Personlig tillämpning av studierna

Inom ramen för yrkesutbildningsreformen tar man i bruk en enhetlig personlig tillämpningsprocess för alla studerande. Den personliga tillämpningen innebär att man bygger upp individuella och flexibla studie- och examensvägar samt planerat stöd enligt den studerandes behov.

Den personliga tillämpningen gäller alla studeranden som avlägger en yrkesexamen, delar av en examen samt studeranden inom förberedande utbildning.

Framöver är studievägen individuell och för varje studerande gör man upp en personlig utvecklingsplan (PUK) för kunnandet där man utreder och erkänner kunnande som den studerande förvärvat tidigare, behovet av kunnande samt förvärvande av kunnande i andra inlärningsmiljöer. Samtidigt planeras nödvändiga stödåtgärder.

I utbildningen fokuserar man på att förvärva kunnande inom områden där man ännu saknar kompetens. Anordnaren av utbildning är förpliktigad att erkänna kompetens.

Öppna en större bild i ett nytt fönster (pdf)

Vanliga frågor

Vilka ärenden avtalar man om i den individuella kompetensutvecklingsplanen som utarbetas för alla studerande?

I den individuella kompetensutvecklingsplanen avtalar man om bl.a. identifierandet och erkännandet av tidigare förvärvat kunnande, vilket kunnande som ska förvärvas och hur det ska ske, yrkesprov och andra sätt att påvisa kunnandet samt vilken handledning och vilket stöd som behövs, inklusive särskilt stöd. 

Finns det någon utsatt tid för utarbetandet av den personliga utvecklingsplanen för kunnandet?

Avsikten är att den personliga utvecklingsplanen för kunnandet utarbetas så tidigt som möjligt när en examen eller utbildning börjar avläggas. Någon exakt tidpunkt för när planen uppgörs har man inte föreskrivit.


I fråga om läroavtalsutbildning ska planen dock i tillämpliga delar utarbetas för sökanden redan innan utbildningen börjar, eftersom planen ska kunna fogas till läroavtalet när avtalet ska godkännas.

Kerryttääkö HOKSin laadintaan käytetty aika opiskelijapäiviä vai ei?

Jos opiskelijalla on puuttuvaa osaamista, jota hän hankkii HOKSin mukaisesti ennen näyttöä tai muuta osaamisen osoittamista, HOKSin laadinta voi olla osa opiskelua ja HOKSia voidaan tehdä rinnan alkuvaiheen opiskelun kanssa.

Tarkoituksena on, että HOKS laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa HOKS tulee olla laadittuna ennen sopimusten hyväksymistä. 

Ratkaisevaa opiskelijavuosien ja -päivien laskennan näkökulmasta on opiskeluoikeuden alkamispäivä, sillä opiskelija otetaan huomioon perusrahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy (pois lukien ne päivät, kun opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty tai kun HOKSissa on sovittu, että opiskelija ei opiskele kaikkina säännönmukaisina päivinä).

Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista eli osallistumalla pelkkään näyttöön, koulutuksen järjestäjä saa tämän opiskelijan osalta vain suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, vaikka opiskelijalle tulee laatia HOKS. HOKSin laadintaan käytetty aika ei näissä tapauksissa kerrytä perusrahoituksen opiskelijapäiviä.

Onko HOKS aina allekirjoitettava paperilla?

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla.

HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten on suositeltavaa käyttää allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä.

HOKSiin myöhemmin tehtävät  muutokset voidaan hyväksyä sähköisissä järjestelmissä käyttäjätunnuksen avulla tai muutoin allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

Se även

Ytterligare information

Seija Rasku, Opetusneuvos 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330270   förnamn.efternamn@minedu.fi