Järjestämislupien uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusitaan osana ammatillisen koulutuksen reformia. Opetus- ja kulttuuriministeriö muuttaa kaikki nykyiset luvat uuden lainsäädännön mukaisiksi ilman erillistä hakemusta.

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusittiin osana ammatillisen koulutuksen reformia.  Ministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista 6.10.2017. Luvat on toimitettu koulutuksen järjestäjille.

Valmistelun vaiheet

Ministeriö toimitti kesäkuussa koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi ja pyysi niihin vastineita koulutuksen järjestäjiltä  11.8.2017 mennessä.

Ehdotukset laadittiin hallituksen esityksen siirtymäsäännösten mukaisesti vastaamaan voimassa olevia järjestämislupia ja tutkinnon järjestämissopimuksia ottaen huomioon järjestämislupasäätelyssä tapahtuvat sisällölliset muutokset. HE39/2017

Järjestämisluvan hakemiseen liittyvät aineistot

Järjestämisluvan valmistelussa noudatetut periaatteet on kuvattu muistiossa ja sen tausta-aineistossa.

Liite 1: Tutkintorakenteessa tapahtuvat muutokset, muutokset tutkinnoittain
Liite 2: Voimassaolevat näyttötutkintojen järjestämissopimukset/OPH ja tutkintotoimikunnat (tilanne 3.5.2017)
Liite 3: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien luvissa määrätyt kunnat, tilanne 1.8.2017 lukien
Liite 4: Ehdotukset ensisijaisiksi toiminta-alueiksi
Liite 5: Ehdotus lupien opiskelijavuosien vähimmäismääriksi

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat 1.1.2018 alkaen

Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa myönnettiin 150 koulutuksen järjestäjälle 1.1.2018 alkaen ja 16 ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän kumottujen lakien nojalla myönnetty järjestämislupa säilyy voimassa siirtymäajan.  

 

Lisätietoja:

Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi: ylitarkastaja Tarja Koskimäki, puh. 02953 30166

Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi ja Satakunta:
opetusneuvos Jukka Lehtinen, puh. 02953 30183

Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala: opetusneuvos Anne Mårtensson, puh. 02953 30104

Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa: opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, puh. 02953 30249

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@minedu.fi

 

 

Usein kysyttyä

Miten opiskelijavuosi lasketaan?

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017) löytyy Finlexistä. Lain 32 b §:ssä säädetään opiskelijavuoden käsitteestä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista (682/2017) löytyy Finlexistä. Asetuksen 1 §:ssä säädetään tarkemmin opiskelijavuoteen kuuluvista päivistä.

 

Minkälainen suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkintokohtaisesti tulee olla?

Uuden lainsäädännön mukaisesti koulutuksen järjestäjän tulee laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Tässä vaiheessa hakemuksen liitteeksi riittää alustava suunnitelma koulutuksen järjestäjän hakemien uusien tutkintojen osaamisen arvioinnin toteuttamisesta.

Suunnitelmalle ei ole vielä laadittu pohjamallia, joten se voi olla vapaamuotoinen. Suunnitelmasta tulisi ilmetä tiivistetysti olennaiset asiat osaamisen arvioinnin toteuttamisprosessista. Suunnitelma voi olla esimerkiksi näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman tai ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja osaamisen arviointia koskevan suunnitelman kaltainen tutkintokohtainen selvitys, mutta sen ei tarvitse olla yhtä yksityiskohtainen kuin edellä mainitut nykymuotoiset suunnitelmat. Tarkoitus on, että alustava osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelma palvelee myös koulutuksen järjestäjän oman toiminnan kehittämistä ja tulevan laadunhallintajärjestelmän toteuttamista.

Alustava osaamisen arviointisuunnitelma tulee laatia kaikista koulutuksen järjestäjän hakemista uusista tutkinnoista ja koulutuksista. Mikäli koulutuksen järjestäjä hakee viittä tai useampaa uutta tutkintoa, suunnitelman voi tässä vaiheessa laatia myös niin, että se sisältää yleisen suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta sekä tutkintokohtaiset erityispiirteet tarvittaessa.

 

 

Mitä käy niille toimijoille, joilla on voimassaolevia näyttötutkinnon järjestämissopimuksia tutkintotoimikuntien kanssa, mutta ei ministeriön myöntämää ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa?

Uuden lainsäädännön mukaisesti 1.1.2018 lähtien koulutuksen järjestäjien tulee hankkia näytön toteuttaminen ja osaamisen arviointi sellaiselta koulutuksen järjestäjältä, jolle on myönnetty uudessa ammatillista koulutusta koskevassa laissa tarkoitettu ministeriön myöntämä ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa näyttöä koskevaan tutkintoon. Ilman kyseistä järjestämislupaa, em. toimija ei voi ottaa vastaan näyttöjä 1.1.2018 alkaen.

Mikäli yllä tarkoitettu toimija ei ole hakenut em. järjestämislupaa tai toimijalle ei ole myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua järjestämislupaa, toimijan tulee toimintaa jatkaessaan 1.1.2018 lähtien ohjata opiskelijat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:ssä tarkoitettuun näytön toteuttamiseen ja 53 §:ssä tarkoitettuun osaamisen arviointiin sellaiselle koulutuksen järjestäjälle, jolle on myönnetty ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu kyseisen tutkinnon järjestämislupa.

Em. toimija voi jatkossakin myydä koulutuspalveluita kilpailuilla markkinoilla, vaikka se ei hakisi tai sille ei myönnettäisi järjestämislupaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n 6 momentin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tarjota mahdollisuus suorittaa tutkinto tai tutkinnon osa yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat osaamisen kehittämispalveluita liiketaloudellisin perustein.

Säännöksen perustelujen mukaan käytännössä koulutuksen järjestäjä ja osaamisen kehittämispalveluita tarjoava toimija voisivat sopia, että toimijalta liiketaloudellisin perustein koulutuspalveluita ostavat henkilöt ohjattaisiin hakeutumaan tutkinnon tai tutkinnon osien suorittajaksi kyseiselle yhteistyökumppanina toimivalle lain 3 §:n mukaiselle koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä vastaisi tällöin tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamiseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta laissa säädetyn mukaisesti.

Koulutuksen järjestäjät eivät kuitenkaan voisi myydä näille toimijoille näyttöjen järjestämiseen ja tutkintojen myöntämiseen liittyviä palveluita, koska lakiin ehdotetun 31 §:n mukaisesti laissa tarkoitettuja tutkintoja ja niiden osia voidaan järjestää maksullisena palvelutoimintana vain silloin, jos kyseessä on 30 §:ssä tarkoitettu koulutuksen hankinta. Suoritettuja tutkinnon osia ja tutkintoja rahoitettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetyn mukaisesti.

 

 

Mitkä lomakkeet tulee täyttää, jos hakee ainoastaan työvoimakoulutuksen järjestämistehtävää?

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän saamiseksi koulutuksen järjestäjän tulee hakea ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa, joka sisältää työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän. Luvan hakemiseen liittyvät tarkemmat ohjeistukset löytyvät nettisivuillamme

Hakijan tulee täyttää nettisivuilta löytyvä lomake uuden järjestämisluvan hakemiseksi sekä liite 1: työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomake.

 

Miten työvoimakoulutusta järjestäneiden ammattikorkeakoulujen tulee toimia?

Ammattikorkeakouluja pyydetään olemaan yhteydessä johtaja Hannu Siréniin, etunimi.sukunimi@minedu.fi, puh. 0295 3 30292.

 

Mihin ehdotukset toiminta-alueiksi perustuvat?

Järjestäjille ehdotetut toiminta-alueet ovat alueita, joilla koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää alueen koulutus- ja osaamistarpeen mukaista koulutusta. Koska toiminta-alue on velvollisuus, ei koulutuksen järjestäjiä voida velvoittaa huolehtimaan laajemmasta alueesta kuin on koulutuksen saatavuuden näkökulmasta tarpeellista. Kuitenkin jotta ammatillisen koulutuksen alueellinen saatavuus turvataan, on jokaiselle maakunnalle määritelty vähintään yksi koulutuksen järjestäjä, joka kykenee huolehtimaan alueen koulutus- ja osaamistarpeesta.

 

Onko järjestämislupa ehdotuksen opiskelijavuosissa otettu huomioon työvoimakoulutukseen lähtökohtaisesti tarkoitettuja opiskelijavuosia?

Ei ole, sillä työvoimakoulutuksen tehtävää ei ole ehdotettu kenellekään koulutuksen järjestäjälle vaan tehtävää tulee hakea.

Mikä on muistiossa mainittu maahanmuuttajakoulutuksen avustusten siirto 21 miljoonaa euroa?

Kyseessä ovat OKM:n aiemmin valtionavustuksina rahoittamaa koulutusta, ei TEM:n kotoutumiskoulutusta.

 

Mitä tietoja tarkoitetaan laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän luvuilla?

Laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdissa 8 ja 9 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien keskiarvot. Lisäksi pyydetyn mukaisesti ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.

 

Mitä tietoja tarkoitetaan työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän luvuilla?

Työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän hakulomakkeen kohdassa 12 ilmoitetaan vuosilta 2015–2017 opiskelijatyövuodet tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen osalta. Lisäksi ilmoitetaan vuodesta 2017 lukien arvio opiskelijavuosina.

 

Järjestämisluvassa ei ole mukana ennen 1.1.2018 poistuneita tutkintoja. Voiko koulutuksen järjestäjä edelleen järjestää koulutusta poistuneisiin tutkintoihin ja myöntää tutkinnot?

Järjestämisluvissa on lueteltu vain tutkintorakenteen mukaisesti voimassa olevat tutkinnot.  Koulutuksen järjestäjillä on kuitenkin tutkintojen järjestämis- ja myöntämisoikeus niihin ammatillisiin perustutkintoihin, joihin heille on myönnetty aiemman lainsäädännön (630/1998) mukainen järjestämislupa.

Lisäksi koulutuksen järjestäjälle on annettu tutkintojen järjestämis- ja myöntämisoikeus niihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joita koskevan näyttötutkintojen järjestämissopimuksen tutkintotoimikunta on solminut 31.12.2017 mennessä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Jos opiskelija on aloittanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen ennen lain voimaantuloa eli vuonna 2017 tai sitä ennen, opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto loppuun niiden tutkinnon perusteiden mukaisesti, joiden mukaan hän aloitti opintonsa. Suoritusaikaa on 31.12.2021 saakka. Tämän jälkeen opiskelija siirtyy suorittamaan tutkinnon loppuun tuolloin voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti. Uusia opiskelijoita tutkintorakenteesta poistuneisiin tutkintoihin ei voi ottaa.

Näin ollen koulutuksen järjestäjällä on oikeus arvioida ennen 1.1.2018 opinnot aloittaneiden opiskelijoiden osaaminen ja antaa todistukset niistä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista, joihin sillä on ollut voimassa oleva näyttötutkinnon järjestämissopimus 31.12.2017, ja niistä perustutkinnoista, joita sillä on ollut oikeus järjestää kumotun lain (630/1998) mukaan myönnetyn järjestämisluvan perusteella.