Osaaminen ja koulutus - kärkihanke 6 - toimenpiteet

Osaaminen ja koulutus

Kärkihanke 6: Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen yhteistyössä oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan kanssa

Tavoitteena on tukea nuorten elämänhallintaa, opintopolkujen rakentumista ja työllistymistä. Lisäksi syvennetään yhteistyötä nuorten tukemisessa ja kootaan hyvät toimintatavat hyödynnettäväksi valtakunnallisesti.

Toimenpiteet

  1. Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla ja vahvistetaan etsivää nuorisotyötä. Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Hyödynnetään nuorisotakuun hyvät käytännöt ja hankkeet sekä otetaan käyttöön parhaat elementit laajentamalla ne valtakunnallisiksi.
  2. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutuspaikka
  3. Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, nuorten mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat
  4. Vahvistetaan työnetsijätoimintaa ja kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi -korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan
     

Toimenpide 1: Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla ja vahvistetaan etsivää nuorisotyötä. Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Hyödynnetään nuorisotakuun hyvät käytännöt ja hankkeet sekä otetaan käyttöön parhaat elementit laajentamalla ne valtakunnallisiksi.

Vaikeassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseen kehitetään nuorisotakuussa ESR-rahoituksen turvin käynnistyneitä yhden luukun palvelupisteitä eli Ohjaamoita ja laajennetaan Ohjaamo-palvelupisteiden verkostoa. Palvelupisteet toimivat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. Ohjaamot ja etsivä nuorisotyö kehittävät toimintaansa ottaen huomion myös kasvavan maahanmuuttajanuorten määrän.

Olemassa olevista malleista kerätään ja levitetään parhaiksi arvioidut ja todetut elementit. Näin luodaan yhdenmukaisia, mutta paikallisiin tarpeisiin muokattuja tehokkaita palvelukokonaisuuksia ja ketjuja, joihin nuori voi itse vaikuttaa ja johon hän voi sitoutua. Tavoitteena on hyväksi koettujen toimintamuotojen vahvistaminen, parhaiden käytäntöjen valtakunnallistaminen sekä sellaisen järjestelmätason muutoksen aikaansaaminen, että vastuu apua tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla.

Nuorisotakuussa kerättyjen hyvien kokemusten pohjalta vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja kehitetään luottohenkilötoimintamallia. Ohjaamojen ja etsivän nuorisotyön luottohenkilötoimintamallin toteutetaan yhdessä OKM, TEM ja STM kanssa. Niillä paikkakunnilla, joilla ei ole ohjaamotoimintaa, vahvistetaan lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston roolia nuorten palvelukokonaisuuksien koordinoinnissa.

  • Tuetaan paikallista monialaista yhteistyötä sekä vahvistetaan etsivää nuorisotyötä kehittämällä luottohenkilötoimintamallia 4/2018. Kaikki valtakunnallisella ESR-rahoituksella rahoitetut Ohjaamo-toimipaikat ovat toiminnassa 4/2018. Lisäksi Ohjaamoja on perustettu alueosioiden ESR-rahoituksella ja kansallisilla toimintamäärärahoilla. Kaikkiaan Ohjaamoja on toiminnassa 32 kpl, ja uusia suunnitellaan. Ohjaamotoiminta on vakiintunut sopimuspohjaiseksi ja rahoitetaan yhteisrahoituksella ilman ESR:n tukea 12/2018.

Kärkihankerahoitus

2016: 2,0 milj. euroa
2017: 1,5 milj. euroa
2018: 1,5 milj. euroa

Yhteensä: 5,0 milj. euroa

Toimenpide 2: Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutuspaikka

  • Joustavan perusopetuksen toiminta tähtää 7–9 luokilla koulupudokkuuden ehkäisemiseen. Joustavan perusopetuksen (JOPO) tukevaa toimintaa lisäämällä 7.–9.-luokille tuetaan jatko-opintoihin valmistumista ja pitkällä tähtäimellä työelämään sijoittumista sekä vaativissa tilanteissa ehkäistään syrjäytymistä. Tämä myönteinen kehitys saavutetaan kiinnittämällä riittävän varhain huomiota opetussuunnitelman perusteiden oppitavoitteiden saavuttamisen sekä toiselle asteelle sijoittumisen varmistamiseen myös oleskeluluvan saaneiden osalta. Tavoitteena on, että yläkoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa koulupudokkuusuhan alla olevalla nuorella on mahdollisuus saada lisätukea.

