Tiede- ja tutkimus

Atomimalli. KUVA: GorillaTiedepolitiikka kytkeytyy sekä korkeakoulupolitiikkaan että innovaatiopolitiikkaan. Tiedepolitiikalla tuetaan tutkimusta tekevien ja tukevien organisaatioiden toimintamahdollisuuksia.

Tutkimuksen kautta osaaminen linkittyy yhteiskunnan eri sektoreille elinkeinotoiminnasta julkisen palvelujärjestelmän kautta julkiseen päätöksentekoon.

Yliopistojen tehtäviin kuuluvat vapaa tutkimus sekä tieteellinen ja taiteellinen sivistys samoin kuin tutkimukseen perustuva ylin opetus mukaan lukien tutkijankoulutus. Tohtorintutkintoja voidaan suorittaa ainoastaan yliopistoissa.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvan, ammatillisiin asiantuntijatehtäviin johtavan korkeakouluopetuksen lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa.

Tutkimus ja tutkijankoulutus yliopistoissa

Yliopistojen toimintaansa saamasta valtiontuesta noin kolmannes kohdentuu yliopistojen omalla päätöksellä tutkimustehtävän hoitamiseen. Valtaosa yliopistojen saamasta kilpaillusta julkisesta tutkimusrahoituksesta on lähtöisin Suomen Akatemiasta, Tekesistä ja Euroopan unionin komissiosta.

Vuosittain suoritettavien tohtorintutkintojen määrä kolminkertaistui 1990-luvun alusta 2010-luvulle tultaessa. Tohtorintutkinnon suorittamisaika on tutkijankoulutuksen kehittämistoimista huolimatta pysynyt entisellään (7-8 vuotta).

Tieteellistä ja taiteellista jatkokoulutusta vahvistettiin perustamalla 1995 tutkijakoulujärjestelmä, johon kuului osa tohtorikoulutettavista. Yliopistot ovat uudistaneet tohtorikoulutuksen rakenteita 2012 alkaen tavoitteena parantaa koulutuksen laatua sekä selkeyttää opiskelijavalintamenettelyitä.

Uudessa järjestelmässä kaikki jatkokouluttautuvat kuuluvat yliopiston tutkijakouluun ja johonkin sen tohtoriohjelmista. Useimmissa yliopistoissa on eri tieteenaloilla myös tohtorintutkinnon vaatimuksia uudistettu niin, että tohtorintutkinto on mahdollista suorittaa nykyistä lyhyemmässä ajassa (neljä vuotta) tinkimättä väitöskirjan laadusta. Uudistusten myötä tohtoreidenkin on mahdollista päästä itsenäiselle tutkijanuralle ja työelämään entistä aikaisemmin. Samalla kansainvälinen tohtorikoulutusyhteistyö helpottuu ja tohtorinkoulutuksen kansainvälinen vertailtavuus kasvaa.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö ammattikorkeakouluissa

Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on pääosin työelämän tarpeista lähtevää soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka kytkeytyy tavallisesti korkeakoulun sijaintialueen elinkeinorakenteeseen ja sen kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa rahoittavat ammattikorkeakoulun lisäksi pienissä määrin Suomen Akatemia ja Tekes. Euroopan unionin komission rahoitusmekanismeista ammattikorkeakouluille keskeisin on rakennerahasto-ohjelmat.

Avoin tiede

Avoin tiede on noussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja toisaalta myös lisätä tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Sen avulla tutkimuksen tulokset ovat nopeasti muiden tutkijoiden saatavilla, mikä säästää resursseja, edistää tieteen korkeaa laatua ja mahdollistaa uusien tutkimuskysymysten nousun.

Avoin tiede ja tutkimus innostaa kansalaisia, yrityksiä ja päätöksentekijöitä sekä mahdollistaa uusia oivalluksia ja tuottaa arvokasta ymmärrystä. Avoin tiede laajentaa mahdollisuuksia osallistua tieteelliseen tutkimukseen. Tämä edellyttää tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden laajamittaista saatavuutta.

Tutkijanura

Tutkijanurakokonaisuuden seuraaminen antaa tietoa tutkijakoulutetusta työvoimasta korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa sekä muilla yhteiskunnan sektoreilla. Tilannekuvan seuraaminen on tärkeää muun muassa tohtorikoulutuksen ennakoinnin ja kehittämisen kannalta. Keskeisiä tietoja kerätään opetushallinnon tilastopalveluun sekä tilastokeskuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkijanuratyöryhmän raportin (2016) mukaan tutkijakoulutettujen tehtävät tulevat olemaan aiempaa useammin muita kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtäviä. Jo tohtorikoulutuksen aikana tulisi hankkia monipuolista osaamista ja valmiuksia. Yhteiskunnassamme tulee ylläpitää yhteistyötä ja työnjakoa eri toimijoiden kesken osaltaan myös tutkijanurien kehittämisessä, jotta TKI-panostuksista saadaan näkyvämpiä tuloksia ja korkeimmin koulutetun työvoiman työllisyys pysyy hyvänä.

Tutkimuslaitosyhteistyö (KOTUMO)

Valtioneuvosto hyväksyi syyskuussa 2013 valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen, joka toteutetaan 2014-2017.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on mm. korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen monivuotinen prosessi. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisestä laaditun tiekartan tavoitteena on saada aikaan vahvoja alakohtaisia ja/tai alueellisia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamispohjaisia keskittymiä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden kasvattamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tiekartan peruslähtökohtana on tunnistettujen yhteistyön esteiden poistaminen ja tuloksekkaan yhteistyön tukeminen.

Tiekartta on valmisteltu yhteistyössä Suomen yliopistojen (UNIFI), Suomen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene), tutkimuslaitosjohtajien neuvoston (TUNE) sekä kahdeksan ministeriön (liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtionvarainministeriö, ympäristöministeriö ja valtioneuvoston kanslia) kesken.

Lisätietoja

Erja Heikkinen, Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, Tiedepolitiikan ryhmä (TIR) 0295330101