Opintojen henkilökohtaistaminen

Ammatillisen koulutuksen reformissa otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa yksilöllisten ja joustavien opinto- ja tutkintopolkujen rakentamista ja niitä tukevan ohjauksen ja tuen suunnittelua kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. 

Henkilökohtaistaminen koskee kaikkia ammatillista tutkintoa tai sen osaa suorittavia sekä valmentavien koulutusten opiskelijoita. Henkilökohtaistaminen tehdään myös ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen opiskelijalle ja ammatilliseen tehtävään valmistavan koulutuksen opiskelijalle, jos koulutus perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

Jatkossa opintopolku on yksilöllinen ja jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä. Samalla suunnitellaan tarvittavat tukitoimet.

Koulutuksessa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen on säädetty koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi.

eHOKS eli digitaalinen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti syyskuussa 2017 eHOKS-hankeryhmän tukemaan henkilökohtaistamista ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttamista. Hankeryhmä laati vuoden 2017 loppuun mennessä henkilökohtaistamisprosessin ja -toimintamallin kuvaukset sekä HOKSin tietosisällön ja käsitteistön. Lisäksi hankeryhmä selvitti tarvittavia säädösmuutoksia ja laati suunnitelman digitaalisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa varten.

eHOKSin tavoitteena on yhtenäistää henkilökohtaistamisprosessia ja henkilökohtaistamiseen liittyviä toimintamalleja sekä helpottaa koulutuksen järjestäjien ja työelämän työtä opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen suunnittelussa, hyväksymisessä, toteuttamisessa, seurannassa ja päivittämisessä. eHOKSissa keskitytään sellaiseen opiskelijan yksilölliseen opintopolkuun liittyvään tietoon, jota tarvitaan valtakunnallisella tasolla esim. silloin, kun opiskelija siirtyy koulutuksen järjestäjältä toiselle. Lähtökohtana ja pohjana toteutukselle huomioidaan eri henkilökohtaistamishankkeissa tehty työ.

Tavoitteena on, että eHOKS olisi käytettävissä 1.1.2019 alkaen.

 

Kuva avautuu isompana uuteen ikkunaan

youtube

youtube

Usein kysyttyä

Mistä asioista sovitaan kaikille opiskelijoille tehtävässä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa?

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta. 

Onko henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laatimiselle säädetty määräaikaa?

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Tarkkaa ajankohtaa HOKS:n laatimiselle ei ole säädetty.

Oppisopimuskoulutuksen osalta suunnitelma tulee kuitenkin laatia oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pitää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Kerryttääkö HOKSin laadintaan käytetty aika opiskelijapäiviä vai ei?

Jos opiskelijalla on puuttuvaa osaamista, jota hän hankkii HOKSin mukaisesti ennen näyttöä tai muuta osaamisen osoittamista, HOKSin laadinta voi olla osa opiskelua ja HOKSia voidaan tehdä rinnan alkuvaiheen opiskelun kanssa.

Tarkoituksena on, että HOKS laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa HOKS tulee olla laadittuna ennen sopimusten hyväksymistä. 

Ratkaisevaa opiskelijavuosien ja -päivien laskennan näkökulmasta on opiskeluoikeuden alkamispäivä, sillä opiskelija otetaan huomioon perusrahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy (pois lukien ne päivät, kun opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty tai kun HOKSissa on sovittu, että opiskelija ei opiskele kaikkina säännönmukaisina päivinä).

Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista eli osallistumalla pelkkään näyttöön, koulutuksen järjestäjä saa tämän opiskelijan osalta vain suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, vaikka opiskelijalle tulee laatia HOKS. HOKSin laadintaan käytetty aika ei näissä tapauksissa kerrytä perusrahoituksen opiskelijapäiviä.

Onko HOKS aina allekirjoitettava paperilla?

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla.

HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten on suositeltavaa käyttää allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä.

HOKSiin myöhemmin tehtävät  muutokset voidaan hyväksyä sähköisissä järjestelmissä käyttäjätunnuksen avulla tai muutoin allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

Miten alaa vaihtavan opiskelijan aiemmin suorittamat tutkinnon osat tunnustetaan, jos ne eivät ole voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia?

Se, miten alaa vaihtavan opiskelijoiden aiemmin suorittamat toisen ammatillisen tutkinnon osat voidaan huomioida osaamisen tunnustamisessa, riippuu käytännössä siitä, mitä suoritettavan ammatillisen tutkinnon voimassa olevat tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos aiemmin suoritetut ammatillisen tutkinnon osat eivät ole voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia vaan suorittamisesta on jo aikaa, koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat vertaavat aiemmin suoritettujen tutkinnon osien sisältöjä suoritettavan ammatillisten tutkinnon tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin.

Vertailun perusteella arvioijat arvioivat, onko osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista. Niiltä osin kuin aiempi osaaminen vastaa tutkinnon perusteita, arvioijat tunnustavat osaamisen osaksi suoritettavaa tutkintoa. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa näytössä tai muulla tavoin.

Miten aiemmin suoritettujen tutkinnon osien opintoviikot muunnetaan osaamispisteiksi osaamista tunnustettaessa?

