FI SV

Seuratoiminnan kehittämistuki (seuratuki)

Seuratoiminnan kehittämistuki on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen.

Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena erityisavustuksena.

Hakuaika alkaa 13.11.2017
Hakuaika päättyy 15.12.2017 klo 16.15.

Avustuksiin voidaan käyttää enintään 4 miljoonaa euroa, jos eduskunta vuoden 2018 talousarviota hyväksyessään osoittaa määrärahat ko. tarkoitukseen.

Päätökset avustuksista pyritään tekemään huhtikuun loppuun mennessä 2018. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä: Liikuntalaki (390/2015), Valtionavustuslaki (688/2001).

Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu?

Seuratuen tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa lasten ja nuorten liikunnassa, kokeilla innovatiivisia toimintamalleja, lisätä toimintaan monipuolisuutta esimerkiksi uusien lajien kautta tai kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa. Seuratuen avulla voidaan myös vahvistaa toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä.

Seuratuella voidaan ennaltaehkäistä liikuntaharrastuksen lopettamista pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina.

Avustuksella edistetään valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisältyvää ministeriön strategista tavoitetta liikunnan aktiivisesta ja osallistavasta kansalaistoiminnasta, jossa painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret.

Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista:

  • lisätä lasten ja nuorten harrastajamääriä ja/tai –ryhmiä seurassa
  • mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen
  • edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia
  • hillitä harrastamisen kustannuksia ja osallistumismaksuja lasten ja nuorten liikunnassa
  • ehkäistä liikunnasta luopumista eli drop outia pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina
  • lisätä lasten ja nuorten äänen kuulumista seuratoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä
  • edistää liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatun seuratoiminnan kautta
  • edistää koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa liikuntaa seuratoiminnan avulla
  • edistää koko perheen liikkumista (perheliikunta)
  • mahdollistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastaminen urheiluseurassa
  • edistää maahanmuuttajalasten kotoutumista liikunnan avulla
  • vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä vapaaehtoistoimintaa, sekä lisätä osaamista
  • edistää monipuolista ja laadukasta seuratoimintaa
  • kehittää innovatiivisia ja uudenlaisia toimintamalleja

Miten avustusta haetaan?

Seuratukea haetaan sähköisesti Seuraverkossa osoitteessa www.seuraverkko.fi. Hakijan tulee noudattaa Seuraverkossa annettuja hakemuksen täyttöohjeita tehdessään hakemusta. Hakija saa Seuraverkko-sivuille mentyään henkilökohtaiset käyttäjätunnukset Seuraverkkoon. Tunnukset ovat hakijan käytössä muissakin Seuraverkon palveluissa/hauissa, joten käyttäjätunnukset kannattaa säilyttää tallessa.

Seuraverkosta löytyvät myös seuratoiminnan kehittämistuen hakuohjeet.

Hakijan tulee Seuraverkossa liittää hakemuksen liitteeksi yhdistysrekisteriote, josta ilmenee hakijan viralliset nimenkirjoittajat.

Mikäli hakeminen sähköisesti ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan?

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus seuran toimintaympäristö huomioiden.

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankkeen laajuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa huomioidaan seuraavia asioita:

  • seurojen yhteiset hankkeet
  • yhteistyöverkostojen ja erilaisten kumppanuuksien luominen
  • laadukasta, ohjattua toimintaa ja monipuolista liikuntaa tarjotaan enemmän kuin kerran viikossa
  • uusien harrastajaryhmien perustaminen/lisääminen
  • uusien harrastajien lisääminen
  • innovatiivisen ”ei perinteisen” seuratoiminnan kehittäminen (esim. nuorten omat ideat/ryhmät)
  • harjoitusvuorot ovat lapsille sopivaan vuorokauden aikaan, lähellä asuinympäristöä ja muuta elinpiiriä (lähiliikunta-ajatus)
  • vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen
  • sukupuolten tasa-arvon huomioinen: liikuntaryhmiä perustetaan poikavaltaisissa lajeissa tytöille ja tyttövaltaisissa lajeissa pojille. Vastaavasti voi olla myös kaikille yhteisiä ryhmiä.

Tukea voidaan hakea kohdennetusti esimerkiksi lajijaostolle, mutta itsenäisenä hakijana jaosto ei voi olla. Hakija on aina pääseura (ry) ja hakemuksessa tulee ilmoittaa seuran päätili (ei jaostojen/lajien omia tilejä).

