FI SV

Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille / taiteen perusopetus

Hallituksen kärkihanketta Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta toteuttavan valtionavustuksen tarkoituksena on lisätä perusopetuksen vuosiluokkien 1-10 oppilaiden tasavertaisia mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria harrastetunneilla koulupäivän yhteydessä sekä vahvistaa varhaiskasvatusikäisten lasten taide- ja kulttuuriosallistumista.

Hakuaika päättyi 14.6.2017.

 

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Avustusta voivat hakea taiteen perusopetuksen järjestäjät, joita voivat olla kunnat, kuntayhtymät, yksityiset yhteisöt tai säätiöt.  

Vuonna 2017 hankkeet jaotellaan kolmeen ryhmään:

A) Uudet hankkeet, joissa toimintaa järjestetään kaikille tai suurimmalle osalle kunnan lapsista tai perusopetuksen oppilaista
B) Uudet hankkeet, joissa painopisteenä ovat vuosiluokkien 7-10 oppilaat
C) Muut uudet hankkeet
D) Hankkeet, jotka hakevat jatkorahoitusta ja ovat saaneet avustuksen lukuvuodelle 2016–2017 kärkihankkeen ensimmäisellä hakukierroksella 2016. Jatkohankkeen tulee alkaa aiemman hankkeen päättymisen jälkeen.
 

Avustuksen tavoite

Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta, kulttuurikompetenssia sekä lisätä tietoja ja taitoja taiteesta ja kulttuuriperinnöstä. Tavoitteena on vahvistaa koulun toimintakulttuuria, joka tukee lasten harrastamista ja jossa koulun tilat ovat monipuolisessa koululaisten harrastuskäytössä.

Avustuksilla vähennetään lasten ja nuorten turvattomuutta, yksinäisyyttä ja tekemisen puutetta iltapäivisin koulupäivän jälkeen sekä edistetään maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutumista. Avustettavat taiteen perusopetuksen hankkeet tuovat taiteen perusopetuksen oppilaitosten opettajien antamaa laadukasta taidekasvatusta mahdollisimman monien lasten ja nuorten saataville, innostavat lapsia ja perheitä taiteen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön pariin, täydentävät ja tukevat koulun ja varhaiskasvatuksen taide- ja kulttuurikasvatusta sekä laajentavat ja monipuolistavat varhaiskasvatuksen, koulun ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten oppimisympäristöjä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää avustuksiin miljoona euroa.

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Avustuksen myöntämisen edellytykset ja arviointikriteerit:

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan seuraavat edellytykset ja arviointikriteerit.

Avustettavan toiminnan tulee olla

  • eri taiteenalojen varhaisiän kasvatusta päiväkotien tiloissa (maksutta/kohtuullinen maksu) 
  • eri taiteenalojen opetussuunnitelmiin perustuvaa taiteen perusopetusta taiteen perusopetuksen oppilaitosten oppilaille koulun tiloissa (maksutta/kohtuullinen maksu) 
  • tutustumista taiteen perusopetukseen koulun kerhotoimintana perusopetuksen oppilaille = peruskoululaisille (maksutta) 
  • muuta koulun taidekasvatusta tukevaa koulun kerhotoimintaa taiteen perusopetuksen opettajien ohjauksessa (maksutta) 
  • muuta vapaa-ajantoimintaa taiteen perusopetuksen oppilaitosten opettajien ohjauksessa (maksutta/kohtuullinen maksu).

Toiminta voi olla pitkäkestoista tai projekti-/produktioluontoista. Mikäli osallistumismaksu on este lapsen tai nuoren osallistumiselle, silloin sitä ei tule edellyttää.

Toiminta voidaan toteuttaa päiväkodeissa, peruskouluissa tai niiden lähiympäristössä sijaitsevissa taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa sekä muissa soveltuvissa tiloissa päiväkodin tai koulun lähiympäristössä.

Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että 

  • hakija on etukäteen selvittänyt yhteistyökumppaneina toimivien päiväkotien ja/ tai koulujen kiinnostuksen toimintaan
  • hankesuunnitelmassa on huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen Koululaiskyselyn koulu- ja kuntakohtaiset tulokset (osoite)

Hakemuksia arvioidaan seuraavien kriteerien kautta: 

  • hankkeen laatu ja vaikuttavuus 
  • hankesuunnitelman selkeys ja toteuttamiskelpoisuus 
  • lapsi- ja nuorilähtöisyys: lasten ja nuorten kiinnostuksien huomioiminen toiminnan sisällöissä ja heidän toiveiden huomioiminen toiminnan aikana; ohjaajan ja osallistuvien lasten ja nuorten vuorovaikutuksen varmistaminen
  • yhteistyö muiden taiteen perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjien sekä lastenkulttuurin toimijoiden kanssa ja toimivien käytänteiden jakaminen 
  • toiminnan suuntaaminen vähän harrastaville lapsille ja alueille, joilla on tarjolla vähän harrastetoimintaa 
  • erityisryhmien ja kohderyhmän moninaisuuden huomioon ottaminen 
  • hankkeen seuranta ja arviointi 
  • miten hanke tukee taiteen perusopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien toteuttamista ja kehittämistä.