Osaamisen tunnustamisessa oleellista on osaamisen vastaavuus. Osaamispisteet ovat täydentävää tietoa tutkinnon tai sen osan laajuudesta, joten niillä ei ole merkitystä ilman niitä vastaavaa osaamista. Opintoviikkojen muuntamiseen osaamispisteiksi ei ole olemassa kaavaa, koska opintoviikot ja osaamispisteet eivät ole osaamisen laajuuden näkökulmasta keskenään suoraan verrattavia mittayksiköitä.

Miten osaamisen ajantasaisuus arvioidaan osaamista tunnustettaessa?

Säädökset lähtevät siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämillä arvioijilla on tarvittava asiantuntemus ajantasaisuuden arviointiin. Osaamisen arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin.

Onko osaamisen arvioinnissa edelleen kyse hallintopäätöksestä ja onko arviointi (näyttö tai osaamisen tunnustaminen) vahvistettava allekirjoituksella?

Arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös, johon opiskelija voi pyytää tarkistamista tai oikaisua. Hallintolain mukaan hallintopäätös on tehtävä kirjallisesti, ja kirjalliset päätökset vahvistetaan yleensä allekirjoituksella (tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella). Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti.

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Ovatko näytöt osa opiskeluaikaa vai eivät?

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei puhuta opiskeluajasta, vaan opiskeluoikeudesta. Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy, kun opiskelija on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat tai koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi. Opiskeluoikeus päättyy myös silloin, kun opiskelija on katsottu eronneeksi. Opiskelija suorittaa näytöt opiskeluoikeuden voimassaoloaikana.

Jos opiskelija hankkii näyttöjen suorittamiseksi tarvittavaa osaamista esim. oppisopimuskoulutuksessa, oppisopimus voi päättyä aiemmin. Opiskeluoikeus voi jatkua oppisopimuksen päättymisen jälkeen, kuitenkin enintään siihen saakka, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi.

Voiko koulutuksen järjestäjä halutessaan maksaa työelämästä tuleville näyttöjen arvioijille?

Tarkoitus on, että näyttöjen arvioinnista ei maksettaisi erikseen.  Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan maksaa työelämän arvioijille näyttöjen arvioinnista. Sitä ei ole säädöksissä kielletty samaan tapaan kuin esim. koulutuskorvauksen maksamista koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa.

Täytyykö jokaisen opiskelijan tehdä jokaisesta näytöstä erillinen näyttösuunnitelma?

Yksittäisen opiskelijan näytöt suunnitellaan osana henkilökohtaistamista  ja opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Lainsäädäntö ei velvoita erillisen näyttösuunnitelman laatimiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Muita osaamisen osoittamiseen ja arviointiin liittyviä suunnitelmia ei säädöksissä edellytetä.

Laaditaanko vielä näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmia?

Koska näyttötutkintoja ei uudessa lainsäädännössä enää ole, ei koulutuksen järjestäjän tarvitse laatia näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmiakaan.

Näyttötutkintojen järjestämissopimusten voimassaolo päättyi vuoden vaiheessa, ja aiemmat tutkintotoimikunnat hoitavat loppuun ainoastaan kesken olevat asiat eli käytännössä antavat todistukset ennen lain voimaantuloa kokonaan suoritetuista näyttötutkinnoista ja opiskelijan pyynnöstä myös näyttötutkintona suoritetuista tutkinnon osista. Tutkintotoimikuntien toiminta päättyy 31.7.2018.

Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä uuden lainsäädännön edellyttämä suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti (ne tutkinnot ja koulutukset, jotka järjestäjällä on järjestämisluvassaan).

Mitä näyttöjen sisältö tarkoittaa?

Näyttöjen sisältö kuvaa sitä, mitä osaamista kyseisessä näytössä on tarkoitus osoittaa ja minkälaisissa työtilanteissa tai työprosesseissa osaaminen osoitetaan.

Voiko ammatti- tai erikoisammattitutkintoa pelkästään näyttämällä suorittamaan tulevilta periä maksuja eli jonkinlaista omavastuuosuutta tai tutkintomaksua?

Varsinainen tutkinnon suorittaminen eli osaamisen osoittaminen, arviointi ja todentaminen on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijalta ei voi periä maksuja (omavastuuosuutta) näyttöjen järjestämisestä. Opiskelijalta ei peritä myöskään aiempaa tutkintomaksua vastaavaa maksua, joka oli tarkoitettu tutkintotoimikuntien toiminnan rahoittamiseen ja erityisesti todistusten myöntämiseen.

Koulutuksen järjestäjä saa ilman tutkintokoulutusta näyttöä suorittamaan tulevista opiskelijoista suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, jonka on tarkoitus kattaa näyttöjen kustannukset.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijalta voi periä opiskelijamaksua, joka voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjän arvioimista koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Maksua voi periä vain varsinaisesta tutkintokoulutuksesta eli tutkinnon suorittamiseksi tarvittavasta osaamisen hankkimisen järjestämisestä, ei näyttöjen järjestämisestä.Varsinainen tutkinnon suorittaminen eli osaamisen osoittaminen, arviointi ja todentaminen on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijalta ei voi periä maksuja (omavastuuosuutta) näyttöjen järjestämisestä. Opiskelijalta ei peritä myöskään aiempaa tutkintomaksua vastaavaa maksua, joka oli tarkoitettu tutkintotoimikuntien toiminnan rahoittamiseen ja erityisesti todistusten myöntämiseen.

Lisätietoja

Seija Rasku, Opetusneuvos 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330270   etunimi.sukunimi@minedu.fi