Yleissivistävän koulutuksen rahoitus

Esiopetus, perusopetus ja toisen asteen tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Perusopetuksessa maksuttomuus kattaa opetuksen lisäksi opetusvälineet ja oppikirjat, tarpeelliset koulukuljetukset ja kouluruuan.

Perusopetuslain mukaisesta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan periä kunnan päättämä kuukausimaksu. Myös taiteen perusopetuksessa oppilailta voidaan periä kohtuullisia maksuja.  Lukiossa kouluateriat ovat maksuttomia ja koulumatkoihin voi saada tukea. Vapaassa sivistystyössä opetuksesta voidaan periä kohtuullisia maksuja.

Opiskelijat voivat saada opintotukea päätoimisiin opintoihinsa lukiossa ja kansanopistossa. Aikuisopiskelijoita varten on lisäksi omia tukimuotoja.

Rahoituksesta vastaavat valtio ja koulutuksen järjestäjä

Vastuu opetustoimen rahoituksesta ja koulujen rakentamisesta jakautuu valtion ja paikallisten koulutuksen järjestäjien kesken. Paikalliset koulutuksen järjestäjät saavat valtionosuutta oppilaitosten perustamis- ja käyttökustannuksiin.

Esi- ja perusopetuksen valtionosuusjärjestelmä

Valtio osallistuu opetustoimen palveluiden rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Esi- ja perusopetuksen valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksista sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Kuntien lisäksi rahoitusjärjestelmä kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Rahoitusjärjestelmän hallinnossa valtionapuviranomaisena toimii opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetushallitus vastaa valtionosuusjärjestelmän tiedonkeruista, tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta. 

Valtiovarainministeriön hallinnoima rahoitus

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitus perustuu kunnan ikäluokkien asukasmääriin ja ikäluokkien asukasta kohti määrättyihin perushintoihin sekä kunnan olosuhteisiin perustuviin lisäyksiin ja lisäosiin. Kotikuntakorvaus määräytyy kunnan esi- ja perusopetuksen laskennallisten kustannusten perusteella erikseen 6, 7—12 ja 13—15-vuotiaiden osalta. Valtiovarainministeriö päättää vuosittain kunkin kunnan kotikuntakorvauksen perusosasta. Kotikuntakorvaukset otetaan huomioon valtionosuuksien maksamisen yhteydessä keskitetysti. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima rahoitus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (1705/2009) säädetään esi- ja perusopetuksen sellaisten toimintojen rahoituksesta, joita ei rahoiteta valtiovarainministeriön hallinnoimalla ikäluokkapohjaisella valtionosuudella. Opetus- ja kulttuuriministeriö hallinnoi perusopetuksen rahoitusta perusopetuslaissa tarkoitettuun lisäopetukseen, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen, muille kuin oppivelvollisille järjestettävään esi- ja perusopetukseen sekä ulkomailla järjestettävään opetukseen, pidennettyyn oppivelvollisuuteen perustuvaan opetukseen, koulukotiopetukseen, sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettyyn perusopetukseen ja joustavaan perusopetukseen. Näiden toimintojen rahoitus määräytyy oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella.

Opetustoimen rahoitus käyttökustannuksiin maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle eli sille kunnalle, kuntayhtymälle tai yksityiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka oppilaitokseen opiskelija on otettu. Myönnetyn rahoituksen käyttö ei ole sidottu rahoituksen myöntämis- ja laskentaperusteisiin, vaan kunta tai muu koulutuksen järjestäjä voi päättää varojen kohdentamisesta.

Lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja vapaan sivistystyön rahoitus

Lukiokoulutuksen valtionosuus myönnetään laskennallisin perustein. Lukiossa rahoitus määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohti määrätyn yksikköhinnan tulon perusteella. Kunnan rahoitusosuus opetustoimen käyttökustannuksiin lukiokoulutuksessa on n. 58 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa yksikkönä on ohjaustunti, taiteen perusopetuksessa opetustunti.

Vapaan sivistystyön rahoituksessa ei ole lakisääteistä kuntaosuutta. Valtionosuus on kansalaisopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen rahoituksessa 57 % ja opintokeskusten sekä liikunnan koulutuskeskusten rahoituksessa 65 %.

Valtionavustukset

Valtionosuusjärjestelmää täydennetään erilaisilla valtionavustuksilla, joita myönnetään koulutukseen ja sen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiosuudesta valtion talousarviosta.

Lisätietoja

Minna Launonen, erityisasiantuntija 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Strategia- ja ohjausryhmä 0295330520   etunimi.sukunimi@minedu.fi


Hanna Salokaarto, erityisasiantuntija 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Strategia- ja ohjausryhmä 0295330231   etunimi.sukunimi@minedu.fi


Emmi Virtanen, Opetusneuvos 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Strategia- ja ohjausryhmä 0295330389   etunimi.sukunimi@minedu.fi