     

    Käynnistetään selvitys joustavan perusopetuksen toimeenpanosta ja seurataan toimeenpanon kehitystä.

Kärkihankerahoitus

2016: 0,4 milj. euroa
2017: 0,3 milj. euroa
2018: 0,3 milj. euroa

Yhteensä: 1,0 milj. euroa

Toimenpide 3: Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, nuorten mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat

Sote-uudistus on tärkein kanava nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamiselle. Tärkeää kehittämistyötä tehdään myös ESR-rahoitteisissa hankkeissa ja muista kärkihankkeista erityisesti lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa.

  • Osana nuorisotakuuta sosiaali- ja terveysministeriö avaa keväällä 2016 hankehaun, jolla tavoitellaan erityisesti syrjäytymisvaarassa, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten hyvinvoinnin parantamista. Tavoitteena on luoda pysyviä eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvia toimintamalleja nuorten toimijuuden tukemiseksi. Kela järjestää palveluita nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta sairauden tai vamman vuoksi. Lisäksi Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kehittämishankkeiden yksi painopistealue on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Haku valmis 10/2016, toimenpide valmis 12/2018.

Kärkihankerahoitus

2016: 1,5 milj. euroa
2017: 1,5 milj. euroa
2018: 1,0 milj. euroa

Yhteensä: 4,0 milj. euroa

Toimenpide 4: Vahvistetaan työnetsijätoimintaa ja kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan

  • Palkkatuki on uudistettu ja sen helppokäyttöisyyttä lisätty työnantajien kannalta. Palkkatuella alennetaan vastavalmistuneiden ja ammatillisen koulutuksen käyneiden työllistymiskynnystä. Sanssi-korttin käyttöä lisätään ja se kytketään tiiviimmin yrityspalveluihin. Oppisopimuskoulutus (palkkatuella työttömille) kiinnostaa nuoria suuresti. Työttömille nuorille, joilla ei ole ammatillista koulutusta, tarjotaan heille soveltuvaa koulutusta, esimerkiksi oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuksen kiinnostavuutta työnantajien näkökulmasta on mahdollista edistää pilotoimalla erilaisia oppisopimuksen toiminta- ja rahoitusmalleja yli hallinnonalarajojen sekä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Mahdollisuus lyhytaikaiseenkin, muutaman kuukauden pituisen ennakkojakson suorittamiseen on tärkeää oikeanlaisen kouluttautumisväylän löytämiseksi mahdollisimman nopeasti ja yksilölliset opiskeluvalmiudet huomioiden. Kytkennät työvoima- ja yrityspalveluihin tulee huomioida nykyistä laajemmin. Työelämätuntemukseen ja työnhakutaitoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Uudistuksen arviointi 12/2016.
     
  • Myös yrittäjyys on palkkatuetun työn ohessa tärkeä työllistymisvaihtoehto. Yrittäjiksi aikoville hankitaan nuorten yrittäjyyspajoja. Nuorten yrittäjyyspajan toimintamalli otetaan käyttöön koko maassa. Nuorten yrittäjyyspajan tavoitteena on tukea nuorten yrittäjäksi ryhtymistä. Pajassa osallistujille tarjotaan yritysneuvontaa, sparrausta, starttirahaa, koulutusta ja mentorointia, jotka toteutetaan erityisesti nuorille sopivilla toimintamalleilla. TE-hallinto hankkii tulokseen perustuvia nuorille tarkoitettuja ostopalveluja palvelujen tuottajilta. Palvelujen tuottajat keskittyvät yksilölliseen ohjaukseen, valmennukseen, osaamisen arviointiin ja työnetsintään. 1, 2 ja 3 toteutetaan työllisyysmäärärahojen (mom. 51) puitteissa. Malli käytössä 1/2017.
     
  • Ohjauspalvelujen digitalisoimisen edistämiseksi kehitetään digitaalisia ohjauspalveluja kaikille nuorille (ohjauksen nettipalvelut, -puhelinpalvelut ja videoneuvonta) ja varmistetaan niiden integroituminen osaksi sähköisiä hakupalveluita (opintopolku.fi). Palvelujen kehittämistyö on aloitettu TEM-OKM-STM yhteistyönä ESR-hankkeena, mutta sen vakiinnuttamiseen tarvitaan yhteisponnisteluja, mm. vahvempaa yhteistyötä valtiovarainministeriön kanssa.