammatillisen koulutuksen reformissa lisätään ja monipuolistetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja vahvistetaan sen ohjausta opettajien ja työpaikkakouluttajien yhteistyönä.

Työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri muodoista muodostetaan opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kannalta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus.

Koulutussopimus

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut selvityshenkilöt valmistelemaan koulutussopimusmallia. Selvittäjät luovuttivat ehdotuksensa koulutussopimusmalliksi huhtikuussa 2016.

Valmistelun lähtökohtana on ollut, että koulutussopimus soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Mallin tulisi toimia myös maahanmuuttajien kotouttamisessa joustavana koulutuspolkuna työelämään.

Ehdotus koulutusopimusmalliksi (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 8:2016

Oppisopimus

Reformissa lisätään ja monipuolistetaan erityisesti nuorten oppisopimuskoulutusta ja parannetaan sen laatua. Oppisopimuksesta työnantajille koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa halutaan vähentää.

Tarvittavat muutokset lainsäädäntöön tehdään ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskevan toiminta- ja rahoituslainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 24.4.2017, ja uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta alkaen.

Usein kysyttyä

Jatkossa työpaikoilla on enemmän ohjattua oppimista. Miten varmistetaan, että opiskelijat oikeasti oppivat eikä heitä käytetä halpatyövoimana?

Lausuntokierroksen jälkeen säädöksiä on muutettu ja lakiin on kirjattu pelisäännöt kaikille osapuolille. Esimerkiksi koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOS). Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä vastuulliselta ohjaajalta tai ohjaajilta.

Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOS:ssa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla. 

Mikä on oppisopimuksen ja koulutussopimuksen ero?

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan. 

Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan. 

Miten kannustetaan koulutuksen järjestäjiä järjestämään oppisopimuskoulutusta?

Oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan nostamalla oppisopimuskoulutuksesta maksettava rahoitus oppilaitosmuotoisen koulutuksen tasolle. Tämä kannustaa oppilaitoksia rakentamaan myös uudentyyppisiä 2+1-mallin mukaisia opintoja, joissa osa opinnoista suoritetaan oppilaitoksessa tai vaikkapa koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena ja osa oppisopimuskoulutuksena.  

Voiko työsuhteessa oleva opiskelija oppia omalla työpaikallaan, jos työnantaja ei halua solmia oppisopimusta ja koulutussopimuksessa ei saa olla työsuhdetta?

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta nykytilaa vastaavasti. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Lisätietoja

Mari Pastila-Eklund, Opetusneuvos 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto 0295330249