Korkeakoulutus

Opiskelijoita. KUVA: GorillaYliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Korkeakoulut vastaavat koulutuksen sisällöistä ja laadusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa ennakoinnin pohjalta koulutukselle määrällisiä tavoitteita ja tukee koulutuksen kehittämistä.

Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Korkeakoulut voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena korkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta.

Opiskelijavalinnat

Opiskelijat valitsee korkeakoulu ja korkeakoulu myös päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.

Lisätietoja opiskelijavalintojen kehittämisestä kärkihankesivulla.

Tutkintoon johtava korkeakoulutus on maksutonta EU/ETA-maista tuleville. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opintonsa aloittavilta peritään maksu 1.8.2017 lähtien.

Korkeakoulutukseen hakeutuminen tapahtuu pääsääntöisesti Opintopolku.fi -palvelussa.

Koulutusvastuut

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee tarvittavat muutokset korkeakoulujen esityksistä koulutusvastuisiin. Yliopistojen koulutusvastuusta säädetään valtioneuvoston asetuksella ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Ammattikorkeakoulujen koulutusvastuusta määrätään ammattikorkeakoulujen toimiluvissa.

Yliopistotutkinnot

Yliopistoissa voidaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina ja täydennyskoulutusta.

Ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen jälkeen. Lääketieteessä ja hammaslääketieteessä koulutusalaan liittyvien ammatillisten vaatimusten johdosta yliopisto voi järjestää ylemmän korkeakoulututkinnon koulutuksen siten, ettei siihen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot, jotka suoritetaan
ylemmän korkeakoulututkinnon tai sitä tasoltaan vastaavan koulutuksen jälkeen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään yliopistoissa suoritettavista tutkinnoista, tutkintojen tavoitteista, opintojen rakenteesta ja muista opintojen perusteista. Lisäksi säädetään siitä, mitä tutkintoja kussakin yliopistossa voidaan suorittaa (koulutusvastuu). Koulutusvastuiden muutokset valmistellaan yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Opintojen mitoituksessa käytetään opintopisteitä. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaadittava työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulut järjestävät ammatillista opettajankoulutusta.


Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan valittavalta edellytetään kolmen vuoden työkokemusta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Ammattikorkeakoulujen koulutusvastuista päätetään valtioneuvoston myöntämissä toimiluvissa. Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Koulutuksen laajuudesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Tutkintojen osien suorittaminen

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kokonaisen tutkinnon lisäksi myös korkeakoulututkintojen osia.  Korkeakoulut tarjoavat mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osia avoimena yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksena tai erillisinä opintoina. Tutkintojen osia voi suorittaa yksittäisinä kursseina tai laajempina kokonaisuuksina. Korkeakoulut voivat koostaa tutkintojen osista työelämän tarpeen mukaisia yhtenäisiä koulutuskokonaisuuksia.

Laaja mahdollisuus suorittaa tutkintojen osia tukee erityisesti elinikäistä oppimista, joustavia opintopolkuja ja koulutuksen tasa-arvoa.

Avoin yliopisto-opetus ja avoin ammattikorkeakouluopetus

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on laaja avoimen yliopisto-opetuksen ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta.  Avoimena korkeakouluopetuksena voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai laajempia opintokokonaisuuksia. Opetustarjonta vastaa aina korkeakoulututkintojen osia. Avoimeen korkeakouluopetukseen ei ole pohjakoulutusvaatimuksia ja se on avointa kaikille.

Avoin korkeakouluopetus tarjoaa mahdollisuuden tutustua korkeakoulutukseen, täydentää aiemmin suoritettua tutkintoa ja hankkia uutta osaamista tai vain oppia oppimisen ilosta. Useimmissa korkeakouluissa avoimena korkeakouluopetuksena suoritettuja opintoja hyödynnetään osana opiskelijavalintaa. Avoimella korkeakouluopetuksella on monta tehtävää, kuten elinikäisen oppimisen tukeminen, mahdollisuus osaamisen parantamiseen ja laajentamiseen, korkeakoulutukseen pääsyn ja saavutettavuuden tukeminen, monipuolistaa tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijavalinnan monipuolistaminen ja yleinen sivistystehtävä.

Valtio rahoittaa avoimen korkeakouluopetuksen järjestämistä. Korkeakoulut voivat periä koulutuksesta maksuja opiskelijalta enintään 15 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohti.

Erikoistumiskoulutus

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämässä toimineille. Erikoistumiskoulutus tähtää asiantuntijuuden ja osaamisen vahvistamiseen korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella. Läheinen yhteys työ- ja elinkeinoelämään on erikoistumiskoulutuksissa tärkeä. Erikoistumiskoulutuksen vähimmäislaajuus on 30 opintopistettä.

Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Valtio rahoittaa erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Korkeakoulut voivat järjestää erikoistumiskoulutusta maksutta tai periä enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvaa opintopistettä kohden. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana tulee tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.

Täydennyskoulutus

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat tarjota täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutusta toteutetaan liiketaloudellisin perustein tai työvoimakoulutuksena. Täydennyskoulutukseen ei voi kohdentua valtion rahoitusta. Täydennyskoulutusta ovat muun muassa yrityksille ja yhteisöille räätälöidyt koulutus- ja kehittämisohjelmat, työvoimakoulutus sekä avoimesti tarjolla olevat koulutusohjelmat kuten MBA-ohjelmat.  Korkeakoulut voivat tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena myös korkeakoulututkintojen osia.

 

Etsitkö tätä?

Korkeakoulut uudistavat valintamenettelyjään tavoitteena vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta.

Tietoa korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Muualla verkossa

Hakeutuminen opintoihin Opintopolku.fi -palvelun kautta

Lisätietoja

Birgitta Vuorinen, Opetusneuvos, ryhmän päällikkö 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, Kärkihankeryhmä (KÄR) 0295330335