Hankkeelta edellytetään, että seuran johto on sitoutunut siihen eli päätös seuratoiminnan kehittämisestä on tehty johtokunnan tai hallituksen kokouksessa. Hankkeella tulee olla vastuuhenkilö, selkeä toimintasuunnitelma (toteutuksen organisointi), sekä mitattavat, selkeät ja realistiset tavoitteet. Myös kehitettävän toiminnan vakiinnuttaminen tulee esittää (toimenpiteet).

Hankkeella tulee olla merkittävää  muuta rahoitusta (vähintään 25 prosenttia hankkeesta). Avustettavan toiminnan tulee alkaa vuoden 2018 kuluessa.

Hakijana voi olla myös useampi seura yhdessä. Usean seuran yhteishakemuksessa nimetään päävastuullinen seura, joka hallinnoi hanketta ja jonka nimissä hakemus toimitetaan.

Hankeavustusta haetaan vuodeksi kerrallaan (hankekausi 12 kk). Hankkeiden kesto voi olla enintään kaksi vuotta. Jos kehittämissuunnitelma on kaksivuotinen, haetaan nyt ensimmäinen hankevuosi (12kk). Ensimmäisessä haussa tulee esittää alustava koko hankkeen kustannussuunnitelma hakemuksen osana tai vastaavasti alustava toisen vuoden talousarvio. Hankekauden kokonaispituus (1 vai 2 vuotta) tulee ilmetä hakemuksessa selvästi sille osoitetussa paikassa. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä (usean seuran hankkeissa edustus kaikista seuroista) ja hanketta tulee seurata omalla kustannuspaikallaan. Ohjausryhmä tulee ilmetä hakemuksessa.

Vuonna 2017 avustusta 2-vuotiselle hankkeelle saanut seura hakee nyt hankkeen toisen eli jälkimmäisen vuoden avustuksen.  Hakija on tällöin jatkohankehakija ja tämä kohta (jatkohanke) tulee rastittaa hakemuksessa. Toisen vuoden hankesuunnitelman lisäksi hakija täyttää myös raportointiosuuden, miten hanke on käynnistynyt. Raportointivälilehti löytyy Seuraverkosta.

Pienin haettava avustussumma on 2 500 euroa ja suurin 15 000 euroa. Kaksivuotisissa hankkeissa on huomioitava, että seuran omarahoitusosuuden tulee kasvaa jälkimmäisenä vuonna. Avustus on aina osa hankkeen kokonaisrahoitusta, joten se ei voi kattaa hankkeen kaikkia kuluja.

Seuratoiminnan kehittämistuki on jaoteltu hankesisällön mukaan toiminnallisiin hankkeisiin tai palkkaushankkeisiin (päätoiminen/osa-aikainen). Jos kehittämishanke sisältää palkkauksen, tulee sen kohdentua ensisijaisesti lasten ja nuorten liikunnan ohjaamiseen tai valmennukseen. Mahdollista on myös esittää palkkausta muilla erityisillä syillä, kuten hallintotehtävät, innovatiiviset työnkuvat tai yhdistelmätoimet. Osa-aikaisen palkkaukseen tukea voi hakea kesä- tai kausiajaksi nuorten työllistämiseksi, mutta tällöin sen tulee olla osana seuran 12 kuukauden mittaista seuratoiminnan kehittämishanketta.

Jos kehittämishanke sisältää palkkauksen, hakijan on tällöin selvitettävä työntekijälle suunniteltu toimenkuva ja millaista osaamista/koulutusta työntekijältä vaaditaan. Palkkaushankkeissa on pystyttävä selkeästi osoittamaan, että seuralla on riittävä taloustilanne, omarahoitusta ja suunnitelma toiminnan vakiinnuttamisesta selvitä palkkauksesta tukikauden jälkeenkin. Seuratuen tavoitteena on olla alkutukena pysyvien työsuhteiden luomisessa, tukea ei myönnetä määräaikaisiin työsuhteisiin.

Työntekijän palkkaaminen ei lähtökohtaisesti saa korottaa seuran jäseniltä tai osallistujilta kerättäviä harrastusmaksuja. Palkkaushankkeissa etusijalla myöntöjä harkitessa on seuran ensimmäisen palkkaus.

