Haku ja valinta ammatilliseen koulutukseen

Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan 1.1.2018 alkaen pääasiassa jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu peruskoulunsa päättäville ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Koulutukseen voi hakea ja päästä silloin, kun siihen on tarve.

Jatkuva haku

Jatkuva haku mahdollistaa koulutukseen hakeutumisen joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjät päättävät hakuajoista ja muista hakemiseen liittyvistä menettelyistä, valintaperusteista sekä mahdollisista pääsy- tai soveltuvuuskokeista.

Opiskelumahdollisuuksista tiedottaminen jatkuvassa haussa

Tiedot tutkinnoista ja koulutuksista, avautuvista hauista ja niiden aikatauluista sekä valintaperusteista löytyvät useimmiten koulutuksen järjestäjien internetsivuilta tai Opetushallituksen ylläpitämästä Opintopolku-palvelusta. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tiedottaa järjestämästään koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta, mutta viestintäkanavat se voi valita itse. 

Jatkuvan haun valintaperusteet

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta jatkuvassa haussa. Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulutuksen järjestäjät voivat halutessaan soveltaa yhteishaussa käytettäviä valintaperusteita myös valitessaan opiskelijoita jatkuvan haun kautta.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää yhdessä hakijan kanssa hänelle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai koulutus, jos hakija ei ole hakeutunut opiskelijaksi tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen. Tutkinnon, sen osan tai koulutuksen soveltuvuutta arvioitaessa on huomioitava

  • alan sopivuus ja
  • tutkinnon, sen osan tai koulutuksen oikea vaativuustaso.

Tutkinnon tai koulutuksen valinnassa huomioidaan hakijan aiemmin hankittu osaaminen, jotta voidaan arvioida, onko hakijalla tarve täydentää tai syventää osaamistaan vai suorittaa koko tutkinto.  Aiemmin hankitun osaamisen selvittämisen perusteella voidaan myös arvioida, onko hakijan tarpeellista osallistua ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen tai opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin hankkiakseen tutkintokoulutuksessa edellytettäviä valmiuksia.

Päätös opiskelijaksi ottamisesta

Jatkuvan haun kautta hakeutuessaan hakija saa koulutuksen järjestäjältä kirjallisen, hallintolain mukaisen päätöksen opiskelijaksi ottamisesta. Päätös on perusteltava ja siihen on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet. Päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta.

Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tehdä päätös asiassa, jos hakija selkeästi ilmaisee hakeutumistoiveensa tiettyyn hakukohteeseen. Keskustelut sopivan tutkinnon, tutkinnon osan tai koulutuksen kartoittamiseksi tai kysymykset koulutukseen hakeutumisesta eivät vielä synnytä velvollisuutta päätöksen tekemiseen.

Koulutuksen järjestäjä ohjaa opiskelijaa

Jos koulutuksen järjestäjä ei ota hakijaa opiskelijaksi, sen tehtävänä on ohjata hakija muuhun koulutukseen tai tarvittaessa muun palvelun piiriin. Koulutuksen järjestäjän tulee esimerkiksi selvittää, mikä koulutuksen järjestäjä tarjoaa hakijalle soveltuvaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjän tulee myös tarvittaessa ohjata hakijaa esimerkiksi nuorten työpajatoimintaan, työvoimapalveluihin tai sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin, jos järjestäjä arvioi hakeutumisvaiheen tietojen perusteella kyseiset palvelut hakijalle tarkoituksenmukaisemmaksi vaihtoehdoksi.

Ohjausvelvoitteella varmistetaan se, että kaikki hakijat saavat neuvontaa ja ohjausta sopivan tutkinnon tai koulutuksen löytämiseksi riippumatta siitä, mitä hakutapaa käyttäen he hakevat ammatilliseen koulutukseen tai kuinka selkeä käsitys heillä on siitä, mikä tutkinto tai koulutus heille soveltuisi.

Yhteishaku perusopetuksen päättäville

Valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku järjestetään keväisin. Yhteishaun kautta hakevat ensisijaisesti hakuvuonna perusopetuksen tai valmentavan koulutuksen päättävät nuoret. Yhteishaku tukee perusopetuksen päättävän ikäluokan välitöntä siirtymistä jatko-opintoihin. Muutkin vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat voivat hakeutua ammatilliseen koulutukseen yhteishaun kautta. Ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa jääneet ohjataan hakeutumaan koulutukseen jatkuvan haun kautta.

Pääsääntöisesti yhteishaussa haetaan suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tietyillä aloilla on mahdollisuus hakeutua perustutkinnon sijaan suorittamaan osaamisalaa tai osaamisalaa suppeampaa hakukohdetta.

Hakulomakkeella voi ilmaista kiinnostuksensa suorittaa ammatillisen tutkinnon ohella lukiokoulutuksen tai ylioppilastutkinnon. Hakijaa ei valita yhteishaussa suorittamaan kaksoistutkintoa, vaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan jälkeen selvitetään edellytykset lukiokoulutuksen suorittamiseen ja valitaan opiskelijat mahdollisesti myös lukiokoulutukseen ammatillisen koulutuksen lisäksi.

