Laskuri varhaiskasvatuksen asiakasmaksun arvioimiseksi

Laskurin avulla voit arvioida, kuinka paljon perheesi maksaa varhaiskasvatuksesta. Huomioithan, että laskurin tulos on vain suuntaa antava ja perustuu varhaiskasvatuksesta perittäviin enimmäismaksuihin.

Laskurissa vertaillaan nykyisen lainsäädännön mukaisia enimmäismaksuja ehdotettuihin uusiin maksuihin, jotka tulisivat voimaan vuoden 2018 alusta.

Maksukäytännöt vaihtelevat eri kunnissa. Kunnat voivat päätöksellään periä myös laissa määriteltyä enimmäismaksua pienempiä maksuja.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen enimmäismäärät

Perheen koko
Perheen tulot

Varhaiskasvatuksen kesto keskimäärin viikossa

Huom! Tämä laskuri ei laske 21-34 tuntia varhaiskasvatuksessa olevia, sillä kunnat päättävät haluamistaan "maksuportaista" siten, että kunta perii maksun, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan.

Hallituksen esitys Nykyinen lainsäädäntö Muutos
Nuorimman varhaiskasvatuksessa olevan lapsen kuukausimaksu enintään
Toiseksi nuorimman varhaiskasvatuksessa olevan lapsen kuukausimaksu enintään
Kolmanneksi nuorimman varhaiskasvatuksessa olevan lapsen kuukausimaksu enintään
Neljänneksi nuorimman varhaiskasvatuksessa olevan lapsen kuukausimaksu enintään
Viidenneksi nuorimman varhaiskasvatuksessa olevan lapsen kuukausimaksu enintään
Muutos yhteensä

Huomioithan nämä

Laskurissa käytettävät tiedot perustuvat lakiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) sekä sen uudistamista koskevaan hallituksen esitykseen (HE115/2017)

Laskurilla voi arvioida kuukausimaksua vaihtoehtoisesti joko kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa (vähintään 35 tuntia / viikko) tai osa-aikaisena (enintään 20 tuntia / viikko).

Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, maksu suhteutetaan varhaiskasvatusaikaan ja maksun suuruutta ei voi arvioida tällä laskurilla.

Varhaiskasvatuksen maksun määräämisen perusteena olevat tulot

Päätettäessä varhaiskasvatuksesta määrättävästä maksusta otetaan perheen tuloina huomioon lapsen, hänen vanhempansa tai muun huoltajansa sekä heidän kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. Veronalaisena tulona voidaan ottaa huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuina niillä prosenttimäärillä, jotka Verohallinto vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.

Metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, jos tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai Suomen metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia pienempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.

Tulona ei oteta huomioon lapsilisää, vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta, kansaneläkelain (568/2007) mukaista lapsikorotusta, asumistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuiskoulutustukea, opintotuen asumislisää, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista kulukorvausta, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, perhehoidon kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoidon tukea.

Tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki). Varhaiskasvatusmaksu määrätään sen maksamisajankohdan tilannetta vastaavaksi joko todettavissa olevien tai arvioitujen tulojen perusteella.

Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia 5 §:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Varhaiskasvatuksen maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain mukainen maksuton esiopetus. Laskettaessa lapsen keskimääräistä viikoittaista aikaa varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatukseen varattu aika kalenterikuukauden ajalta.

Lisätietoja

Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies 
OKM, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto, Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen vastuualue 0295330386   etunimi.sukunimi@minedu.fi