Perusopetus

Alakoululaisia. KUVA: Liisa Takala / OKMPerusopetus on yleissivistävää koulutusta, jota järjestetään pääasiassa peruskouluissa. Peruskoulusta ei saa tutkintoa, mutta se antaa kelpoisuuden hakeutua sen jälkeiseen oppivelvollisuuskoulutukseen esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Peruskoulun oppimäärän suorittaminen on osa oppivelvollisuuden suorittamista. 

Perusopetus on yhdeksänvuotinen maksuton yhtenäiskoulu. Opetus järjestetään lähikoulussa tai soveltuvassa paikassa niin, että koulumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

Perusopetukseen voi liittyä tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), joka yhdistää aiemman perusopetuksen lisäopetuksen, lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi. 

Perusopetuksen järjestämisestä vastaavat kunnat ja valtio. Valtio osallistuu perusopetuksen kustannuksiin maksamalla opetuksen järjestäjälle valtionosuutta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisesti. Aluehallintovirastot antavat neuvontaa mm. oppilaan oikeusturvaan liittyvissä asioissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on valmistella koulutuspoliittisia linjauksia ja koulutusta koskeva lainsäädäntö sekä sitä koskevat valtion talousarvioesitykset ja valtioneuvoston päätökset.

Opetuksen järjestelyt

Opetus ja opetusvälineet ovat oppilaalle maksuttomia. Lisäksi oppilaat saavat koulussa päivittäin maksuttoman lämpimän aterian.

Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä voi päättää myös säädettyjä etuja laajemmista kuljetuksista.

Yleisopetuksen opetusryhmissä olevien oppilaiden määrälle ei ole rajoituksia. Erityisopetuksen opetusryhmässä olevien oppilaiden enimmäismäärä on määritelty lainsäädännössä.

Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Loma-ajoista päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetuksen lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Lukuvuosi jaetaan koulutyössä kahteen osaan: syyslukukauteen ja kevätlukukauteen. Lukuvuoden koulutyö päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Muista koulujen loma-ajoista päättävät opetuksen järjestäjät. 

Perusopetus on osa oppivelvollisuuden suorittamista

Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen. Oppivelvollisen huoltaja huolehtii siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi.

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. 

Mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida lapsen vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa, lapsi voi kuulua pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja perusopetuksen suorittaminen kestää 11 vuotta.

Opettajat ja kelpoisuudet

Vuosiluokilla 1- 6 opetusta antavat pääasiassa luokanopettajat. Vuosiluokilla 7-9 opetus on lähinnä aineenopetusta, jota antavat aineenopettajat. Opettajilla on pääsääntöisesti yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.

Oppivelvollisuuden laajentaminen

Oppivelvollisuuden laajentaminen

Oppivelvollisuus laajennetaan jatkumaan 18 vuoteen.

Oppivelvollisuuden laajentaminen

Lisätietoja

Heli Nederström, opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osasto ( VAPOS ) Puhelin:0295330122   Sähköpostiosoite: