Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen

Näytteenotto. KUVA: GorillaOpetus- ja kulttuuriministeriö edistää hallituksen korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita sekä kehittää korkeakoulu- ja tiedejärjestelmää yhteistyössä toimialan kanssa.

Pitkäjänteinen korkeakoulu- ja tiedepolitiikkatyö vahvistaa Suomen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Korkeakouluja kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä kokonaisuutena, jotka vastaavat joustavasti myös alueellisiin tarpeisiin.

Korkeakoulupolitiikka

Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut ovat autonomisia toimijoita, jotka vastaavat koulutuksen ja tutkimuksen sisällöistä sekä toimintansa kehittämisestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osana valtioneuvostoa ohjaa ja rahoittaa korkeakoulujen toimintaa. Kehittämistavoitteet perustuvat hallitusohjelmaan, hallituksen toimintasuunnitelmaan sekä muihin eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamiin strategisiin tavoitteisiin.

Korkeakoulupolitiikan tavoitteena on kehittää korkeakouluja kansainvälisesti kilpailukykyisenä kokonaisuutena, jotka vastaavat joustavasti myös alueellisiin tarpeisiin.

  • Yliopistot ja ammattikorkeakoulut edistävät toiminnallaan suomalaista kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä.
  • Tavoitteena on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos.
  • Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa.
  • Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden.
  • Korkeakoulut kehittävät toimintaansa kansainvälisinä ja vetovoimaisina oppimis- ja tutkimusympäristöinä.

Tavoitteena on, että korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy.  Lisäksi tavoite on, että korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista, jotta tutkintojen välinen liikkuvuus helpottuu.

Tavoite on myös, että korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulujen tulee tukea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistää tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat lisäksi käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Yhteiskunnan uusiin haasteisiin vastaamiseksi korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Tiedepolitiikka

Tiedepolitiikalla tuetaan osaamisen kanavointia esimerkiksi tiedoksi, ymmärrykseksi, prosesseiksi, tuotteiksi ja palveluiksi. Tiedepolitiikka kytkeytyy innovaatiopolitiikkaan tukien tiedontuotantoa ja edistäen kansalaisten sekä kansakunnan osaamistasoa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Suomessa tehtävän tutkimuksen näkyvyyden, kansainvälisyyden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Tiedepolitiikan tehtävänä on varmistaa, että tutkimusta tekevät organisaatiot pystyvät keskittymään tutkimuksen tekemiseen tasolla ja tavoilla, jotka ovat tyypillisiä kilpailukykyisimmille kansainvälisille tiedeyhteisöille. Tiedepolitiikalla tuetaan tutkitun tiedon saamista yhteiskunnassa laajasti käyttöön.

Maailmanlaajuinen trendi on digitaalisin ja avoimen toimintatavan keinoin nopeuttaa ja tehostaa laadukkaan tutkimuksen tekemistä. Suomi on mukana tässä kehityksessä.

Tiedepolitiikan tavoitteena on

  • Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa.
  • Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen
  • Tutkimuksen ja tieteen avoimuuden varmistaminen
  • Kansainvälisyyden ja sitä kautta laadun parantaminen

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kärkihankkeet

Hallituksen kärkihankkeet toteuttavat korkeakoulutuksen kehittämistä. Korkeakoulutusta Juha Sipilän hallituksen kaudella kehittävät kärkihankkeet:

  • Nopeutetaan siirtymistä työelämään
  • Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
  • Opettajankoulutuksen kehittämisen osalta uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Tutustu myös

Korkeakoulutuksen kehittäminen

Korkeakoulutuksen kehittäminen

Korkeakoulujen valintakoemenettelyjä uudistetaan, ympärivuotinen opiskelu korkeakouluissa mahdollistetaan ja lisätään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista.

Korkeakoulutuksen kärkihanke >>

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö

Kärkihankkeessa mm. selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä. TKI-rahoitusta kehitetään vaikuttavuutta ja kaupallistamista tukevaksi. Koulutusviennin lainsäädännölliset esteet puretaan ja otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Tietoa kärkihankkeesta >>

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030

Visiotyössä tarkastellaan korkeakoulujärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja ja -malleja ja arvioidaan niiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta.

Visiotyö 2030

Lisätietoja

Tapio Kosunen, ylijohtaja 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO), Osaston päällikön esikunta 0295330440  


Hannu Sirén, johtaja 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO), Strategisen ohjauksen vastuualue (STO) 0295330292  


Erja Heikkinen, Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO), Tiedepolitiikan ryhmä (TIR) 0295330101  


Birgitta Vuorinen, Opetusneuvos, ryhmän päällikkö 
OKM, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto (KTPO), Kärkihankeryhmä (KÄR) 0295330335