Opetusministeri Grahn-Laasonen ja OAJ:n Luukkainen kansainvälisessä opetusministereiden ja opettajajärjestöjen kokouksessa:
Opettajien vahva osaaminen, arvostus ja itsenäisyys Suomen koulutusmenestyksen salaisuus

Suomen koulutusosaaminen oli vahvasti esillä Lissabonissa järjestetyssä International Summit on the Teaching Profession (ISTP) kokouksessa. Opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen järjestivät OECD, opettajajärjestöjen kattojärjestö Education International (EI) sekä Portugalin opetusministeriö. Suomea kokouksessa edustivat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Opetusalan Ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen ja kv. koordinaattori Anders Rusk, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sekä Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen.

Vuotuisen kokouksen teemana olivat opettajan työn uudet haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa, huomioiden koulujen lisääntyvä vuoropuhelu ympäristönsä kanssa. Kokouksessa keskusteltiin opettajankoulutuksen kehittämistarpeista sekä hallinnon ja opettajajärjestöjen roolista sekä yhteistyöstä niiden edistämisessä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen nostivat yhteisessä alustuksessaan esiin ammattitaitoisten opettajien merkityksen suomalaisen koulutuksen kivijalkana. Suomen koulutuksen vahvuus on korkeasti arvostetuissa, ammattitaitoisissa opettajissa, joilla on laaja pedagoginen vapaus työssään.

- Koulutuksen kehittämisessä ammattilaiset ja asiantuntijat ovat avainroolissa. Tätä haluamme tukea opettajien perus- ja täydennyskoulutusta vahvistamalla sekä tuomalla kehittämisen tuen opettajien arkeen. Kuluvalla hallituskaudella on perustettu opettajankoulutusfoorumi ja suunnattu opettajankoulutuksen kehittämiseen 50 miljoonaa euroa. Lisäksi perusopetuksen opettajien työtä tukee nyt jo 2300 tutoropettajaa, jotka auttavat kollegoitaan uuden opetussuunnitelman toimeenpanossa ja koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisessa, Grahn-Laasonen sanoo.

- Opettajan kokema työnsä arvostus on avain motivoituneeseen ja vahvasti sitoutuneeseen työhön. Koetulla arvostuksella on suora yhteys oppimistulosten laatuun, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

International Summit on the Teaching Profession (ISTP) kokouksiin osallistuvat ministerit ja opettajajärjestöjen johto tekevät vuosittain yhteisen sitoumuksen tulevan vuoden painopisteistä kotimaassaan. Grahn-Laasonen ja Luukkainen nostivat seuraavaksi vuodeksi kehittämiskohteiksi hyvinvoivien oppimisyhteisöjen merkityksen, varhaiset vuodet ja jatkuvan oppimisen:

1. Hyvinvoivat oppimisyhteisöt

Koulutusta ei tehdä ilmatiiviissä tilassa. Menestyvät koulut ovat riippuvaisia koko yhteisönsä hyvinvoinnista ja keskinäisestä tuesta. Suomi edistää osana koulutusjärjestelmän kehittämistä kollaboratiivista yhteistyötä yksiköissä ja yli koulutusaste- ja yhteistyötahorajojen. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen paikka, jossa jokainen kouluyhteisön jäsen voi hyvin.

2. Varhaiset vuodet

Laadukas varhaiskasvatus on kaiken tasa-arvoisen kehittymisen perusta. Suomi jatkaa varhaiskasvatuksen kehittämistä. Suomi uudistaa varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä ja tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. Suomi vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua esimeriksi henkilöstörakennetta kehittämällä.

3. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet kaikille

Jatkuvalla oppimisella voidaan vastata työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin ja osaamisen kohtaanto-ongelmiin. Suomi vahvistaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia erityisesti työssä olevien osalta.

Kokouksen yhteydessä ministeri tapasi Iso-Britannian, Kanadan ja Georgian ministerit.

Lisätietoja: erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. +358 45 129 6812

Lisätietoja konferenssista:  https://www.istplisbon18.gov.pt/