Kirjastoverkko

Tyttö lainaamassa kirjaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on kirjastoverkon ja yhteistyön avulla varmistaa kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen sekä keskeisten sähköisten aineistojen saaminen käyttöön.

 

Suomen kirjastoverkko koostuu

  • yleisistä eli kunnallisista kirjastoista
  • Helsingin yliopiston yhteydessä toimivasta, valtakunnallisia tehtäviä hoitavasta Kansalliskirjastosta
  • yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja erikoiskirjastoista (tieteelliset kirjastot)
  • kouluissa ja oppilaitoksissa olevista oppilaitoskirjastoista
  • valtion kirjastoista, joilla on erikoistehtävä (Näkövammaisten kirjasto Celia, Varastokirjasto).

Yleiset kirjastot

Yleiset kirjastot toimivat kunnissa ja kaupungeissa. Kunnan tehtävänä on järjestää kirjasto- ja tietopalveluja. Palvelut voidaan järjestää myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kunnallisten kirjastojen toiminta perustuu kirjastolakiin.

Yleisten kirjastojen keskuskirjasto (Helsingin kaupungin kirjasto) ja maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Yleisten kirjastojen keskuskirjasto mm. ylläpitää kirjastojen yhteisiä keskitettyjä palveluja sekä toimii monikielisenä kirjastona.

Yleisten kirjastojen rahoituksesta vastaavat pääosin kunnat, mutta ne saavat käyttökustannuksiin lakiin perustuvaa laskennallista valtionosuutta.

Tieteelliset kirjastot ja oppilaitoskirjastot

Tieteelliset kirjastot toimivat korkeakouluopetuksen, opiskelun ja tutkimuksen tukena. Tieteellisiä kirjastoja ovat Kansalliskirjasto, korkeakoulujen kirjastot ja erikoiskirjastot.

Kansalliskirjasto tarjoaa kirjastoverkkopalveluja kaikille kirjastosektoreille. Omien kokoelmiensa lisäksi Kansalliskirjasto vastaa kansallisesta julkaisuperinnöstä. Kansalliskirjasto on osa kansallista tutkimusinfrastruktuuria ja toimii Helsingin yliopiston yhteydessä.

Yliopistojen kirjastot ovat yleisiä tutkimuskirjastoja. Yliopistot saavat perusrahoituksensa valtiolta ja päättävät itsenäisesti kirjastojensa rahoituksesta. Ammattikorkeakouluilla on omat kirjastot ja tietopalvelut.

Erikoiskirjastoja ovat muun muassa Eduskunnan kirjasto, Tilastokirjasto ja tutkimuslaitosten, virastojen ja museoiden kirjastot.

Koululaisten ja opiskelijoiden kirjasto- ja tietopalveluista vastaavat oppilaitokset. Palvelujen järjestämiseksi ne tekevät yhteistyötä mm. yleisten kirjastojen kanssa.

Valtion ylläpitämät kirjastot

Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen laitos, jonka tehtävänä on vastaanottaa tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa ja huolehtia aineiston saatavilla olosta.

Näkövammaisten kirjasto Celia on valtion rahoittama ja ylläpitämä erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa esimerkiksi äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina.  Se toimii saavutettavan aineiston asiantuntijana.

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja Finna

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) tavoitteena on parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen ja palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä huolehtia digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytyksestä.

Digitaalisen kirjaston käyttöliittymä on nimeltään Finna, www.finna.fi.

Kansallisen digitaalisen kirjaston kautta välitetään tiedot digitaalisessa muodossa olevasta kulttuuriperinnöstä myös eurooppalaiseen digitaaliseen kirjastoon Europeanaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee ja ohjaa Kansallisen digitaalisen kirjaston kehittämistä.

 

Lisätietoja

Leena Aaltonen, Kulttuuriasiainneuvos 
OKM, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue 0295330344  


Anne Luoto-Halvari, ylitarkastaja 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) 0295330200  


Minna Karvonen, Kulttuuriasiainneuvos 
OKM, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue 0295330142