Kirjastoverkko

Tyttö lainaamassa kirjaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kirjastoverkon ja yhteistyön avulla varmistaa kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen sekä keskeisten sähköisten aineistojen saaminen käyttöön.

 

Suomen kirjastoverkko koostuu

  • yleisistä eli kunnallisista kirjastoista
  • Helsingin yliopiston yhteydessä toimivasta Kansalliskirjastosta
  • yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista (tieteelliset kirjastot)
  • kouluissa ja oppilaitoksissa olevista oppilaitoskirjastoista
  • valtion ylläpitämistä kirjastoista (Näkövammaisten kirjasto Celia, Varastokirjasto).

Yleiset kirjastot

Yleiset kirjastot toimivat kunnissa ja kaupungeissa. Kunnan tehtävänä on järjestää yleisen kirjaston toiminta. Toiminta voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnallisten kirjastojen toiminta perustuu lakiin yleisistä kirjastoista.

Laissa määritellään yleisten kirjastojen keskeiset tehtävät. Yleisen kirjaston tehtävänä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon, tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Niiden lisäksi yleisellä kirjastolla voi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä (esimerkiksi saamenkielisen ja monikielisen kirjaston ylläpitäminen).

Valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

Yleisten kirjastojen rahoituksesta vastaavat pääosin kunnat, mutta ne saavat käyttökustannuksiin lakiin perustuvaa laskennallista valtionosuutta.

Tieteelliset kirjastot ja oppilaitoskirjastot

Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena. Tieteellisiä kirjastoja ovat Kansalliskirjasto, korkeakoulujen kirjastot ja erikoiskirjastot.

Kansalliskirjasto tarjoaa kirjastoverkkopalveluja kaikille kirjastosektoreille. Omien kokoelmiensa lisäksi Kansalliskirjasto vastaa kansallisesta julkaisuperinnöstä. Kansalliskirjasto on osa kansallista tutkimusinfrastruktuuria ja toimii Helsingin yliopiston yhteydessä.

Yliopistojen kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja. Yliopistot saavat perusrahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti kirjastojensa rahoituksesta. Ammattikorkeakouluilla on omat kirjastot ja tietopalvelut.

Erikoiskirjastoja ovat muun muassa Eduskunnan kirjasto, Tilastokirjasto ja tutkimuslaitosten, virastojen ja museoiden kirjastot.

Koululaisten ja opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalveluista vastaavat oppilaitokset. Palvelujen järjestämiseksi ne tekevät yhteistyötä mm. yleisten kirjastojen kanssa.

Valtion ylläpitämät kirjastot

Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on vastaanottaa tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa ja huolehtia aineiston saatavilla olosta.

Näkövammaisten kirjasto Celia on valtion rahoittama ja ylläpitämä erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa esimerkiksi äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina.  Se toimii saavutettavan aineiston asiantuntijana.

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja Finna

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) on vuosina 2008-2017 toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön hanke, jossa  parannettiin kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen ja palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä kehitettiin digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytystä.

Hankkeessa toteutettiin hakupalveluiden kokonaisuus Finna, www.finna.fi. Finnassa on yli 200 kirjaston, arkiston ja museon aineistoja ja palveluita. Uusia organisaatioita liittyy mukaan Finnaan jatkuvasti.

Finnan kautta välitetään tietoja digitaalisessa muodossa olevasta kulttuuriperinnöstä myös eurooppalaiseen digitaaliseen kirjastoon Europeanaan.

KDK-hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa digitaalisen kulttuuriperinnön edistämistyössä.

 

Lisätietoja

Leena Aaltonen, Kulttuuriasiainneuvos 
OKM, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue (TAKU) 0295330344   etunimi.sukunimi@minedu.fi


Anne Luoto-Halvari, ylitarkastaja 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) 0295330200   etunimi.sukunimi@minedu.fi


Minna Karvonen, Kulttuuriasiainneuvos 
OKM, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue (TAKU) 0295330142   etunimi.sukunimi@minedu.fi