Liikunnan rahoitus

Laskukone. Kuva: OKM/Katarina Koch

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa liikuntaa ja huippu-urheilua veikkausvoitto- ja budjettivaroilla.

Valtion liikuntarahoitus koostuu lähes kokonaan veikkauksen tuotosta myönnettävistä valtionavustuksista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tukea valtion liikuntamäärärahoista mm.  

  • liikunta- ja urheilu- järjestöille ja seuroille
  • liikuntapaikkarakentamiseen
  • kuntien liikuntatoimintaan  
  • liikunnan koulutuskeskuksille (urheiluopistot)
  • liikunnallisen elämäntavan edistämiseen
  • huippu-urheilun edistämiseen
  • liikuntatieteelliseen tutkimukseen
  • muihin liikunnan toimintoihin  

Vuoden 2018 valtion talousarviossa liikuntaan ja huippu-urheiluun on varattu noin 152,1 miljoonaa euroa veikkausvoittovaroista. Lisäksi budjettivaroista rahoitetaan Liikkuva koulu -toiminnan laajentamista kärkihankkeena, Olympiastadionin peruskorjausta sekä liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksia.  

Valtionavustukset ja -osuudet

Liikunta-avustuksia myönnetään yleisavustuksina ja erityisavustuksina. Toimialan avustuksia myöntävät opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi aluehallintovirastot. Valtionosuuksina tukea toimintaan myönnetään kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille.

Valtionavustuksia myönnetään yleisavustuksina mm. valtakunnallisille liikuntajärjestöille niiden toiminnan tuloksien perusteella. Järjestöille myönnettävän valtionavustuksen edellytyksenä on, että järjestö on hyväksytty valtionapukelpoisiksi. Erityisavustuksina myönnetään tukea mm. liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.  

Valtionosuutena myönnetään kunnille rahoitusta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukasmäärään ja yksikköhintaan perustuen. Myös kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä mm. terveyttä edistävän liikunnan projekteihin. Noin neljäsosa valtion liikuntamäärärahoista
osoitetaan kuntien liikuntatoimintaan.

Liikunta-alan koulutusta ja muuta toimintaa järjestävien liikunnan koulutuskeskusten eli urheiluopistojen toimintaa rahoitetaan valtionosuuksin. Valtionosuuden laskentaperusteena valtakunnallisilla liikunnan koulutuskeskuksilla on opiskelijavuorokausi ja alueellisilla liikunnan koulutuskeskuksilla opiskelijapäivä, sekä niille määrättävä yksikköhinta.

Liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamisavustuksiin valtion talousarvioon asetetaan vuosittain määräraha. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti kunnille tai kuntayhtymille sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa oleville yhteisöille.

Rakentamisavustusten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Myös liikunnan koulutuskeskukset voivat saada harkinnanvaraista valtionavustusta liikuntapaikkahankkeisiinsa.

Huippu-urheilua ministeriö tukee avustamalla mm. valmennus-, huippu-urheilun koordinaatio-ja antidopingtoimintaa. Urheilijoille ministeriö myöntää valmennus- ja harjoitteluapurahoja, joilla pyritään turvaamaan urheilijan mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Valtio ei tue taloudellista voittoa tavoittelevaa ammattilaisurheilua.

Valtionavustuksilla rahoitetaan myös liikuntatieteellisiä tutkimusprojekteja sekä liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaa.