Audiovisuaalinen kulttuuri

Poika pelaa tietokonepeliä

Audiovisuaalista kulttuuria ovat mm. elokuvat, televisio- ja radio-ohjelmat, digitaaliset pelit, musiikkivideot ja videotaide sekä näiden tuotanto, jakelu ja kaikenlainen esittäminen tallennus- ja jakelualustoista riippumatta samoin kuin audiovisuaalisen kulttuuriperinnön säilyttäminen, koulutus ja tutkimus.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa elokuvataidetta ja audiovisuaalista kulttuuria koskevan lainsäädännön ja valtion talousarvioon sisältyvien määrärahojen valmistelusta sekä alaisensa hallinnon ohjauksesta. Televisio- ja radiotoimintaan liittyvät asiat kuuluvat valtionhallinnossa liikenne- ja viestintäministeriölle.

 

Audiovisuaalisen kulttuurin linjaukset ja ohjelmat

Audiovisuaalisen kulttuurin toimintaympäristön muutoksia ja tavoitteita opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa vuodelta 2012 olevassa julkaisussaan. Suomen elokuvasäätiön laatimissa Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelmissa kuvataan elokuva-alan toiminnan kannalta olennaisimpia kehittämistarpeita seuraavalle viidelle vuodelle.

 

Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen

Valtio tukee taiteilijoita, tuotantoyhtiöitä sekä elokuvakulttuurin toimijoita taatakseen taiteenalan toimintaedellytykset Suomessa.

Valtion talousarviossa olevilla määrärahoilla tuetaan elokuvien käsikirjoittamista, kehittämistä, tuotantoa, markkinointia, jakelua sekä kulttuurivientiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tarkoitukseen määrärahoja Suomen elokuvasäätiölle edelleen myönnettäväksi valtionavustuksina.

Suomen elokuvasäätiö jakaa valtaosan elokuva-alan tuista. Elokuvasäätiö tukee vuosittain 20–25 pitkää elokuvaa sekä muuta elokuva- ja tv-draamatuotantoa. Lisäksi säätiö myöntää avustuksia elokuvien kansainväliseen promootioon ja viennin edistämiseen sekä merkittäville Suomessa toimiville elokuvafestivaaleille.

Elokuvakulttuurin edistämiseen tarkoitetuista varoista ministeriö myöntää lisäksi harkinnanvaraisia valtionavustuksia valtakunnallisille järjestöille, jotka edistävät elokuva- ja muuta audiovisuaalista kulttuuria. Alueelliset elokuvakeskukset, elokuvatapahtumat ja muut alan toimijat tai järjestöt voivat saada kohdeapurahoja, joiden jakamisesta vastaa valtion audiovisuaalinen taidetoimikunta. Taidetoimikunta päättää myös elokuvan laatutuesta.

Muita audiovisuaalisia kulttuurisia sisältöjä tuetaan Digidemo-ohjelmalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut tehtävän valtionavustuspäätöksellä Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKille, joka myöntää Digidemo-ohjelmasta avustuksia digitaalisiin päätelaitteisiin soveltuvien kulttuurisisältöisten teosten, ohjelmien, pelien ja palveluiden tuotekehitykseen.

Audiovisuaalisten tuotantojen kannustinjärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2017. Sen kautta elokuva- tai TV-tuotanto voi saada takaisin osan kuluista, jotka se on käyttänyt mm. palkkoihin ja palveluostoihin Suomessa. Maksuhyvityksen suuruus on enintään 25 % Suomessa toteutetun tuotannon tai sen osa-alueen hyvityskelpoisista kustannuksista. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen hallinnoinnista vastaa Tekes.

•    Suomen elokuvasäätiö SES
•    Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
•    Audiovisuaalisten tuotantojen kannustinjärjestelmä
•    Audiovisuaalinen taidetoimikunta

Audiovisuaalinen kulttuuriperintö

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI vastaa mm. elokuvien, televisio- ja radio-ohjelmien arkistointi- ja dokumentointityöstä sekä elokuvakulttuurin edistämisen koordinoinnista.

KAVI vastaa kotimaisen elokuvaperinnön digitoinnista. KAVIn Radio- ja televisioarkisto huolehtii suomalaisen radio- ja tv-kulttuurin säilymisestä tallentamalla televisio- ja radiokanavien digitaalista ohjelmavirtaa.

Audiovisuaalista kulttuuria ja kulttuuriperintöä KAVI edistää mm. esitystoiminnassaan, elokuvakasvatuksessa, kirjasto- ja tietopalveluissa sekä näyttely- ja julkaisutoiminnassaan.

•    Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
•    Kansallisfilmografia Elonet

Kuvaohjelmien valvonta ja luokittelu

Suomessa on käytössä kuvaohjelmien yhdenmukainen ikärajaluokittelujärjestelmä ja kuvaohjelmamarkkinoiden jälkivalvonta. Luokittelutoiminta on yhteissääntelyä kuvaohjelma-alan kanssa.

Kuvaohjelmalaissa (710/2011) säädetään kuvaohjelmien tarjoamista koskevista rajoituksista lasten suojelemiseksi.  

Luokittelu koskee kaikentyyppisiä ohjelmia eli elokuvia, televisio-ohjelmia ja pelejä sekä kaikkia kuvaohjelman tarjoamisen tapoja eli elokuvateatteriesityksiä, tallennelevitystä, televisiolähetyksiä ja esimerkiksi internetin tilausohjelmapalveluja. Tietokone-, video- ja onlinepelit saavat yleiseurooppalaisen PEGI-järjestelmän mukaisen luokituksen.

Samat ikärajat koskevat kaikkia kuvaohjelmia. Ohjelmat on luokiteltava tarjottaviksi kaikenikäisille tai niille tulisi luokitella 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja tai antaa suoraan 18 vuoden ikäraja. Symboli-merkinnät kertovat tarkemmin kuvaohjelmien lapsen kehitykselle haitallisesta sisällöstä.

Kuvaohjelmien valvontaan ja luokitteluun sekä mediakasvatukseen liittyviä asioita hoidetaan Kansalliseksi audiovisuaalisen instituutin mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikössä (MEKU). Myös kuvaohjelmien tarjoamista eli esimerkiksi sitä noudattavatko televisiokanavat, elokuvateatterit ja tallenteita myyvät kaupat ikärajamerkintöjä valvoo MEKU.

•    Ikärajat.fi
•    Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö MEKU

 

Muualla verkossa

Lisätietoja

Laura Mäkelä, Kulttuuriasiainneuvos 
OKM, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Tekijänoikeuden ja audiovisuaalisen kulttuurin vastuualue 0295330222   etunimi.sukunimi@minedu.fi