Hyppää sisältöön

Vuodenvaihteen muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 20.12.2017 11.23
Tiedote

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2018 alussa voimaan useita säädösmuutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.

Opintotukeen huoltajakorotus

Opintotukeen tulee 75 euron suuruinen opintorahan huoltajakorotus, jolloin opintorahan määrä nousee vuoden alussa lasta huoltavalla opiskelijalla 250,28 eurosta 325,28 euroon kuukaudessa.

Lisäksi päätoimisen opiskelun ja lukuvuoden tukikuukausien ehdot muuttuvat ammatillisen koulutuksen uudistuksen vuoksi. Korkeakoulututkintoa varten myönnettävän opintotuen enimmäisajan pidentämisen ehdot yksinkertaistuvat siten, että vaadittavien opintojen kestoa ei rajoiteta yhteen lukuvuoteen.

Vuoden 2018 alusta 18–19-vuotiaiden mahdollisuus saada opintorahaa paranee

Vanhempien tulot eivät enää vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahan määrään. Nämä opiskelijat voivat saada perusmääräisen opintorahan, 250,28 e/kk.

Opiskelijan omia tulorajoja tarkistetaan ansiotasoindeksin perusteella (1 %).

Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotus laskee 7,5 prosenttiin.

Vuoden 2018 alusta alkaen opintoraha, asumislisä ja koulumatkatuki maksetaan kuukauden 1. pankkipäivänä.

Valtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on neljä prosenttia.

Opintotukilautakuntien tehtävät sekä opintojen edistymisen seuranta siirtyvät Kelaan

Opintotukilautakuntien tehtävät siirtyvät vuoden vaihteessa Kansaneläkelaitokselle. Opiskelijan henkilökohtaisesta palvelusta opintotukiasioissa vastaa jatkossa Kela. Oppilaitosten tehtävänä on antaa yleisneuvontaa ja opintotukiasioiden käsittelyssä tarvittavia tietoja.

Myös opintojen edistymisen seurannan kokonaisvastuu siirtyy Kelalle. Edistymisen arvioinnissa otetaan jatkossa aiempaa kattavammin ja kaavamaisemmin huomioon opintotukeen oikeuttaneiden opintojen aikana kertyneet opintosuoritukset. Opintojen edistymisen arviointia koskevaa uutta sääntelyä sovelletaan 1.8.2018 lähtien vuosittain suoritettavaan korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arviointiin. Arvioinnissa otetaan huomioon opintosuoritukset ja tukikuukaudet 1 päivästä elokuuta 2011.

Varhaiskasvatusmaksut alenevat

Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksut alenevat, ja toisen lapsen sisaralennus nousee 50 prosenttiin entisen kymmenen prosentin sijaan. Keskituloisen kahden lapsen perheen (bruttotulot yhteensä 5900 e/kk) maksut laskevat vuodessa yli 1200 eurolla. Kaikkien perheiden tulorajoja nostetaan. Noin 6700 perheelle varhaiskasvatus muuttuu kokonaan maksuttomaksi.

Maahanmuuttajien opiskelumahdollisuudet paranevat

Maahanmuuttajat voivat opiskella entistä joustavammin ja monipuolisemmin luku- ja kirjoitustaitoa sekä suomea ja ruotsia vapaan sivistystyön toimintana eli esim. kansalais- ja kansanopistoissa, opintokeskuksissa ja kesäyliopistossa. Kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyt opinnot ovat maksuttomia.

Lisäksi kansanopisto, joka järjestää koulutusta pääasiallisesti vaikeasti vammaisille, voi saada valtionosuutta jatkossa enintään 80 prosenttia aikaisemman 57 prosentin sijaan.

Kokeilu, johon osallistuvat voivat suorittaa perusopetuksen oppimäärän opiskelematta toista kotimaista kieltä

Eduskunta on hyväksynyt kokeilun, johon osallistuvat oppilaat voivat suorittaa perusopetuksen oppimäärän ilman velvoitusta opiskella toista kotimaista kieltä. Kokeilun mahdollistava laki tulee voimaan 1.1.2018. Kokeilu käynnistyy elokuussa 2018.

