Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä

Ammatillisen koulutuksen reformissa tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti huhtikuussa 2015 työelämän ohjausryhmän (TUTKE3) ohjaamaan ja seuraamaan ammatillisten tutkintojen uudistamista. Ohjausryhmän esitykset ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämiseksi valmistuivat elokuussa 2016.

Osaamisen hankkiminen, osoittaminen ja todentaminen

Tutkintojen uudistamisen lisäksi reformissa kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Jatkossa on käytössä yksi yhtenäinen tapa osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Osaaminen osoitettaisiin näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa.

Samalla otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille sopiva yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa yksilöllisten ja joustavien opinto- ja tutkintopolkujen rakentamista ja niitä tukevan ohjauksen ja tuen suunnittelua kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan.

Kuva avautuu uuteen ikkunaan suurempana

Usein kysyttyä

Miten tutkintorakenne uudistuu?

Tutkintoja on jatkossa 164 aiemman 351 tutkinnon sijaan. Tutkinnot ovat nykyistä laaja-alaisempia. Opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti nykyisestä. Vaikka yksittäisen ammatillisten tutkintojen määrä vähenee, työ- ja elinkeinoelämän tarvitsema osaaminen säilyy edelleen osana ammatillisia tutkintoja esim. osaamisaloina tai valinnaisten tutkinnon osien mahdollistamana suuntautumisena tutkinnon sisällä.

Laaja-alaisemmilla tutkinnoilla pystytään joustavammin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin, eikä työelämän tarpeiden muuttuessa tarvitse aina luoda uutta tutkintoa, kuten nykyisin. 

Miten tutkintojen laajuudet muuttuvat?

Ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen sekä tutkintojen osien mitoituksen peruste on osaamispiste. Vuoden 2018 alusta alkaen kaikki ammatillista perustutkintoa suorittavat 180 osaamispisteen laajuisen tutkinnon, johon sisältyvät myös yhteiset tutkinnon osat ja aiempia vapaasti valittavia tutkinnon osia vastaavat valinnaiset ammatilliset tutkinnon osat.

Tietyillä aloilla laajuudeksi on mahdollista säätää yli 180 osaamispistettä, jos ammattialaa koskeva sääntely sitä edellyttää.

Ammattitutkintojen laajuus on 120, 150 tai 180 osaamispistettä ja erikoisammattitutkintojen 160, 180 tai 210 osaamispistettä.

Mistä asioista sovitaan kaikille opiskelijoille tehtävässä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa?

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta. 

Onko henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiselle säädetty määräaikaa?

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Tarkkaa ajankohtaa HOKS:n laatimiselle ei ole säädetty.

Oppisopimuskoulutuksen osalta suunnitelma tulee kuitenkin laatia oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pitää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Lisätietoja

Seija Rasku, Opetusneuvos 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330270   etunimi.sukunimi@minedu.fi