Yhteishakua ei käytetä otettaessa opiskelijoita

  • oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen perustutkintokoulutukseen,
  • vieraskieliseen ammatilliseen perustutkintokoulutukseen,
  • urheilijoille suunnattuun ammatilliseen perustutkintokoulutukseen,
  • työvoimakoulutukseen tai henkilöstökoulutukseen.

Valtakunnallisen yhteishaun hakumenettelyistä säädetään yhteishakuasetuksella. Valtioneuvosto antoi asetuksen yhteishakuasetuksen muuttamisesta uuden ammatillista koulutusta koskevan lain mukaiseksi 12.10.2017. Muutosasetus tulee voimaan 1.1.2018.

Yhteishaun valintakriteerit

Yhteishaussa käytetään yhteisiä valintaperusteita. Vuoden 2018 yhteishausta alkaen valintakriteerejä on vähemmän kuin aiemmin. Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä

  • suoritetuista perusopetuksen tai eräistä muista opinnoista,
  • yleisestä koulumenestyksestä,
  • mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta,
  • painotettavista arvosanoista,
  • työkokemuksesta sekä
  • ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta.

Lukion oppimäärän suorittaneet saavat pisteitä

  • yleisestä koulumenestyksestä,
  • ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta sekä
  • mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Kokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat. Opiskelijaksi ei voida valita hakijaa, joka ei osallistu pääsy- tai soveltuvuuskokeeseen. Hakija voi tulla valituksi hakukohteeseen, vaikka saisi 0 pistettä pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Valintaperusteista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön valintaperusteasetuksella. Uusi valintaperusteasetus annettiin 6.10.2017 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran kevään 2018 yhteishaussa.

Valinta koulutuksen järjestäjän harkinnan perusteella

Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet sekä uutena perusteena tutkinnon suorittamiseen riittämätön tutkintokielen kielitaito.

Uudella harkintaan perustuvan valinnan kriteerillä puretaan esteitä päästä ammatilliseen koulutukseen. Muutos parantaa erityisesti maahanmuuttajien asemaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen hakeutumisessa ja työelämään siirtymisessä. Koulutuksen järjestäjä arvioi tutkintokohtaisesti hakijan kielelliset edellytykset suorittaa tutkinto, ottaen huomioon myös kielitaidon karttuminen opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta käyttää valtakunnallista kielikoetta.

Haku oppisopimuskoulutukseen ja työvoimakoulutukseen

Oppisopimuskoulutukseen haetaan kuten nykyisinkin jatkuvan haun kautta ottamalla yhteyttä suoraan koulutuksen järjestäjään. Valtakunnallisessa yhteishaussa on mahdollista ilmaista kiinnostuksensa suorittaa ammatillinen perustutkinto tai tutkinnon osa oppisopimuskoulutuksena. Oppilaitokset saavat näin yhteishausta tiedon niistä hakijoista, jotka mahdollisesti olisivat kiinnostuneita suorittamaan ammatillista koulutusta oppisopimuskoulutuksena ja voivat tarpeen mukaan kertoa lisää oppisopimuskoulutuksen käytännöistä. Oppisopimuskoulutus edellyttää aina soveltuvaa työpaikkaa.

Työ- ja elinkeinotoimisto päättää opiskelijoiden valitsemisesta työvoimakoulutukseen. Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston toteama koulutustarve.

Usein kysyttyä

Muuttuvatko ammatillisen koulutuksen valintaperusteet?

Valintaperusteita vähennetään opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa koskevassa asetuksessa. Opetusministerin 6.10.2017 vahvistaman valintaperusteasetuksen mukaan valintakriteereistä poistetaan vailla perusasteen jälkeistä koulutuspaikkaa olevien pisteet, vähemmistösukupuolesta saatavat pisteet sekä urheilullisten ansioiden perusteella annettavat pisteet.

Taide- ja taitoaineet (liikunta, kuvataide, käsityö, kotitalous ja musiikki) huomioidaan edelleen sekä yleisessä koulumenestyksessä että painotettujen arvosanojen pisteissä. Painotettavista arvosanoista saatavien pisteiden tavoitteena on ollut tukea sellaisten hakijoiden koulutukseen pääsyä, joilla lukuaineiden keskiarvo on ollut heikompi ja taas vastaavasti taide- ja taitoaineiden arvosanat parempia. Samoin työkokemuksesta on mahdollista saada valintapisteitä samalla tavalla kuin ennenkin.

Valintaperusteasetusta sovelletaan hakijan hakeutuessa yhteishaussa suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Nykytilaa vastaavasti yhteishaussa koulutukseen hakeutuvat ne, jotka eivät ole perusopetuksen jälkeen suorittaneet ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakuajoista ja -menettelyistä.

Uusi valintaperusteasetus tulee voimaan samaan aikaan uuden ammatillista koulutusta koskevan lain (531/2017) kanssa. Valintaperusteasetusta sovelletaan ensimmäisen kerran kevään 2018 yhteishaussa.

Lue tarkemmin vahvistetusta asetuksesta ja perustelumuistiosta

Lisätietoja

Anne Mårtensson, Opetusneuvos 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330104   etunimi.sukunimi@minedu.fi