Maahanmuuttajien koulutus

Tyttöjä luokkahuoneessa. KUVA: OKMKunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppivelvollisuusikäisiä nuoremmille on tarjottava varhaiskasvatusta. Kunnat voivat myös järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta.

Maahanmuuttajaopiskelijat voivat saada valmistavaa koulutusta ennen ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonnassa on paljon vieraskielistä koulutusta, johon kielitaitoisten maahanmuuttajien on mahdollista hakeutua. Maahanmuuttajien osuutta korkeakoulujen opiskelijoista pyritään lisäämään kehittämällä maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, kielikoulutusta ja maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta.

Maahanmuuttajien perusopetus

Kunnan tulisi järjestää esiopetusta, perusopetusta tai perusopetukseen valmistavaa opetusta oppilaille niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun on selvinnyt, että lapsi asuu kunnan alueella odottaen päätöstä kansainvälisestä suojelusta tai muuten oleskelee kunnan alueella. Kunta päättää, milloin opetus alkaa.

Oppivelvollisuus ja oikeus saada esiopetusta koskee Suomessa asuvia lapsia. Maahanmuuttajien opetusta järjestetään yleisopetuksessa, jossa oppilaat saavat tukea tarpeidensa mukaisesti tai perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat tiedot perusopetukseen siirtymiselle sekä edistää oppilaan kotoutumista ja kehitystä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää.

Oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja toiminnallista kaksikielisyyttä. Maahanmuuttajille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, voidaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta opettaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Maahanmuuttajien lukiokoulutus

Lukiossa maahanmuuttaja voi opiskella suomen tai ruotsin kieltä suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja omaa äidinkieltään. Ylioppilastutkintoon kuuluva äidinkielen koe voi perustua suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärään, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Ylioppilastutkinto­lautakunta voi ottaa arvostelussa huomioon sen, että kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon.

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää maahanmuuttajille ja vieraskielisille lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutus vastaa vuoden oppimäärää.

Aikuisten perusopetus

Oppivelvollisuusiän ylittäneet maahanmuuttajat, jotka eivät ole suorittaneet Suomen järjestelmän tasoista perusopetusta, voivat täydentää aikaisempia opintoja ja suorittaa perusopetuksen päättötodistuksen aikuisten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Aikuisten perusopetusta järjestetään aikuislukioissa, päivälukioiden aikuislinjoilla, kansanopistoissa ja eräissä kansalaisopistoissa.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma)

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) on tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus, jossa on tarkoitus ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset erityistarpeet. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa.

Toisena valmentavan koulutuksen kohderyhmänä ovat eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja aikuiset, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutusjärjestelmässä, kuten maahanmuuttajat. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija voisi jatkaa välittömästi ammatilliseen koulutukseen.

Maahanmuuttajien koulutus toteutetaan lähtökohtaisesti yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa samoissa ryhmissä, jonka avulla voidaan vahvistaa mm. opetuskielen taidon kehittymistä ja integroitumista yhteiskuntaan. Osallistuminen koulutukseen edellyttää jo hankittua riittävää opetuskielen taitoa. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija voisi jatkaa välittömästi ammatilliseen koulutukseen.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnassa voidaan soveltaa harkintaan perustuvaa valintaa, jolloin opiskelijavalinnassa voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ja poiketa valintapistemäärästä. Tällaisia syitä voivat olla muun muassa koulutodistuksen puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista (esimerkiksi riittävä kielitaito) tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.

Maahanmuuttajien korkeakoulutus

Suomessa vuonna 2014 asuneesta muualla kuin Suomessa syntyneestä 25–54-vuotiaasta noin 40 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Tämä on lähes sama osuus kuin kantasuomalaisilla (44 %). On huomattava, että myös pakolaistaustaisista 18 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Vuonna 2014 kahdeksan prosenttia maisterintutkinnon suorittajista Suomessa on muualla syntyneitä, tohtorintutkinnon suorittaneista jopa joka kuudes.

Maahanmuuttajien osuutta korkeakoulujen opiskelijoista pyritään lisäämään kehittämällä maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, kielikoulutusta ja maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonnassa on paljon vieraskielistä koulutusta, johon kielitaitoisten maahanmuuttajien on mahdollista hakeutua.

Tutkintojen lisäksi myös tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista avoimena korkeakouluopetuksena tai erillisellä opinto-oikeudella. Tämän lisäksi korkeakoulut voivat tarjota maahanmuuttajille täydennyskoulutusta tai erikoistumiskoulutuksia.

Ammattikorkeakouluissa annetaan maksutonta maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, jonka tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista.

Yliopistoissa on maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille omia koulutusryhmiä mm. opettajakoulutuksessa. Korkeakoulujen laaja vieraskielisen opetuksen ja suomen/ruotsin kielen opetuksen tarjonta edesauttavat myös muiden kuin suomen- tai ruotsinkielentaitoisten opiskelumahdollisuuksia.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä ratkotaan erityisesti maahanmuuton vastuukorkeakouluissa, Jyväskylän yliopistossa ja Metropolia ammattikorkeakoulussa. Vuoden 2017 vastuukorkeakoulutoimintaan liittyy kolmesta neljään uutta korkeakoulua.

Vastuukorkeakoulutoiminnan (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE) pyrkimyksenä on sujuvoittaa Suomessa korkeasti koulutettujen, eri statuksilla olevien maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) sekä korkeakoulutukseen ohjautumista kansallisella ja alueellisella tasolla. Tarkoituksena on varmistaa, että Suomeen saapuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aiemmat opinnot ja tutkinnot tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin kansallisten käytäntöjen mukaisesti mahdollisimman nopeasti, jotta henkilöt voidaan ohjata oikeille koulutus- ja urapoluille.