Ammatillinen koulutus uudistuu

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa korostuvat osaaminen, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen.

Ammatillisen koulutuksen tärkein tehtävä on tuottaa yksilöllistä ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin. Yksilöllisiin osaamistarpeisiin vastataan joustavasti tutkintojen, niiden osien, tutkintoon johtamattoman koulutuksen ja valmentavien koulutusten avulla. Jokaiselle tutkintoa tai sen osaa suorittavalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa sovitaan siitä, miten tavoitteeksi asetettu osaaminen saavutetaan ja millaista opetusta, ohjausta ja tukea opiskelija tarvitsee.

Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ja päästä joustavasti silloin, kun on tarve. Se tarjoaa osaamista eri vaiheissa työuraa. Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku säilyy peruskoulunsa päättäville ja vailla toisen asteen tutkintoa oleville.

Oppimista työpaikoilla lisätään. Siihen on kaksi tapaa: työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus ja ilman työsuhdetta toteutettava koulutussopimus. Näitä on mahdollista yhdistellä joustavasti.

Psykologi- ja kuraattoripalvelut yhä useammalle opiskelijalle

Oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin laajenee koskemaan kaikkia ammatillista perustutkintoa suorittavia opiskelijoita sekä valmentavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita.

Uutena ryhmänä opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsevät ne opiskelijat, jotka nykyisin suorittavat ammatillista perustutkintoa näyttötutkintona tai työvoimakoulutuksena.

Opintosuoritus- ja tutkintotiedot jatkossa yhdestä palvelusta

Suomeen perustetaan kansallinen opintosuoritus- ja tutkintotietojen luovutuspalvelu Koski, joka kokoaa eri tietovarannoissa olevat opintosuoritus- ja tutkintotiedot kaikilta koulutusasteilta yhteen paikkaan. Palvelusta kansalaiset ja viranomaiset saavat keskitetysti tarvitsemansa tiedot yhdestä paikasta luotettavasti ja kustannustehokkaasti.

Lisäksi perustetaan koulutuksen valtakunnallinen tietovaranto, johon tallennetaan tiedot henkilöistä, jotka olivat joulukuussa 2017 opetuksen tai koulutuksen järjestäjän oppilaana tai opiskelijana sekä takautuvasti vuonna 2017 suoritetuista ammatillisista perustutkinnoista. Täydessä laajuudessaan palvelu on vuonna 2019.

Korkeakoulujen opetusyhteistyö laajenee

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat lisää vapautta järjestää opetusta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Korkeakoulun ei tarvitse antaa kaikkea tutkintoihin kuuluvaa opetusta itse, vaan se voi hankkia oman opetuksensa korvaavaa opetusta toiselta kotimaiselta yliopistolta tai ammattikorkeakoululta. Laki velvoittaa korkeakouluja edelleen tarjoamaan pääosan kunkin tutkintonsa opetuksesta itse. Tavoitteena on parantaa opetuksen laatua ja kansainvälisesti vetovoimaisten osaamiskeskittymien syntymistä.

Laki ylimääräisen taiteilijaeläkkeen perusteella myönnettävistä perhe-eläkkeistä

Ylimääräistä taiteilijaeläkettä saaneen henkilön kuoltua hänen edunsaajilleen suoritetaan hakemuksesta leskeneläkettä ja lapseneläkettä (perhe-eläke) sen mukaan kuin laissa säädetään. Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kuollessaan saama valtion myöntämä ylimääräinen taiteilijaeläke. Taiteen edistämiskeskus päättää taiteilijaeläkkeiden myöntämisestä. Perhe-eläkkeen myöntää ja maksaa Keva.

Ammatillinen koulutus Koulutus Kulttuuri Kärkihankkeet Opintotuki Varhaiskasvatus Yleissivistävä koulutus