Opiskelu ja tutkinnot

Leipuriopiskelijoita Kuva: OKM/Liisa TakalaAmmatillisen koulutuksen tutkintorakenne on kolmiportainen. Siihen kuuluu kolme tutkintotyyppiä: ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto.

Ammatillisia tutkintoja on reilut 160, joista 43 on ammatillista perustutkintoa, 65 ammattitutkintoa ja 56 erikoisammattitutkintoa.

 

Ammatillinen perustutkinto

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella.

Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Kaikissa tutkinnoissa on käytössä yksi yhtenäinen tapa osoittaa ja arvioida osaaminen. Osaaminen osoitetaan näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa selvitetään ja tunnustetaan opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja suunnitellaan, millaista osaamista opiskelija tarvitsee sekä miten osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä. Samalla suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Koulutuksessa keskitytään puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen on säädetty koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi.

Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi ammatillisena koulutuksena on mahdollista suorittaa valmentavia koulutuksia ja muuta ammatillista koulutusta.

Valmentavia koulutuksia on kaksi:

  • ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) ja
  • työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).

Muu ammatillinen koulutus on esimerkiksi ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen sekä tiettyihin ammatillisiin tehtäviin valmistavaa koulutusta.

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea. Tavoitteena on, että tuen avulla opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen.

Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä.

Erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Erityisen tuen antamisen tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa.

Ammatillisen koulutuksen maksut

Ammatillinen perustutkintokoulutus ja valmentava koulutus ovat opiskelijalle maksuttomia. Oppimateriaaleista ja tarvikkeista, jotka koulutuksen päätyttyä jäävät opiskelijalle, voidaan kuitenkin periä maksu. Päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

Seuraavissa koulutuksissa koulutuksen järjestäjä voi periä opiskelijalta kohtuullisen opiskelumaksun kattamaan osittain koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia:

  • ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa
  • ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen
  • ammatilliseen tehtävään valmistavassa koulutuksessa, joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän tehtäviin, lennonjohtajan tehtäviin tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin

Henkilöltä voidaan periä myös maksu hyväksytyn arvosanan korottamisesta. Koulutuksen järjestäjällä on harkintansa mukaan mahdollisuus jättää maksu perimättä tai alentaa sitä opiskelijan vähävaraisuuden perusteella silloin kun on kyse ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksessa tai muusta ammatillisesta koulutuksesta tai hyväksytyn arvosanan korottamisesta.

Haku ammatilliseen koulutukseen

Jatkuva haku

Ammatilliseen koulutukseen haetaan pääsääntöisesti jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjät päättävät hakuajoista ja muista hakemiseen liittyvistä menettelyistä, valintaperusteista sekä mahdollisista pääsy- tai soveltuvuuskokeista.

Tiedot tutkinnoista ja koulutuksista, avautuvista hauista ja niiden aikatauluista sekä valintaperusteista löytyvät useimmiten koulutuksen järjestäjien internetsivuilta tai Opetushallituksen ylläpitämästä Opintopolku-palvelusta. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus tiedottaa järjestämästään koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta, mutta viestintäkanavat se voi valita itse.

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta jatkuvassa haussa. Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää yhdessä hakijan kanssa hänelle soveltuva tutkinto, tutkinnon osa tai koulutus, jos hakija ei ole hakeutunut opiskelijaksi tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen.

Yhteishaku

Keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku on tarkoitettu erityisesti peruskoulunsa päättäville ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Pääsääntöisesti yhteishaussa haetaan suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Tietyillä aloilla on mahdollisuus hakeutua perustutkinnon sijaan suorittamaan osaamisalaa tai osaamisalaa suppeampaa hakukohdetta.

Yhteishaussa käytetään yhteisiä valintaperusteita.

Perusopetuksen oppimäärän suorittaneelle hakijalle annetaan pisteitä:

  • suoritetuista perusopetuksen tai eräistä muista opinnoista,
  • yleisestä koulumenestyksestä,
  • mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta,
  • painotettavista arvosanoista,
  • työkokemuksesta sekä
  • ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta.

Lukion oppimäärän suorittaneet saavat pisteitä:

  • yleisestä koulumenestyksestä,
  • työkokemuksesta,
  • ammatillista koulutusta koskevasta ensimmäisestä hakutoiveesta sekä
  • mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan järjestää pääsy- tai soveltuvuuskokeen. Kokeeseen on kutsuttava kaikki hakijat.

Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei voida kuitenkaan ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos tutkintoon liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.

Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan ottamalla yhteyttä ammatillisen koulutuksen järjestäjään. Mikäli henkilöllä on jo työpaikka, koulutuksen järjestäjä selvittää työpaikan valmiudet toimia oppisopimuskoulutuksen työpaikkana. Vailla työpaikkaa oleva voi etsiä itselleen oppisopimuskoulutukseen soveltuvan työpaikan käyttäen apunaan esimerkiksi TE-palveluiden Avoimet työpaikat -verkkopalvelua tai koulutuksen järjestäjä voi mahdollisesti auttaa oppisopimustyöpaikan löytämisessä.

Opiskelu työpaikalla

Osaamisen hankkimiseen työpaikalla on kaksi tapaa: työsopimukseen perustuva oppisopimuskoulutus ja ilman työsuhdetta toteutettava koulutussopimus. Näitä voi yhdistellä joustavasti opintojensa aikana. Koulutuksen järjestäjä vastaa tavoitteellisesta ja ohjatusta koulutuksesta.

Oppisopimuksen tai koulutussopimuksen tekeminen edellyttää, että koulutustyöpaikalla on riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet ja ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö, josta nimetään opiskelijalle vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutuksessa pääosa osaamisesta hankitaan työpaikalla käytännön työtehtäviä tehden. Osaamista täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen ja työnantajan ja koulutuksen järjestäjän sopimukseen.

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija on päätoiminen työllinen ja saa palkkaa. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksesta aiheutuu työantajalle kustannuksia ja koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat korvauksen maksamisesta.

Oppisopimus voidaan tehdä koko tavoitteena olevan osaamisen hankkimisajalle yhdellä sopimuksella koskien koko tutkintoa, tutkinnon osaa tai muuta ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta.

Koulutussopimus

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Koulutussopimus tehdään kirjallisesti jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti tutkinnon osa tai sitä pienempi kokonaisuus kerrallaan. Koulutussopimus tehdään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan edustajan välillä ja sopimus annetaan tiedoksi opiskelijalle.

Koulutussopimustyöpaikan tarjoajalla on:

  • velvollisuus seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä,
  • velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun opiskelijan suunniteltua osaamista ei pystytä saavuttamaan sekä
  • velvollisuus raportoida koulutuksen järjestäjälle opiskelijan osaamisen hankkimisen toteutumisesta.

 

Lisätietoja

Mika Tammilehto, ylijohtaja 
OKM, Ammatillisen koulutuksen osasto (AMOS) 0295330308   etunimi.sukunimi@minedu.fi