Erityisesti on huomioitava, ettei seuratuen piirissä olevassa toiminnassa harrastuksen perustoiminnan hinta ylitä 50 euroa kuukaudessa. Seuran tulee hakemuksessa myös riittävän selkeästi ja yksiselitteisesti kuvata, mistä eri asioista harrastusmaksu koostuu. Perustoimintaa on lapsen tai nuoren viikoittainen liikunnan harrastaminen seuran ohjatussa toiminnassa.  Kilpailuja, kilpailumatkoja ja leirejä ei katsota perustoiminnan hintaan kuuluvaksi. Seuralla voi toiminnassaan olla menestykseen tähtäävää kilpaurheilua, mutta seuratoiminnan tuki kohdistetaan siihen seuran toimintaan, joka kehittää avustuksen tavoitetta eli matalan harrastuskynnyksen toimintaa.

Harkitessaan avustuksen kohdentumista, myöntämistä ja määrää, opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota näissä hakuohjeissa edellä mainittuihin asioihin (avustuksen tavoite, hakemuksen arviointiperusteet, hakukohtaiset myöntöperusteet) sekä pyytää lausunnon seuran hakemuksessa ilmoittamalta lajiliitolta tai muulta liikuntajärjestöltä sekä alueelliselta lausuntoryhmältä.

2. Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

  • Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
  • Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
  • Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
  • Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Tukea palkkaukseen ei myönnetä, jos seura on samaan työtehtävään aiemmin saanut muuta palkkaustukea. Tukea palkkaukseen ei myöskään myönnetä, jos seura on vähentänyt työsuhteista työvoimaa vuosien 2016 ja 2017 aikana.

Tukea ei voida myöntää vasta rekisteröidylle hakijalle, jolla ei ole vaadittuja toiminnan ja talouden tietoja edelliseltä tilikaudelta.

Millaisia ehtoja avustusten käyttöön liittyy?

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 75 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Muun rahoituksen tulee olla siis vähintään 25 %.

Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hankkeeseen sisältyvää toimintaa ei voida tukea muista opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat toiminnasta aiheutuneet välittömät kulut, kuten ohjaaja- ja valmentajapalkkiot ja -kulukorvaukset, ohjaaja- ja valmentajakoulutus, tuomarikoulutus, seurakoulutus ja muut koulutuksesta aiheutuneet kulut (kuten kouluttajalle maksetut korvaukset ja materiaalit). Hyväksyttäviksi koulutukseen liittyviksi kuluiksi ei kuitenkaan lasketa ammattitutkinnosta aiheutuvia kuluja.
Hyväksyttäviä kustannuksia ovat myös tapahtumista, tilaisuuksista tai kampanjoista aiheutuneet kulut (osana kehittämishanketta), sekä kohtuulliset välinekustannukset osana hanketta (enintään 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista), kohtuulliset tiedotuskulut ja kohtuulliset matkakustannuskulut osana muuta toimintaa. Hyväksyttäviin kuluihin luetaan päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkauskulut (ei kuitenkaan seuraan aiemmin palkattujen toimihenkilöiden osalta, vaan uusien palkkauksien osalta).

Avustusta ei saa käyttää seuraaviin kustannuksiin: liikuntapaikkarakentamisen tai perusparannushankkeiden kustannukset, seuran oman toimitilan vuokra- tai ylläpitokustannukset, jäsenmaksut, lisenssimaksut, vakuutukset, tuomaripalkkiot, kilpailu- ja sarjamaksut, joukkueiden tai ohjaajien vaatehankinnat, opintomatkat, kilpailumatkat, ulkomaanmatkat tai harjoitusmatkat. Avustusta ei saa käyttää myöskään kansallisten lajileirien osallistumismaksuihin, ruokailu- tai välipalakuluihin, kilpailujen palkintokuluihin tai yritystoiminnan kuluihin.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Avustusta ei voi jakaa eteenpäin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

  • Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
  • Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

 

Miten tuloksista ja avustuksen käytöstä raportoidaan?

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, kun kyseessä on erityisavustus osaan toiminnasta.

Seuratuen avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella. Lomake löytyy ministeriön verkkosivuilta ja asiasta ohjeistetaan päätöskirjeessä vielä erikseen.

Myönnetyt avustukset

Haussa nyt

Hakuaika vuodelle 2018
13.11.2017 - 15.12.2017 16:15
Liikunta

Lisätietoja

ylitarkastaja Sari Virta, puh. 0295 330 377, hallinnollinen avustaja Päivi Wathén, puh. 0295 330 341 Sähköposti: etunimi.sukunimi@minedu.fi.

Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta