Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Ammatillisen koulutuksen reformissa lisätään ja monipuolistetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja yhdenmukaistetaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen asiakaslähtöistä palveluprosessia.

Työpaikalla järjestettävä koulutus

Käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta voi järjestää koulutuksen järjestäjän ulkopuolisella työpaikalla oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Koulutuksen järjestäjä vastaa tavoitteellisesta ja ohjatusta koulutuksesta.

Opiskelija voi hankkia osaamista joko kokonaan oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen tai yhdistellä näitä joustavasti opintojensa aikana. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sopimukseen liitetään opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Työpaikalla järjestettävä koulutus suunnitellaan yhteistyössä eri osapuolten kesken.

Oppisopimuksen tai koulutussopimuksen tekeminen edellyttää, että koulutustyöpaikalla on riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet ja ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö, josta nimetään opiskelijalle vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutuksessa pääosa osaamisesta hankitaan työpaikalla käytännön työtehtäviä tehden. Osaamista täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä.

Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija on päätoiminen työllinen ja saa palkkaa. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksesta aiheutuu työantajalle kustannuksia ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksen maksamisesta.

Oppisopimus voidaan tehdä koko tavoitteena olevan osaamisen hankkimisajalle yhdellä sopimuksella koskien koko tutkintoa, tutkinnon osaa tai muuta ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta.

Koulutusopimus

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Koulutussopimus tehdään kirjallisesti jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti tutkinnon osa tai sitä pienempi kokonaisuus kerrallaan. Koulutussopimus tehdään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan edustajan välillä ja sopimus annetaan tiedoksi opiskelijalle.

Koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on velvollisuus seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä, velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun opiskelijan suunniteltua osaamista ei pystytä saavuttamaan sekä velvollisuus raportoida koulutuksen järjestäjälle opiskelijan osaamisen hankkimisen toteutumisesta.

Kuva avautuu isompana uuteen ikkunaan

Oppisopimuksen toimintamalli

Koulutussopimuksen toimintamalli

youtube

Usein kysyttyä

Jatkossa työpaikoilla on enemmän ohjattua oppimista. Miten varmistetaan, että opiskelijat oikeasti oppivat eikä heitä käytetä halpatyövoimana?

Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja asetukseen on kirjattu pelisäännöt kaikille osapuolille. Esimerkiksi koulutussopimuksesta sovitaan tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (= HOKS). Koulutussopimus voidaan solmia myös tutkinnon osaa pienemmästä kokonaisuudesta tai useammasta tutkinnon osasta. Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen. Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä opettajalta tai perustellusta syystä muulta koulutuksen järjestäjän edustajalta. Perusteltu syy muun koulutuksen järjestäjän edustajan nimeämiseen on esimerkiksi silloin, kun opiskelijalta puuttuva osaaminen hankitaan oppisopimuskoulutuksena ja kokonaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.

Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOKS:ssa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla. 

Siirretäänkö reformissa opetusta työpaikoille?

Tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa työpaikalla järjestettävää koulutusta. Tarkoituksena on, että opiskelija voi hankkia osaamista hänelle soveltuvimmalla tavalla esim. työpaikalla käytännön työtehtäviä tehden. Työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta sovitaan jokaisen opiskelijan osalta erikseen yhdessä työnantajan kanssa.

Millaista tukea koulutuksen järjestäjiltä voidaan edellyttää työpaikoille?

Opiskelijalla on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa osaamistavoitteiden saavuttamisen. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalle laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä.

HOKS liitetään aina työpaikalla järjestettävää koulutusta koskeviin sopimuksiin. Oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa voidaan sopia myös tarpeellisista asioista, jotka voivat liittyä esimerkiksi koulutuksen järjestäjän tukeen työpaikalle. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää työpaikkaohjaajan ja osaamisen arvioijan tehtävään.

Mikä on oppisopimuksen ja koulutussopimuksen ero?

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta. Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan. 

Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan. 

Miten kannustetaan koulutuksen järjestäjiä järjestämään oppisopimuskoulutusta?

Oppisopimuskoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan nostamalla oppisopimuskoulutuksesta maksettava rahoitus oppilaitosmuotoisen koulutuksen tasolle. Tämä kannustaa oppilaitoksia rakentamaan myös uudentyyppisiä 2+1-mallin mukaisia opintoja, joissa osa opinnoista suoritetaan oppilaitoksessa tai vaikkapa koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena ja osa oppisopimuskoulutuksena.  

Kuka päättää koulutus- tai oppisopimuksen kestosta?

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella HOKSissa opiskelijan tavoitteiden ja sekä tunnistetun aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijan tarvitsema osaaminen ja ajoittuminen. Oppi- tai koulutussopimuksen kesto perustuu HOKSin sisältöön ja suunniteltuun kestoon.

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena.

Mitä kriteereitä on koulutussopimus- tai oppisopimustyöpaikalle?

Koulutustyöpaikalla on oltava käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen kannalta tai HOKSin ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet, ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö.

Koulutustyöpaikalta täytyy nimetä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Miksi koulutussopimuksessa ei makseta koulutuskorvausta?

Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen erilaiset menettelyt koulutuskorvausten maksamisen osalta perustuvat siihen, että näiden kahden sopimusmuodon välillä tulee olla riittävät tunnusmerkistön erot, jotta koulutussopimusta ei tulkittaisi missään tilanteessa työsuhteeksi. Yksi ero kytkeytyy oleellisesti opiskelijalle maksettaviin vastikkeisiin ja työnantajalle maksettaviin korvauksiin.

Näin ollen uuden lain lähtökohtana on ollut, että koulutussopimuksessa työpaikoille ei makseta korvauksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamisesta aiheutuviin kuluihin. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvauksia tulee maksaa, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia.

Kuinka paljon oppisopimuksen koulutuskorvaus on ja kenelle se maksetaan?

Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta. Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

  • tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
  • opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
  • opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvausta voidaan maksaa toiselle työnantajalle tai henkilölle oppisopimuskoulutusta saavan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Maksetaanko työpaikkaohjaajalle korvausta?

Ei. Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta.

Mitä vastuita on työnantajalla koulutussopimuksen/oppisopimuksen osalta?

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikka:

  • suunnittelee ja mahdollistaa opiskelijan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisissa työtehtävissä.
  • suunnittelee ohjauksen järjestämisen ja nimeää työpaikkaohjaajan ja muut oppimista ohjaavat henkilöt, joilla on valmiudet ja resurssit ohjaustehtävän hoitamiseen, sekä esittää työpaikan edustajan näytön arvioijaksi.
  • huolehtii siitä, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan henkilöstö ovat tietoisia opiskelijan oppi- tai koulutussopimukseen ja/tai näyttöön liittyvistä suunnitelmista ja työtehtävistä.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa koulutussopimustyöpaikka seuraa lisäksi opiskelijan osaamisen kehittymistä, raportoi koulutuksen järjestäjälle etenemisestä ja ryhtyy toimenpiteisiin silloin, kun suunnitelman mukaista osaamista ei pystytä saavuttamaan.

Mitä vastuita oppilaitoksella on koulutussopimuksessa / oppisopimuksessa?

Koulutuksen järjestäjä:

  • vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. 
  • nimeää opiskelijan oppisopimuksen vastuuhenkilön, joka varmistaa työpaikan soveltuvuuden oppisopimukseen ja näyttöön.
  • huolehtii, että työpaikkaohjaajan ohjausosaaminen varmistetaan ja antaa tarvittavat tiedot opiskelijan lähtötilanteesta.
  • tukee oppisopimustyöpaikkaa oppisopimuksen ja näyttöjen toteuttamisessa.
  • valvoo/vastaa, että oppisopimuskoulutusta järjestetään lakien ja asetusten mukaisesti.

Miten opiskelijat opinnot jatkuvat, jos koulutus- tai oppisopimus joudutaan purkamaan/keskeyttämään?

Jos oppisopimus tai koulutussopimus puretaan laissa määritellyillä tietyillä perusteilla, koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin HOKSin mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytetään, keskeytyy oppisopimuskoulutus tai koulutussopimukseen perustuva koulutus vastaavaksi ajaksi.

Voiko työsuhteessa oleva opiskelija oppia omalla työpaikallaan, jos työnantaja ei halua solmia oppisopimusta ja koulutussopimuksessa ei saa olla työsuhdetta?

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta nykytilaa vastaavasti. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Kuka voi toimia työpaikkaohjaajana ja/tai näytön arvioijana?

Työpaikkaohjaajan pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä.

Työelämän edustajalla näytön arvioijana tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin.

Miten työpaikalla tapahtuvan oppimisen koulutuksen laatu varmistetaan?

Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla nimetty vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa osaamisen hankkimisessa ja antaa palautetta osaamisen kehittymisestä.

Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näyttöä arvioi kaksi arvioijaa, joista toinen edustaa työelämää ja toinen on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Kahdella arvioijalla pyritään siihen, että arvioinnissa toteutuu työelämälähtöisyys sekä osaamis- ja kriteeriperusteisuus.

 

Lisätietoja

Mari Pastila-Eklund, Opetusneuvos 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330249   etunimi.sukunimi@minedu.fi