Etusijalle asetetaan usean toimijan alueelliset yhteistyöhankkeet.

Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.
 

Hyväksyttävät kustannukset ja avustuksen käyttöön liittyvät ehdot

Avustusta voidaan käyttää

  • opettajien ja ammattitaitoisten ohjaajien palkka- ja matkakuluihin
  • kohtuullisiin koordinointikuluihin
  • hankkeesta aiheutuviin tilakustannuksiin (koulujen tilojen käytön tulee olla maksutonta) 
  • välttämättömiin ja kohtuullisiin väline- ja materiaalikustannuksiin 

Avustusta ei voi käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Valtionavustusta ei voi käyttää 

  • toimintaan, johon on samalle ajankohdalle jo myönnetty valtion erityisavustusta 
  • toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa 
  • opetustuntikohtaista valtionosuutta saavan opetuksen järjestäjän järjestämisluvan mukaiseen toimintaan 
  • perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan, johon kunnat saavat ohjaustuntikohtaista valtionosuutta.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Uusien hankkeiden tulee alkaa viimeistään syyskuussa 2017. Jatkohanke voi alkaa vasta edellisen hankkeen päättymisen jälkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 70 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.  Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Avustukseen sovellettavat säädökset:
Valtionavustuslaki (688/2001) http://www.finlex.fi

Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan?

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan kustannuksista kustannuspaikkakohtaisesti. 

Sähköisessä asiointipalvelussa haetuista, vuodelle 2017 myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään jatkossa OKM asiointipalvelussa. Paperilomakkeilla haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Miten avustusta haetaan?

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sähköisessä asiointipalvelussa.

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Verohallinnon tarjoama maksuton Katso -tunniste. Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Hakemukseen tulee liittää hankesuunnitelma, jossa on mainittu

1) mistä seuraavista toiminnoista on kyse: taiteen perusopetuksen varhaisiän kasvatuksesta/ taiteen perusopetuksesta/ koulun kerhotoiminnasta/ muusta kerhotoiminnasta/muusta vapaa-ajantoiminnasta/ projektista tai produktiosta  (katso Määritelmät-osio)

2) taiteenalat

3) hankkeen kesto 

4) hankkeeseen osallistuvat koulut ja päiväkodit 

5) arvio toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten määrästä 

6) suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta 

7) suunnitelma lasten taiteen perusopetuksen jatkumon toteuttamisesta hankkeen päätyttyä (jos kysymys on taiteen perusopetuksesta). 

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Katso-tunnisteen voi hankkia osoitteessa http://www.vero.fi/katso    
Katso-tunnisteiden käytöstä asiointipalvelussa (pdf)
Asiointipalvelun käyttöohje (pdf)

Haku paperilomakkeella:

Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisen asiointipalvelun kautta. Avustusta on kuitenkin mahdollista hakea myös paperilomakkeella. Hakemuksen lähettämistä sähköpostilla ei suositella, sillä hakemuksen liitteet voivat hävitä.

Paperilomakkeelle tehdyn hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Paperilomakkeella tehdyn hakemuksen liitteenä tulee toimittaa selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistys- tai kaupparekisteriote, ote kunnan hallintosäännöstä). Jos avustusta on haettu paperilomakkeella, selvitys sen käytöstä tehdään ministeriölle erillisellä lomakkeella.

Hakemuksen tulee olla perillä opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamossa viimeistään hakuajan viimeisenä päivänä klo 16.15. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta on lähettäjällä.

Kirjaamon käyntiosoite: Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki
Kirjaamon aukioloajat: ma–pe klo 7.30–16.15
Postiosoite: Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, 00023 Valtioneuvosto

Hakemus hylätään, jos se saapuu opetus- ja kulttuuriministeriöön määräajan jälkeen.

Määritelmät

Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Opetushallitus päättää taiteenaloittain taiteen perusopetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä (opetussuunnitelman perusteet). Opetussuunnitelman perusteet voivat sisältää erilaajuisia oppimääriä (yleinen ja laaja oppimäärä).

Eri taiteenalojen opetussuunnitelman perusteissa on otettu huomioon myös varhaisiän kasvatus . Esimerkiksi varhaisiän musiikkikasvatus sisältää musiikkileikkikoulu- ja musiikkivalmennustoiminnan sekä näihin läheisesti liittyvän toiminnan. Varhaisiän kasvatus on ryhmäopetusta, ja siihen liittyy taiteiden välinen yhteistyö.

Perusopetuslain mukaan oppilaille voidaan perusopetuksen yhteydessä järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Koulun kerhotoiminta on opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Koulu päättää toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Koulun kerhotoiminta on oppilaalle maksutonta.

Koulussa voi olla myös muuta kerho- ja vapaa-ajantoimintaa, josta voidaan tarvittaessa periä kohtuullisia maksuja.

 

Lomakkeet ja liitteet

Paperista hakua varten: Erityisavustuslomake doc  (lomakkeessa mainittu tarvittavat liitteet)

Myönnetyt avustukset

2016
2017
Koulutus Kulttuuri Kärkihankkeet Yleissivistävä koulutus

Lisätietoja

Ylitarkastaja Hanna Koskimies, OKM/Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto/Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue, puh. 0295 3 30048, etunimi.sukunimi@minedu.fi